Lue keskustelun säännöt.
Siskoni ongelmat?
30.01.2014 |
Olen alkanut pohtia, että siskollani ei ole kaikki hyvin. Miten selittäisin tätä... On ilmiselvää, että hänellä on jokin ongelma, mutta en oikein hahmota mikä se on ja miten siihen suhtautuisin. Olemme hänen perheensä kanssa läheisissä väleissä ja olemme tottuneet auttamaan toisiamme, tai siis olen ajatellut että autamme nimenomaan toisiamme. Tosiasiassa taitaa olla kuitenkin niin, että minä ja vanhempamme autamme siskoa perheineen.
Siskolla, hänen miehellään ja heidän kolmella kouluikäisillä lapsellaan tuntuu olevan jatkuvasti jokin ongelma, jota me muut yritämme ratkoa tai ainakin tukea heitä. Hänellä on esim. ollut parin viime vuoden paniikkihäiriö, sydämen tykytystä, iho-ongelmia, hiustenlähtöä, lihaskipuja, rintasyöpäepäily (siis oma epäily siitä), unettomuutta, lentopelko, astma, siitepölyallergia, keliakia, laktoosi-intoleranssi, silmätulehdus, joitakin mainitakseni. Olen vastikään tajunnut, että lääkärit eivät näitä ole koskaan todentaneet, vaikka hän jatkuvasti käy spesialisteilla, vaan hän itse antaa sairauksille nimet. kun lapset olivat pieniä, siskolla oli muistikatkoksia unettomuuden takia, synnytyksen jälkeinen masennus ja työpaikkakiusaamista. Hänen lapsillaan taas on myös paljon sairauksia, ei kroonista, vaan esim. epäily punkin puremasta tai käden yhtäkkinen turpoaminen, joita lääkärit luonnehtivat vakaviksi ja joiden sisko kertoo johtavan leikkauksiin. Lapset eivät leikkauksissa ole kuitenkaan olleet. Lapsia on myös kiusattu tarhassa, opettajat ovat heille liian ankaria ja opettavat vanhanaikaisilla metodeilla jne. ja näitäkin sisko suree.Tämän lisäksi siskoni perheineen muuttaa noin kerran vuodessa, niin he ovat tehneet viimeiset 10 vuotta, ja heillä on home-epäilyjä ainakin kahdesta asunnosta, joissa he ovat asuneet. Sisko on kotiäiti ja hänen miehensä on vaihtanut työpaikkaa viimeisten kolmen vuoden aikana neljä kertaa.
Miksikö kirjoitan tätä? Minulla on pienet lapset ja olen välillä ihan poikki. yhtäältä olen huolissani siskosta ja hänen perheestään, toisaalta huomaan vanhempiemme menettävän yöuniaan heidän sairauksiensa takia. Olen aiemmin ottanut nuo asiat aika raskaasti, esimerkiksi rintasyöpäepäilyn, joka oli lopulta siskon oma diagnoosi. Nyt en enää tiedä mitä ajatella.
mitä ajattelette?
Kommentit (10)
Tuo voi olla totta. En usko, että siskoni on luulosairas tms. Jotenkin juuri tuo, että hän koko ajan pelkää pahinta (lasten koulumatka on 100m ja hän seuraa heitä parvekkeelta kiikarilla joka aamu ettei mitään pahaa tapahdu) ja että aivan uusi juttuja, kuten lentopelko, putkahtelee koko ajan. Hän on todella ylisuojelevainen lasten suhteen, koululaiset eivät esim. ole koskaan olleet yksin kotona tai yötä missään. Sisko on pohjimmiltaan vilpitön, empaattinen ja hauska, mutta se kaikki on jotenkin peitossa. Hän ei pysty esim. näkemään, että nuo ongelmien kertomiset tuntuvat muista ihmisistä raskailta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Munchausenin syndrooma ja hypokondria.
Ensin luulin, että olet siskoni, joka kertoo peitellyn tarinan. Mutta mitä ajattelen, onko siskosi töissä vai pyöriikö elämä kodin ympärillä? Jos pyörii, niin helposti sitä kiinnittää huomiota pienempiinkin vaivoihin, lisäksi väsyneenä/uupuneena sitä tulee melkein luulosairaaksi. Ehkä siskosi tarvitsee lepoa/muuta ajateltavaa.
Sun sen sijaan pitää oppia olemaan kantamatta muiden taakkoja. Voit sanoa siskollesi, että teillä on aika paljon kaikenlaista, mutta älä halveksu siskon "vaivoja", kyllähän parissa vuodessa voi kaikenlaista tulla. Eihän tossa ole mitään supervakavaa.
Ahdistuneisuushäiriöksi minulla vastaava luokiteltiin. Meni ohi kun lapset kasvoivat ja opin muuttamaan ajattelutapojani terapeutin kanssa.
Mut juu läheltä seuraaminen voi olla rankkaa. Kun itse sairastin, äitini oli todella uupunut seuratessaan elämääni.
Ahdistuneisuushäiriöksi minulla vastaava luokiteltiin. Meni ohi kun lapset kasvoivat ja opin muuttamaan ajattelutapojani terapeutin kanssa.
Mut juu läheltä seuraaminen voi olla rankkaa. Kun itse sairastin, äitini oli todella uupunut seuratessaan elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siskosi on ahdistunut ja ei näe että se on hänessä itsessään. Muuttaminen ei auta tuohon vaivaan
Masentuneisuus, uupumus, ahdistuneisuushäiriö, epävakaapersoonallisuus. Hakee vain ruumiillisiin vaivoihin apua, muttei nyt huomaa psyykkistä puolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ls-ilmoitus. Ei ole vanhemmuus hanskassa.
Minusta tuntuu, että teillä kaikilla on virtahepo olohuoneessa. Ette uskalla kohdata totuutta. Se totuus on niiden kaikkien luuloteltujen ongelmien syy.
Ensinnäkin, miksi siskon mies vaihtaa työpaikkaa jatkuvasti? Jos muuttaa koko ajan, on lapsillakin jo sopeutusongelmia eikä ihme olisi, jos ei pakkaaminen ja purkaminen ja kodin sisustaminen veisi ison osan siskosi voimia. Suurin osa noista kuvaamistasi oireista voi johtua stessistä tai masennuksesta.
Lähtisin liikkeelle siitä, että juttelisin siskon kanssa oikein kunnolla. Ongelmien taustalla voi olla esim. miehen pettäminen tai potkujen saaminen, miehen sairaus, jota kukaan ei uskalla myöntää tai muu vastaava peitelty ongelma. Jos mitään muuta ei löydy, kannattaa pyytää siskoa käymään psykologilla. Eihän nyt toki ole normaalia pelätä koko ajan ja pelkojen käsittely auttaa itse ongelmaa, joten sisko varmaan mielellään käy psykologilla, jotta saisi ongelmia setvittyä.
Vanhempien kanssa ottaisin asian esiin suoraan. Avoimuus on ainoa keino saada pidettyä perhe kasassa. Ei sinun tarvitse julistaa vanhemmillesi, että siskosi on luulotautinen vaan näytät kaikki viime vuosien oireet ja "diagnoosit" paperilla ja kysyt, mitä mieltä he ovat näistä. Sitten mietitte, miten parhaiten voisitte tukea häntä. Joskus se tukeminen on niin yksinkertaista, että nappaatte lapset kerran kuussa yökylään ja passitatte siskon ja miehen siksi aikaa viettämään parisuhdeviikonloppua. Kun säännöllisesti on pakko olla poissa lasten luota ja kuitenkin luotettavat hoitajat (te ja vanhemmat vaikka yhdessä), niin pikku hiljaa irrottaa otettaan ja saa uusia näkökulmia elämään. Voi parantaa parisuhdetta tai ainakin saada jotakin prosessia käyntiin. Jos perheellä on huonot tulot, voisitte aina joksikin lahjaksi ostella halpaa risteilyä, kylpyläpäivää, leffailtaa tms. Esim. voitte aloittaa perjantai-illasta ja katsoa heille valmiiksi elokuva, lauantaina kylpylään pulikoimaan ja illalla vaikka ystäväperheen kanssa ravintolaan syömään, jos tuntuu liian ahdistavalta olla vain kaksin koko viikonloppua. Veikkaan, että siskosi tarvitsee ensi alkuun kunnon ohjemaa esim. risteilyn tai hotelliyön aivan toisella paikkakunnalla, jotta pystyy rentoutumaan.
Kuulostaa että siskosi on uupunut tai vakavasti masentunut. Mun mies oli lähes burn outissa ja alkoi epäillä vaikka mitä vakavia sairauksia. Oli uneton ja oli vaikka mitä ihmeellisiä oireita. Nyt kun on saanut elämäänsä tasapainoon, oireet ovat helpottaneet. Ainoa todellinen sairaus oli käden rasitusvamma joka vaati leikkaushoidon. Mutta hänkin juoksi vaikka millä erikoislääkäreillä ja sai kaikilta saman vastauksen; olet pahasti uupunut.