Liikkuminen liikkumisen ilosta, ei hampaat irvessä
Onko monella liikkuminen mennyt pieleen ja täytyy raataa paita märkänä ja tavoitteellisesti. Itse nautin reippaasta kävelystä, hiihdosta leppoisaan tahtiin ja uinnista. Matka tai syke ei ole oleellista, vaan nautinto. Eri asia tietysti kilpaurheilijat, mutta vapaa-ajan harrastelijana työn vastapainoksi liikkuminen itselle sopivaan tahtiin tuo iloa näin. Olen hoikka eli mistään painon pudottamisesta liikunnassani ei ole kyse.
Kommentit (24)
Yritän liikkua siitä ilosta että pystyn liikkumaan. Se ei ole itsestäänselvää. Joskus tosin liikkuminen on pakkopullaa mutta pyrkimys pois siitä ajatuksesta.
Niin, se ei ole ihan helppoa. Aikaisemmin sain iloa siitä, kun sykemittarin kanssa seurasin edistymistäni, sitten siitä tulikin taakka, kun piti koko ajan tulla nopeammaksi ja pidentää lenkkejä. Tauon jälkeen jätin mittarit kotiin, ja otin mukaan vain musiikkia. Juoksen silloin kuin huvittaa sen verran kuin huvittaa - tai en juokse ollenkaan, kävelen vain. Nyt saan lenkeistä paljon enemmän iloa kuin aikaisemmin, kun juostessani mietin vain, miten hienolta näyttää nouseva käyrä tietokoneruudulla.
Ehkä liioittelen vähän, mutta periaatteessa kuitenkin näin.
Minulla ongelma on, että koen kaiken liikkumisen hyvin epämiellyttäväksi. Mieluiten röhnöttäisin sohvalla tai sängyssä aina. Jo kävelylenkit tuntuu uuvuttavilta ja tympeiltä, saati sitten raskaampi liikunta. Onneksi minulla on kuitenkin koira, joten on pakko vaan kävellä joka päivä, vaikka se tuntuukin ikävältä.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 10:25"]
Minulla ongelma on, että koen kaiken liikkumisen hyvin epämiellyttäväksi. Mieluiten röhnöttäisin sohvalla tai sängyssä aina. Jo kävelylenkit tuntuu uuvuttavilta ja tympeiltä, saati sitten raskaampi liikunta. Onneksi minulla on kuitenkin koira, joten on pakko vaan kävellä joka päivä, vaikka se tuntuukin ikävältä.
[/quote]
Yritä lähestyä asiaa siten että iloitset toimivista raajoistasi. On jalat jotka kantavat ja keuhkot joilla voit hengittää.
Minäkin pidän kävelylenkeistä. Ja uimisesta kesällä luonnonvesissä. Muitakin liikuntamuotoja olen kokeillut, mutta ne ovat tuntuneet todella tylsältä pakkopullalta. Kuin hammaslääkäriin menisi. Ja laihtuakin pitäisi. Miten oppisin pitämään hikiliikunnasta? Tai sietämään muita ihmisiä uimahalleissa?
Hauskaa kontrastia täällä tohon "tässä minun treeniohjelmani"-keskusteluun verrattuna. Haluisitteko mielummin olla sellaisia jotka treenaavat 4-7 kertaa viikko?
Minä treenaan 4-5 kertaa viikossa salilla, liikkumisen ilosta. Lisäksi kerran viikossa kahvakuulassa ja kesällä taas tulee pelattua aika paljon golfia ja talvella lisäksi hiihtoa. Kävely on pakkopullaa, en tykkää yhtään.
No pakko todeta että aina en ole pysynyt kohtuudessa :)
Nautin kyllä todella paljon kun lahdutusurakan lopulla aloin urheilla tavoitteellisesesti puolimaratonille ja nostin kunnon vajaassa vuodessa siihen että puolimaratoni meni alle kahteen tuntiin. Koko ajan mentiin siinä rajoilla että iskeekö penikat ja tuleeko joku rasitusvamma. Seuraavalla kaudella oli tullu painoa vähän takaisin ja kun aloitin yhtä kovan treenaamisen, niin tuli kaikenlaisia jalkavaivoja joiden vuoksi juokseminen jäi kokonaan.
Nyt olen pyrkinyt liikkumaan vähemmän rasittavasti ja pitänyt pääasiana sitä että liikuntaa tulee, ilman isompia tavotteita.
Kohtuullisuuden opettelu on tärkeää tässäkin asiassa.
Miten saisi keskivartalon kuntoon (ei tartte laihduttamista) ilman pakkopullatreeniä? Onko mitään KIVAA liikuntamuotoa, joka vahvistaisi lihaksia?
Minäkin treenaan paljon ja kovaa ja nautin siitä! Salitreeniä, bodycombatia, toiminnallista treeniä, tanssitunteja, lihaskuntotunteja, jne. Tykkään siitä että menen epämukavuusalueelle ja haastan itseäni (etenkin salilla).
[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 09:48"]
Niin, se ei ole ihan helppoa. Aikaisemmin sain iloa siitä, kun sykemittarin kanssa seurasin edistymistäni, sitten siitä tulikin taakka, kun piti koko ajan tulla nopeammaksi ja pidentää lenkkejä. Tauon jälkeen jätin mittarit kotiin, ja otin mukaan vain musiikkia. Juoksen silloin kuin huvittaa sen verran kuin huvittaa - tai en juokse ollenkaan, kävelen vain. Nyt saan lenkeistä paljon enemmän iloa kuin aikaisemmin, kun juostessani mietin vain, miten hienolta näyttää nouseva käyrä tietokoneruudulla.
Ehkä liioittelen vähän, mutta periaatteessa kuitenkin näin.
[/quote]Minua taas motivoi valtavasti nämä kivat tekniset lelut. Minulla on sykevy, jolla voin älypuhelimen Endomondo sovelluksen kanssa tallentaa kulkemani reitit, ajat ja sykkeet. Välillä on kiva vertailla esimerkiksi ihan vain kävelylenkkejä ja motivoivaa huomata että säännöllinen liikunta parantaa kuntoa, samalla nopeudella kävellessä sykkeet on alempana jne. Samoin huomaa heti jos on alkanut luistaa liikkunnasta, kun ei ole kertynyt kilometrejä kuten edellisessä kuussa.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 10:52"]
Miten saisi keskivartalon kuntoon (ei tartte laihduttamista) ilman pakkopullatreeniä? Onko mitään KIVAA liikuntamuotoa, joka vahvistaisi lihaksia?
[/quote]Kaikki liikunta vahvistaa lihaksia. Valitset vain lajin.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 10:40"]
Minäkin pidän kävelylenkeistä. Ja uimisesta kesällä luonnonvesissä. Muitakin liikuntamuotoja olen kokeillut, mutta ne ovat tuntuneet todella tylsältä pakkopullalta. Kuin hammaslääkäriin menisi. Ja laihtuakin pitäisi. Miten oppisin pitämään hikiliikunnasta? Tai sietämään muita ihmisiä uimahalleissa?
[/quote]
Ei laihtuakseen ole pakko hikiliikuntaa harrastaa. Itse laihdutin aikoinaan 75 kilosta 53 kiloon ihan ilman minkäänlaista liikuntaa. Rajoitin vain syöjmiset alkuun 1500 kcal päivässä ja myöhemmin 1200 kcal päivässä kun kävi hitaaksi painon putoaminen.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 10:52"]
Minäkin treenaan paljon ja kovaa ja nautin siitä! Salitreeniä, bodycombatia, toiminnallista treeniä, tanssitunteja, lihaskuntotunteja, jne. Tykkään siitä että menen epämukavuusalueelle ja haastan itseäni (etenkin salilla).
[/quote]
Miten tuollaisesta oppisi tykkäämään?
[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 10:54"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 09:48"]
Niin, se ei ole ihan helppoa. Aikaisemmin sain iloa siitä, kun sykemittarin kanssa seurasin edistymistäni, sitten siitä tulikin taakka, kun piti koko ajan tulla nopeammaksi ja pidentää lenkkejä. Tauon jälkeen jätin mittarit kotiin, ja otin mukaan vain musiikkia. Juoksen silloin kuin huvittaa sen verran kuin huvittaa - tai en juokse ollenkaan, kävelen vain. Nyt saan lenkeistä paljon enemmän iloa kuin aikaisemmin, kun juostessani mietin vain, miten hienolta näyttää nouseva käyrä tietokoneruudulla.
Ehkä liioittelen vähän, mutta periaatteessa kuitenkin näin.
[/quote]Minua taas motivoi valtavasti nämä kivat tekniset lelut. Minulla on sykevy, jolla voin älypuhelimen Endomondo sovelluksen kanssa tallentaa kulkemani reitit, ajat ja sykkeet. Välillä on kiva vertailla esimerkiksi ihan vain kävelylenkkejä ja motivoivaa huomata että säännöllinen liikunta parantaa kuntoa, samalla nopeudella kävellessä sykkeet on alempana jne. Samoin huomaa heti jos on alkanut luistaa liikkunnasta, kun ei ole kertynyt kilometrejä kuten edellisessä kuussa.
[/quote]
Juuri tuon lihavoidun osan takia mittareista luopuminen oli todella vapauttavaa. Minuakin aiemmin motivoi tekniset vempeleet, mutta se muuttui aikaa myöten. Niiden teknisten vempeleiden takia liikunnasta tuli suorittamista ja ilo siitä itse liikkumisesta alkoi vähetä. Tuntui, ettei suorituksella ollut oikein arvoa, jos se ei ollut enemmän kuin aikaisemmin, ja varsinkin tuntui, että jos sykemittarin lataus loppui kesken lenkin, ei huvittanut enää jatkaa koko lenkkiä, kun siitä ei saanut sitä käppyrää.
Nykyään liikun pelkästä liikkumisen ilosta. Silloin tällöin, 3-4 kertaa vuodessa, kyllä käytän seurannan vuoksi sykemittaria, niin näen, mihin suuntaan kunto on kehittynyt, mutta en halua enkä tarvitse sitä orjuuttamaan itseäni koko ajan liikkuessani, enkä varsinkaan syyllistämään itseäni tuon lihavoidun tekstin tavalla. Nykyään itse liikkumisesta saamani nautinto motivoi minut lähtemään liikkeelle.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 10:52"]
Miten saisi keskivartalon kuntoon (ei tartte laihduttamista) ilman pakkopullatreeniä? Onko mitään KIVAA liikuntamuotoa, joka vahvistaisi lihaksia?
[/quote]
Hyvä ryhmäliikuntatunti.
Minusta on hassua kuunnella ylipainoisten valitusta kuinka liikunta on pakkopullaa ja inhottavaa. Totta pirussa se on sitä kun kunto on huono ja joutuu raahaamaan kilotolkulla ylimääräistä mukana. Liikunta onkin sitten vasta kivaa kun kunto kasvaa, jaksaa enemmän ja huomaa liikunnan vaikutuksen kropassaan.
Oi kiitos kun pääsen floodaamaan! Nyt on nimittäin niin että mulla on ihan sietämätön olo kun en ole päässyt liikkumaan moneen kuukauteen.... En malta odottaa että pääsen kohta taas salille jatkamaan treenaamista. Kyllä se tosiaan on ainakin omalla kohdalla niin että on pakko liikkua että jaksaa ja mieli pysyy kasassa. Tällä hetkellä koskee joka ikiseen paikkaan kun aineenvaihdunta on jumissa ja kuona-aineet jumahtaneet lihaksiin, mieli maassa, en saa unta ja muutenkin liikkumaton elämäntapa tuo mulle kourallisen muutakin laiskuutta, koti jää useammin siivoamatta ja helppoa roskaruokaa menee.... Mutta nyt olen terve ja saan taas jatkaa liikkumista! :) :) :)))))) Oiii tätä onnea ^_^
Harrastan kuntosalia ja aina menen sinne ilolla. Laitan käytettyjä painoja ylös ja minulla on tavotteita, silti en koskaan puurra hampaat irvessä.
Lähden kohta juoksemaan liikkumisen ilon vuoksi. Vapaapäivä mukava aloittaa näin!