Mitä tekisit, jos miehesi ajattelisi sinusta näin?

Naureskelin  ukolle, että on se vaan hassua, miten ihmisistä voi tehdä diagnooseja - en oikein muista tarkasti sananvaihtoamme, olin niin pöllämystynyt ukon sanoista. Jotenkin kuitenkin sanoin silleen, että "minua ei voi sanoa bipolääriseksi, kun en ole yhtään sellainen, en ole koskaan ollut". - Mies, joka on yleensä hiljainen ja fiksu, sanoi, että "eikös se yksi psykiatri niin sanonut?"  Mä olin aivan yllättynyt. Sanoin, ettei se psykiatri minua tosiaan bipoksi sanonut, vaan uupuneeksi - jota olin miehen tekojen takia! - Mies vaan jankutti, että mä olen bipo. - Onko hän tosiaan muka unohtanut, että se oli hänen äitinsä, jonka *diagnoosi* minusta oli bipo. - Loukkaantuisitko, jos sinua syyttä nimiteltäisiin vaikka nyt bipoksi? Vaikuttaisiko asiaan, että sen tekisi mies, jonka nyt sentään pitäisi tuntea sinut useamman vuoden avioliiton jälkeen?