Muita akateemisia työttömiä paikalla?

Älä muuta sano. Kohta saadaan paskaa niskaan täydellisiltä palstalaisilta.

Tsempit, kyllä se talous tästä vielä kohenee!

ei työttömänä voi olla akateeminen. samoissa pieruverkkareissa te siellä olette kun muutkin :)  Mutta tsemppiä kuitenkin ;)

Akateemiset opinnot suorittaneena olisi helppo jatkaa opiskelua harrastuksena. Työttömät saavat alennuksia niin kansalaisopistoihin kuin kesäyliopistoihin. Kansalais- ja työväenopistoihin vain 10-30€/henkilö, mutta kesäyliopistojen avoimiin voi saada jopa 50 % kurssimaksusta.
Alankin tässä etsiskelemään, löytyisikö jotain kivaa.

Täällä kans. En tosin vielä ole työtön, koska luen vikaan tenttiin ennen valmistumista. Töitä saan luultavasti kesäksi, mutta sen jälkeen ei mitään hajua. Olen tässä oikeastaan vuoden roikuskellut, tehnyt hitaasti gradua ja paria kurssia, kun pelottaa työttömäksi valmistuminen. Alana journalistiikka, ei oo helppoo.

AP tässä vielä. Oikeastaan pahinta ei ole edes joutenolo vaan elämän pysähtyneisyys. Eikä kukaan tiedä, kuinka kauan tämä elämänvaihe kestää. 

Opiskella en jaksaisi, kun vasta kuukausi sitten sain gradun palautettua. Nyt olisi töiden aika... Nimenomaan OLISI.

Menkää töihin luuserit. Luuletteko että on kivaa että joudumme verorahoillamme elättämään kaltaisianne loisia?

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 11:54"]

Menkää töihin luuserit. Luuletteko että on kivaa että joudumme verorahoillamme elättämään kaltaisianne loisia?

[/quote]

Sinun verorahasi luultavasti kattavat hädin tuskin sinun aiheuttamasi kulut. Miksi luulet valtion olevan veloissa? Sinun elämääsi kustannetaan lainarahalla.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 11:54"]

Menkää töihin luuserit. Luuletteko että on kivaa että joudumme verorahoillamme elättämään kaltaisianne loisia?

[/quote]

Bingo! Yllättävän kauan kesti ennen kuin tämä häirikkö osui taas kommentoimaan.

Tavallaan työtön, tosin onneksi on vähän tunteja opettajana. Aikaa kuluu keikkailen, työhakemuksia kirjoitellen, haastatteluissa käyden ja perheen parissa puuhaten. Siinä sivussa opiskelen vielä vähän avoimessa.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 11:16"]AP tässä vielä. Oikeastaan pahinta ei ole edes joutenolo vaan elämän pysähtyneisyys. Eikä kukaan tiedä, kuinka kauan tämä elämänvaihe kestää. 

[/quote]

Joo, tämä on pahinta. Ottaisi loman kannalta jos vsin tietäisi että joskus tämä paskuus loppuu.

En usko teitä. Kyllä se äly, jolla on pystynyt opiskelemaan, on olemassa ja silloin varmasti keksii tekemistä. - Ainakin minä olen keksinyt.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 10:08"]

Mitenköhän sitä saisi ajan kulumaan näin työttömänä luuserina... Huoh.

[/quote]

Työtä hakemalla tai hankkia työkokemusta omaa alaa "harrastamalla".

Mailma ei ole vielä läheskään valmis. Kyllä tekemistä löytyy, kunhan on vaan haluja. Tiedän, että kotona löhöämällä aika voi todella käydä pitkäksi, mutta nytpä olisikin hyvä paikka käyttää sitä omaa innovisuutta.

Täällä myös yksi. Pudottauduin siihen tyypilliseen sudenloukkuun, eli sain lapsen aivan opiskeluiden loppuvaiheessa. Opiskelin opinnot loppuun samalla tehokkaasti, mutta valmistuttua ei ollutkaan työpaikkaa valmiina odottamassa. Nyt avoimet paikat ovat lähinnä sellaisia, että pitäisi olla useamman vuoden työkokemus takana tai vaihtoehtoisesti opiskelijoille suunnattuja harjoitteluita. Työkokemusta ja harjoittelukokemusta minulla kyllä on aikaisemmilta opiskeluvuosilta, ei vaan siltä viimeiseltä.

Niin ja siis minä olen ollut oman alan töissä 2. opintovuodesta alkaen, täyspäiväisesti. Sitä ennen kävin lukion iltalukiona ja olin töissä. Eli en ole kyllä ollut yhteiskunnan taakkana, päinvastoin, olen maksanut sairaasti veroja näinä vuosina. Eikä edes eläke kartu noista töistä, joita tein ennen kuin täytin 23.

Mieheni on työtön tohtori, joten saa olla koti-isänä ja minä käyn töissä. Siinähän hänellä ne päivät kuluu kun keksii tekemistä lapsille, vaihtaa vaippoja ja tekee ruokaa.... 

Masentaa niin helvetisti, etten pian jaksa tehdä mitään. Kun ei niitä lahjoja ole meikäläisellä kuin teoreettisilla aloilla, ns.paskaduunit on kokeiltu ja niistä ei saa kuin pahan mielen, ihmisiltä loksahtaa suu auki kun kertoo koulutuksensa. Sen jälkeen sitä ok pahempi luuseri kuin työtön amiksen käynyt. Vai onko se vahingoniloa? Sitä kun kuvitteli vuosikausien kitkuttelun opintotuella ja -lainalla ja töissäkäynnnin opiskelun ohessa johtavan johonkin, jossa omaa osaamistaan pääsisi näyttämään.

Minulla on useita akateemisia tuttuja (30 molemminpuolin) tällä hetkellä työllistettyinä "duunariammatteihin". Esimerkiksi vielä kymmenen vuotta sitten meillä juoksi lukiossa (hyvämainen lukio) useampi toimittaja kertomassa työstään, ulkomaankomennuksistaan ja sen piti olla "kasvava" ala. Yksikään sille alalle kouluttautunut tuttavani ei ole koulutustaan vastaavassa työssä tällä hetkellä, viimeisemmät pari heitettiin juuri hesarilta ulos.

Toinen vastaava ala, jonka piti olla kasvava ja varma, oli kielenkääntäjät ja tulkit. Useampi hakeutui tälle alalle, kaksi taitaa olla sillä alalla varsinaisesti töissä. Muut tekevät leipätöidensä rinnalla friikkuna satunnaisia käännöstöitä. Monia puoli-ilmaisia harjoitteluita ovat kyllä tehneet ulkomailla. Tuon alan työtilanne on vedetty jatkuvalla kilpailuttamisella todella huonoksi. Sellaiset pärjäävät, jotka ovat tajuneet yhdistää esimerkiksi venäjän kaupallisiin tai teknillisiin opintoihin, englannin juridiikkaan jne.

Olisi mielenkiintoista tietää, että mitä akateemisia kouutuksia kaupitellaan tällä hetkellä lukioissa "varmoina" ja "kasvavina".

Mielestäni se on ylipäänsä huono juttu, että nuorille ei puhuta realistisesti eri alojen työllistymistilanteesta. Kaikkia aloja markkinoinaan kertomalla niistä töistä, mitä tutkinnolla VOI tehdä, mutta ei kertomalla siitä, että onko alalla oikeasti töitä. Tätä samaa jatketaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, "voit tehdä sitä ja tätä", mutta ei koskaan tuoda ilmi sitä, että suurelle osalla ei ole mitään.

Mielestäni opintojenohjauksessa pitäisi alkaa painottamaan eri koulutusten työllistymistä eikä vaan sitä, että "mitä sinä HALUAT tehdä?". Nyt lapsista kasvatetaan naiiveja aikuisia, jotka uskoo vaan siihen, että "kyllä hyvät pärjää". Mutta kun niin "hyviäkin" jää helvetisti rannalle ruikuttamaan...