Mun isoäiti, äiti ja sen siskot on olleet kaikki "teiniäitejä"

Veikkaan, että nykyajan teiniäiti -termillä viitataan enemmänkin niihin, joilla ei ole vielä esim. ammattia tai omaa asuntoa. Kyllähän yläasteelta voi nykyäänkin mennä suoraan ammattikouluun ja elää "aikuisten elämää" jo ennen kahtakymmentä ikävuotta, mutta enpä usko, että ammattikoulun käyneisiin ja sen jälkeen lapsia hankkineisiin viitattaisiinkaan teiniäiteinä. Oman näkemykseni mukaan nykyajan teiniäiti on siis vielä vanhemmistaan/yhteiskunnan tuista täysin riippuvainen äiti.

No tuolla mittapuulla nykyaikana pitäisi olla myös 25-vuotiaita "teiniäitejä"...

mun suvusta löytyy montakin teiniäitiä, kaikki olleet aviossa lapsen saadessaan. Nuorin sai esikoisensa 15-vuotiaana. Mutta toista ääripäätäkin löytyy: isoäiti sai esikoisensa 41-vuotiaana.

Teiniäiti on 13-19-vuotias äiti, koska nykymerkityksessään teinillä viitataan juuri tähän ikäryhmään. Teiniäiti ei siis ole yhtä kuin huono äiti tai yhteiskunnan tuilla elävä äiti, vaan teini-ikäisenä lapsensa saanut äiti.

Minunkin mummoni ja tätini ovat tämän määritelmän mukaan teiniäitejä, koska he ovat saaneet esikoisensa 19-vuotiaina, mutta koska kyseisenä aikana ei ole käytetty termiä teiniäiti, he eivät ole sellaisia.

Kyllä se teiniäiti ymmärretään nimenomaan halventavaksi nimitykseksi. Miksi muuten pitäisi korostaa sen äidin ikää oikein erikseen. Entisaikaan ei ollut tosiaan tarvetta nimitellä näin, paitsi silloin sitten puhuttiin au-äideistä. Kukaan ei taas sitä sanaa enää nykyään käytä, kun ei ole tarvetta mollata.

Niin tyhmyys ja nämä valinnat usein periytyvät. Entisajan mittapuulla ei ehkä ollut epänormaalia. Nykyaikana ajatellaan toisin ja pidetään tärkeänä hankkia hieman sitä elämänkokemusta ja koulutustakin. Valitettavasti jos saa sen teiniäitimallin jo suvustaan niin  on aika iso riski laittaa vahinko kiertämään.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 12:01"]

Niin tyhmyys ja nämä valinnat usein periytyvät. Entisajan mittapuulla ei ehkä ollut epänormaalia. Nykyaikana ajatellaan toisin ja pidetään tärkeänä hankkia hieman sitä elämänkokemusta ja koulutustakin. Valitettavasti jos saa sen teiniäitimallin jo suvustaan niin  on aika iso riski laittaa vahinko kiertämään.

[/quote]

Jaa, että oikein leimakirves alkoi heilua aitoon av-tyyliin ja tajuamatta mitään siitä, miten maailma on muuttunut vuosikymmenien aikana. Todennäköisesti sunkin suvussasi on vaikka millä mitalla "teiniäitejä" ihan 1900-luvulta, jos sukusi on maalta kotoisin.

Mä olen sitten teiniäiti näiden kriteerien mukaan ja huvittaa joidenkin ajatus etten voisi olla hyvä äiti, koska ei ole omaa asuntoa tai korkeaa koulutusta ja elämänkokemusta.

Tiedän myös ihmisiä jotka ovat saaneet lapsena +30 iässä ja he eivät ainakaan ole saaneet oman asunnon, koulutuksen ja elämänkokemuksen myötä kokemusta toimia hyvinä vanhempina lapsilleen.

Missä maaseudulla lie ollut normaalia? Minun sukuni on Kainuun maaseudulta eikä meidän suvussa ole yhtään teiniäitiä. Ketä tahansa sukulaisnaista ajattelen, on hän ollut yli 20v esikoisensa saadessaan. Äitini oli 27v , hänen äitinsä 27v, äidin sisko 23v, isänäiti 28v jne. Itse olin 33v ja siskoni saman ikäinen.

Ei kyllä ollut tuttavapiirissäkään siellä teiniäitejä.

Teiniäitys tarkoittaa sitä että on nuori teini-ikäinen ja asuu vielä kotonaan, ei ole kiinteässä parisuhteessa oman kattonsa alla. Lisäksi raskaus on useimmiten vahinko.

Ajat muuuttuvat, ennen ihminen kävi vain kansakoulun, eli samassa pienessä kylässä koko elämänsä, ja teki (kirjaimellisesti) töitä lapsesta lähtien.

Nykyään töitä on vaikea löytää, ei puhettakaan että joku palkkaisi 15-v yläasteen jälkeen täyspäiväiseksi työntekijäksi (taitaa lakikin rajoittaa työtuntien määrää?) ja saadaakseen töitä on käytävä koulua yläasteen jälkeen ainakin kolme vuotta jotta saa jonkin koulutuksen. Maailma on myös pienentynyt, useimmat lapsesta saakka matkustavat ja moni haluaa elämältään enemmän kuin sen "teinivanhemmuuden" kuten vaikka vuoden reppureissuilun Aasiassa tmv. josta ennen ei edes osattu haaveilla.

Usein se malli nimenomaan siirtyy seuraavalle polvelle. Omassa suvussani on naimisiin menty pääasiassa myöhään ja sen myötä myöskin lapsia saatu myöhemmin. Tästä syystä sukupolvien välit ovat pitkiä ja olen menettänyt omat isovanhempani jo pikkulapsena. Sen sijaan minulla on ystäviä, joilla oli nuoremmat vanhemmat ja isovanhemmat kuin minulla ja he myös itse saivat lapsia nuorina.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 11:35"]

Veikkaan, että nykyajan teiniäiti -termillä viitataan enemmänkin niihin, joilla ei ole vielä esim. ammattia tai omaa asuntoa. Kyllähän yläasteelta voi nykyäänkin mennä suoraan ammattikouluun ja elää "aikuisten elämää" jo ennen kahtakymmentä ikävuotta, mutta enpä usko, että ammattikoulun käyneisiin ja sen jälkeen lapsia hankkineisiin viitattaisiinkaan teiniäiteinä. Oman näkemykseni mukaan nykyajan teiniäiti on siis vielä vanhemmistaan/yhteiskunnan tuista täysin riippuvainen äiti.

[/quote]

Hei osinko mä nyt sittenkin teiniäiti. Opiskelut oli kesken sekä miehellä että minulla. Vakituista työtä ei ollut kummallakaan (vuokrafirmasta keikkoja harvakseltaan) ja asuttiin vuokralla. Ikää oli 26v. Mies sai kyllä raskausaikana "oikean" työpaikan, mutta kumpikin valmistui vasta kun esikoinen oli 6 ja kuopuskin 4. Yhteiskunta ei siis elättämään joutunut, mutta varsinaista ammattia ei ollut.

Suvustani löytyy yksi 40-luvulla 18v äidiksi (naimisissa) tullut, joka on kuitenkin ollut ihan yhtä hukassa äitiyden kanssa kuin monet nykypäivän teiniäidit. Ei naimisiin meno takaa mitään.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 12:12"]

Missä maaseudulla lie ollut normaalia? Minun sukuni on Kainuun maaseudulta eikä meidän suvussa ole yhtään teiniäitiä. Ketä tahansa sukulaisnaista ajattelen, on hän ollut yli 20v esikoisensa saadessaan. Äitini oli 27v , hänen äitinsä 27v, äidin sisko 23v, isänäiti 28v jne. Itse olin 33v ja siskoni saman ikäinen.

Ei kyllä ollut tuttavapiirissäkään siellä teiniäitejä.

[/quote]

Ap tässä ajatteli omalta kohdaltaan länsisuomalaista maaseutua 1960-luvun alkuvuosiin asti. Ihan hyvin toimeentulevia tilallisia. Osa tosiaan lahkolaisia, mutta ei meillä.

Esimerkiksi meidän perheestä minä ja sisarukseni olemme kaikki valmistuneet yliopistosta. Eli ei tosiaankaan ole mikään "huono-osaisuus" tai "teiniäitiys" periytynyt, niin kuin täällä heti ehdittiin varoitella. Aika ja tavat ovat yksinkertaisesti muuttuneet.

Olen teiniäiti kuten äitinikin, ensimmäinen lapsi 19 vuotiaana naimisissa olevan nuorena naisena. Kukaan ei kummastellut.

keski-ikäinen

[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 12:23"]

Usein se malli nimenomaan siirtyy seuraavalle polvelle. Omassa suvussani on naimisiin menty pääasiassa myöhään ja sen myötä myöskin lapsia saatu myöhemmin. Tästä syystä sukupolvien välit ovat pitkiä ja olen menettänyt omat isovanhempani jo pikkulapsena. Sen sijaan minulla on ystäviä, joilla oli nuoremmat vanhemmat ja isovanhemmat kuin minulla ja he myös itse saivat lapsia nuorina.

[/quote]

Mulla on ihan sama kokemus. Oma äiti oli "vanha" ensisynnyttäjä, 29-vuotias, ja "kaikkien muiden" äidit oli saaneet ekansa joskus 20-25 -vuotiaina. Mulla oli siis se vanha äiti, kun olen vielä kuopus. Äidinäiti kuoli vähän ennenkuin mun lapsi syntyi, joten mun lapsi ei koskaan tavannut isomummoaan. 

Niissä suvuissa, joissa on tapana saada lapset nuorina, on mummoksi tuleva töissä vielä pitkään ja isomummotkin on kuvioissa, kun hekin ovat vielä elossa ja vireitä. Toisaalta töissä käyvä mummo ei ehdi välttämättä auttamaan lastenlasten hoidossa samalla tavalla kuin eläkkeellä oleva.