Mihin Super-Nanny puuttuisi teidän perheessänne?

Kaikki kunnossa, kukaan ei huuda, riidat hoidellaan suht vaimealla äänellä ja vanhempien ja lasten välitkin ovat ok. Enpä ole tajunnut meillä asioiden olevan näin hyvin.

Kiitos tästä muistutuksesta.

Meillä ulkoillaan liian vähän. Mutta toisaalta... Miksi ulkoilla kun ei lapsi eikä vanhempi siellä viihdy?

ja syö sitten koko illan leipää, kaakaota, keksejä. Jättää vaatteet ja tavarat levälleen, eikä tee mitään, vasta kuin kahdeksannen käskykerran jälkeen.

Uudenvuoden lupaus olikin että huuto vähenee, kai se vähän onnistunu. :)

Siis talviulkoiluun. Kesällä taas on vaikeuksia pysyä sisällä :D



t. 3

hän puuttuisi ruokailuihin. Meillä ne saattavat olla epäsäännöllisiä aika ajoin ja välillä syödään olkkarissa tv:n edessä...

Ja siihen että meillä ei ole kellontarkka päivärytmi. Enkä jaksa aina kasvattaa asiallisesti vaan sorrun huutamaan.

ja varmasti sanoisi että meillä liikaa menoja joka päivä. Meillä on harrastuksia, avoimia päiväkoteja, paljon kavereita.

Emme paljon kotosalla jumittele, ja syömme usein reissunpäällä.

syötyään lautasensa tyhjiksi, ei siis tarvitse istua ja odottaa aikuisten lopettavan ruokailua.

Lapsuudenkodissani tämä ei olisi tullut kysymykseenkään, mutta mulla ei riitä tahtoa istuttaa 1v ja 2v lapsia ruokapöydässä odottamassa meitä, vaan saavat mennä leikkimään heit syötyään.

Eiköhän super-nanny antaisi siitä satikutia!

Kun samaa asiaa toistaa tuhat kertaa ja silti ei mee perille niin väkisinki menee hermot välillä...

Tähän huutamiseen meilläkin... varsinkin mies polttaa päreet helposti, eikä anna huomiota lapselle tarpeeksi. Lapsi sitten tekee " ilkeyksiä" että isi huomaisi hänet ja isi " palkitsee" lapsen huutamalla, että älä tee sitä ja älä tee tätä.



Mulle tulisi varmasti neuvoja olla puuttumatta asioihin. Eli mun pitäisi opetella vielä enemmän luottamaan mieheen, että osaa pukea lapsen oikein jne. ja näkemään, että asioita voi tehdä toisellakin tavalla...

Eli jos vanhemmat haluaisivat lasten istuvan pöydässä ja lapset silti lähtisivät pois, nanny opettaisi teille muunlaisen tavan, mutta jos teille sopii se, että lapset poistuvat pöydästä, se ei olisi nannylle ongelma.

Huoh.

lapsi nukkuu mun vieressä, mikä ehkä huonontaa molempien unia, koska herätetään toinen toisemme. Toisaalta lapselleni on niin paljon iloa imetykstä että haluan suoda sen hänelle. Samoin yhdessä nukkumisessa on mieletöntä lämpöä ja turvallisuutta ja rakkautta. Yöllä lapsi hakeutuu aina lopulta mun kylkeen, pää samalle tyynylle. En halua luopua vielä noista kummastakaan tavasta.

keksien ja pullien syöntiin. Ja nyt olen puuttunut itsekkin kovemmalla otteella.

kun isä on lasta kieltänyt tai ojentanut jostakin, saatan minäkin sortua toimimaan niin, että alan hyvitellä lasta tyyliin: " tule tänne äidille, isi oli liian ankara" . En pysty hyväksymään toisen rankaisukäytäntöjä, vaikka itsekin teen aivan samoin toisessa tilanteessa. Mulle olis varmaan apua siitä, että saisin katsoa videolta omaa käytöstäni tilanteissa, joissa pimahdan täysin. Meillä ei siis käytetä fyysisiä keinoja rankaisemisessa, vaan huudetaan pää punaisena (mikä ei toki ole yhtään sen fiksumpaa...)

Meillä myös jossain hoitoasioissa miehen kanssa ristiriitoja. Jos lapsi esim. kiukkuaa iltapalalla eikä suostu syömään sitä mitä annan. Laitan sitten ilman ruokaa nukkumaan. Mies hakee sängystä ja tarjoaa kaikkea muuta syömistä, mitä nyt lapsi sitten hoksaa ottaa...

Minä itse olen yrittänyt ja óppinutkin jonkunverran pitämään itsehillintää ja yrittänyt olla rauhallinen. Mies huutaa ja yritän vain sanoa, että tuo ei auta mitään. Olen huomannut pojastani sen, että hän vastaa huutoon huutamalla.



Toinen asia varmaankin tähän vanhempien " kommunikaatioon" . Ollaan yhtä mieltä asioista ja toisen yli ei kävellä. Jos poikamme ei saa minulta jotain, hän välittömästi kysyy isältään. Tämäkin on parantunut. Jos toinen kieltää, kieltää toinenkin.

Meillä on tämä istuttamisjuttu käytössä, silloin, kun poika läpsii tai potkii. Sitten tämä " hyvän käytöksen portaat" , mikä on käytössä kodin ulkopuolella. Kun tullaan kotiin, pääsee ylöspäin jos on käyttäytynyt nätisti ja alaspäin, jos ei ole ollut nätisti.



Tänään aion kokeilla sitä lapsen oma kauppalappu systeemiä. Meillä kaupassakäynnit on painajaista, kun poika puottelee ihan eri suuntaan, kun minä. Kokeillaan miten toimii!!!!!!!

Ollaan ensin lapsen kanssa yhdessä leikattu lehdistä kuvia ostettavista tavaroista (n. 5 kuvaa). Lapsi on liimannut ne paperille ja etsinyt kaupasta tuotteet. Huomattavasti helpommin sujui kauppareissut, eikä aika kulunut taisteluun herkkuhyllyillä. Minä tosin kehittelin menetelmän jo kauan ennen kuin näin sen Super-Nannyssa=)