Onko epärealisista lukea pääsykokeisiin äitiyslomalla?

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 09:38"]

Oletteko pystyneet tekemään äitiyslomalla mitään muuta? Esim. opiskelemaan, tekemään gradua, lukemaan pääsykeisiiin - tai jotain?

[/quote]

Riippuu kai paljon lapsen vaativuudesta, lapsiakin on erilaisia. Samoin siitä, millaista pohjaa sinulla on ennestään opiskeluun. Jos olet jo esimerkiksi kertaalleen päässyt yliopistoon ja nyt luet uusiin pääsykokeisiin, varmaan onnistuminen on varmempaa, kun opiskelutekniikka on kohdillaan. Lisäksi, oletko yksinhuoltaja, eli onko lapsen toisella vanhemmalla mahdollisuus vapauttaa sinut vaikka tunniksi päivittäin opiskeluun, ettei kaikkea tarvitse yrittää ajoittaa päiväunien aikaan. Jne.

Ei olisi minulta onnistunut. Lapsella oli maitoallergia ja siihen liittyvä refluksi, joten ensimmäiset kuukaudet meni kuin sumussa vauvan kirkuessa ja huutaessa. Saattaa myös olla, että olet yökukkumisen takia päivisin niin väsynyt, että päivällä pitää nukkua vauvan kanssa samaan aikaan. Eli älä ainakaan etukäteen tee päätöstä, että luet. Se riippuu ihan vauvasta ja muutenkin elämäntilanteesta.

Olisin varmaan EHTINYT lukea, mutta en varmasti olis muistanut mitään. Niin huono lähimuisti oli unettomuuden takia, en muistanut edes mihin puhelimeni jätin puoli tuntia aikaisemmin..

Ei välttämättä. Siihenhän voi käyttää muuten palstailuun kuluvan ajan. Oletan siis, että kyse on ensimmäisestä lapsesta.

No se riippuu paljon tuurista. Voi hyvin onnistua. Jos vauva on tosi vaativa ja nukkuu huonosti, voi olla ettei päähän oikein tartu vaikka jaksaisikin jossain välissä lukea. Toisaalta, vauva saattaa nukkua yöt hyvin ja pitkiä päiväunia vielä päälle, tällöin ehdit hyvinkin. Kannattaa kuitenkin yrittää, vaikka vauva sattuisi olemaan hankalampaa sorttia. Meillä ensimmäinen lapsi oli erittäin huono nukkumaan, yöllä että päivällä. Selvisin kuitenkin pääsykokeista (vauva n vuoden tällöin ). Tosin luettavaa ei ihan mahdotonta määrää ollut. Enkä kauhean paljon kerennytkään lukemaan, pari kertaa läpi. Olin tosin myös jo aiemmin opiskellut yliopistossa, joten kokemusta oli. Eli saattaapi kans riippua vähän niistä pääsykokeiden vaatimuksista sekä omista opiskelutaidoista.

Vähän kerrallaan ja pyri ennemmin ymmärtämiseen kuin ulkoa opetteluun :)

Mä aloitin avoimessa yo:ssa sosiaalityön perusopinnot, kun vauva oli 5kk vanha. Sain vuodessa ne valmiiksi, välillä piti sumplia joidenkin opettajien kanssa lisäajasta, jos palautin viikon tai pari myöhässä. 

Aineopinnot aloitin, kun tuo edellinen vauva oli 1,5v ja minulla oli kuukauden ikäinen vauva. Sain aineopinnot melkein valmiiksi vuoden aikana. 

Kun lapset oli 2,5 ja 1v1kk menin töihin ja tein aineopinnot loppuun. Pyrin yliopistoon ja pääsin. Nyt lapset on 4v ja 2,5v ja opiskelen yo:ssa ja teen töitä. 

En olisi kyennyt. Olin niin kiinni vauvassa, ja kaikki vapaa-aika meni lepäämiseen. Ihailen niitä äitejä, jotka siihen pystyvät.

Pystyy toki, kun hyödyntää lasten päiväuniajat ja lukee illalla kun lapset ovat käyneet nukkumaan. Minulla on kokemusta vain tällaisesta ajasta, eli olen lukenut pääsykokeisiin, opiskellut, tehnyt gradut (kaksi kappaletta) samalla, kun olen ollut raskaana / lasten kanssa kotona. Meillä on kolme lasta, ja minulla kaksi akateemista tutkintoa. Tosi hyvä systeemi tämä on ollut, olen itse saanut "käyttää aivojani" mutta olen saanut myös viettää monta vuotta lasten kanssa kotona. Suosittelen kyllä tätä syteemiä, toki se vaatii hieman itsekuria. 

Aika epärealistista.

En ole viitsinyt. Tunnen kyllä ihmisiä, jotka ovat tehneet opintoja.

Palasin opintojen pariin vauvan ollessa muistaakseni 5kk. En toki täysipäiväisesti, mutta tein tenttejä ja aloitin kandin. Opiskelu auttoi jaksamaan arjessa, oli mukava saada aivoillekin rasitetta :)

Ensimmäisinä kuukausina ei olisi onnistunut, pää olisen verran sekaisin ja mahavaivainen vauva valvotti. Ja mmuutenkin sitä halusi keskittyä pelkästään vauvaan.

Täällä ei olisi onnistunut, lapsi valvotti yöt ja nukkui päiväunet vartin pätkissä. Nyt 1,5 v , yöt jo nukkuu, päivät roikkuu kiinni ja nukkuu ehkä 45min päikkärit. Ehkä sitten joskus.

Näin jälkikäteen ajatellen en kauheasti muista lasten pikkuvauva-ajasta paljoakaan. rikkonaiset yöunet ja univelka tekee sen että pysyvää muistijälkeä ei synny kun syvää unta ei saa riittävästi. Sitä pystyy toimimaan suht koht normaalisti päivällä ja hoitamaan normaalit asiat eikä muista muitamaan kuukauden päästä siitä mitään.

Tuntuisi siis että vaikka lapsi nukkuisi hyvin päiväunia että olisi aikaa opiskeluun niin oppiminen voi olla aika tehotonta jossei saa yöllä nukkua.  Tietty jotkut vauvat nukkuu pitkiäkin yöunia vadrinkin puolen vuoden iästä alkaen, ei vaan läheskään kaikki..

Jos isä ottaa vastuuta yöheräilyistä kuten meillä, niin onnistuu.

Jos on ensimmäinen lapsi eikä koliikkeja etc niin varmasti onnistuu! Saat mukavaa vastapainoa kotona ololle :) Itsekkin luin ja pääsin lääkikseen kotiäitinä ja tiedän muitakin!

Riippuu tosi paljon lapsesta ja siitä millaiseksi arki muodostuu. Itse tein gradun äitiyslomalla alusta loppuun (ja sain ihan hyvän arvosanankin), mutta minulla oli a) tosi helppo vauva b) hoitoapua saatavilla. Miehellä on joustavat työajat ja vanhempani asuvat ihan lähellä ja äiti on kotona pikkusisarusteni kanssa (joo, lapsellani oman ikäsiet enot ja tädit...), joten n. 6 kk ikäisestä lähtien sain lapselle välillä hoitajan, että pääsin käymään yliopistolla. Ja päiväuniajat pystyin käyttämään tehokkaasti, koska olin ihan pirteä kun yöt menivät alusta asti hyvin. Joten sanoisin, että etukäteen ei voi tietää. Jos sinulla on tukiverkkoja, että voit viedä lapsen tarvittaessa hoitoon ja saada lukuaikaa vaikka kirjastolla, niin se on toki boonusta.

Mun opiskeluaikana HYY:llä oli lapsiparkki, johon saattoi viedä vauvan 6 kk iästä alkaen hoitoon, maks. 3x/vko, 3h kerrallaan muistaakseni. Siitä oli iso apu!