Ujous = tyhmyys?

ujous on ei-yhtäkuin tyhmyys

ujokin voi olla tyhmä, automaattista se ei kuitenkaan ole

Olen ujo, mutta ei kyllä kukaan minua tyhmänä varmasti ole pitänyt. Päinvastoin, luulen että minua pidetään älykkäämpänä kuin olenkaan, koska puhun vain kun on oikeasti asiaa, harvoin ja harkitusti. 

No en minä ainakaan pidä ujoja tyhminä, päinvastoin. Pidän tyhmän oloisina pikemminkin sellaisia, joilla on ihan kuin pakkomielteenä kaakattaa koko ajan joka asiassa suuna ja päänä.

Ehkä se työkaverisi vaan oli tyhmä?

Joo niin voi, mutta miksi olettaa hiljaisuuden perusteella, että olen tyhmä? Mitään tyhmyyteen liittyvää minussa kun ei työyhteisössä ole.

Ap

Täysin samaa mieltä! Olen hiljainen ja "kiltin näköinen", ja minua kohdellaan kuin jotain lasta, vaikka ikää on kohta 25v. Tuo "selkeästi puhuminen ja viittominen" ovat siis tuttuja juttuja. Työpaikan löytäminenkin on haastavaa kun porukka tosiaan luulee, että ujot ovat tyhmiä. Usein ujot juuri on niitä työpaikan raatajia, jotka tekevät työnsä kunnolla ja ajoissa, eivätkä juoruile tuntitolkulla kahvihuoneessa. Enkä ole mikään hupun alla lymyävä mörkö, vaan ihan normi ihminen, joka vaan ei keksi puhuttavaa jokaisesta näkemästään asiasta :D 

Ei pidä välittää. Minua ei kyllä haittaa yhtään, jos joku ottaa asiakseen puhua selkeästi minulle ja käsillä viiton itsekin usein puhuessani, vaikka en pidä vastapuolta tyhmänä.

Sitä paitsi, joskus on ihan hyvä antaa muiden olettaa sinun olevan tyhmä, että pääset helpommalla ja voit laittaa tietoisia pahoja tekojasi sen piikkiin.

Alkuperäiseen väitteesee: no ei. Mutta, joskus ujon ihmisen kanssa väistämättä sitä miettii, että onko tuo nyt ujo, vaiko epäkohtelias, vai onko minussa jotain vikaa kun viestintä on sellaista. Ja jos päädyn keskimmäiseen vaihtoehtoon, että henkilö on epäkohtelias, niin bingo, sehän on tyhmä! Nimittäin epäkohteliasuus toisia ihmisiä kohtaan on varma tyhmyyden merkki. 

Ei mua tyhmänä ole pidetty, mutta ylpeänä, koska en höpöttele koko ajan muiden kanssa.

Olisiko jotain esimerkkiä, että miten tuo epäkohteliaisuus ilmenee? Jos juttelee kauheesti ja toinen vastaa vaan "joo, joo joo, niinkö?". Itse ujona koen, että on jotenkin typerää keskeyttää, jos joku puhua pälättää niin innoissaan, yleensä sit kuuntelen ja reagoin tämän tarinaan, mutta en sen enempää ala johdattaa puhetta omiin kokemuksiin tms. 

Lähinnä on ilmennyt niin, että musta on saanut ensin ylpeän ja ylimielisen kuvan, koska en hakeudu esim töissä ihmisten puheille (koska olen ujo!). Jotkut kun ovat niitä höpöttelijöitä, niin vaikutan varmasti "erilaiselta".

Mutta siis ylpeä en missään nimessä ole!

Kiitosta on tullut siitä, että olen hyvä kuuntelija. Niin koska olen ujo!

:-) 10

[quote author="Vierailija" time="09.01.2014 klo 14:17"]

Sitä paitsi, joskus on ihan hyvä antaa muiden olettaa sinun olevan tyhmä, että pääset helpommalla ja voit laittaa tietoisia pahoja tekojasi sen piikkiin.

[/quote]

Olemme tässä blondiuden ytimessä.

No minkä sille voi, että jos et kommentoi ja reagoi, siitä helposti saa sen vaikutelman, että et osaa.

Introvertithän ovat ekstroverttejä älykkäämpiä noin keskimäärin. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten :)

Kyllä mullakin ehkä on vähän samanlaisia kokemuksia, mutta enhän mä tiedä mitä muut ajattelee musta. Olen kovin ujo enkä juuri juttele muiden kanssa ja tunnen oloni muiden seurassa tosi vaivautuneeksi. Sitten taas mun erityisalueilla töissä multa kysytään neuvoa ja se vasta vaikeaa on, koska olen niin ujo. Mussa ei ole yhtään sellaista "opettajaa", mua tavallaan hävettää olla viisaampi kuin kukaan muu ja pidän nolona, että opetan työkaveria tietyissä asioissa. Ihan kuin mulla ei olisi oikeus. Enkä kestä sitä, miten kiitollisia työkaverit ovat ja hehkuttavat, että laitoin taas heidän koneet kuntoon. Olen ihan punainen ja haluaisin painua maan alle. Vähättelen itseäni ja viittaan kintaalla, että tää nyt oli vaan pikkujuttu. En yhtään tykkää kehumisesta tai huomiosta.