Onko täällä kukaan menettänyt ystävää siksi että ystävä lähti vaihto-oppilaaksi?

Joo. Tai no oikeastaan kyseessä oli hyvä kaveri jonka kanssa oltiin tiiviisti tekemisissä vielä yläasteella (ei tosin oltu koskaan mitään bestiksiä), mutta oltiin kuitenkin paljon tekemisissä. Oltiin samalla luokalla ja meillä oli yhteinen harrastus, joten nähtyä tuli joka päivä koulussa, useamman kerran viikossa harrastuksen parissa ja soiteltua siinä välissä muuten vaan. Hän lähti sitten vaihto-oppilaaksi lukion ykkösellä ja oltiin jonkun verran, aika harvakseltaan, yhteydessä  kirjeitse sen vuoden ajan. (Siihen maailman aikaan ei ollut vielä netti yleisessä käytössä).

Sen jälkeen kun kaveri palasi takaisin Suomeen, ei enää kaveruus ollut ennallaan. Hän ei enää palannut harrastuksen pariin, otti etäisyyttä minuun ja alkoi hengata muiden kanssa. Koulussakaan emme enää kovin paljoa puhuneet toisillemme. Tuntuihan se aluksi vähän tympeältä, mutta elämä on.

Se, mikä minua tuossa kaverissa ärsytti, oli se, että vaikka emme tosiaan enää juurikaan edes puhuneet toisillemme, juoksi hän aina luokseni jos tarvitsi apua jossakin tai kuvitteli minun tietävän jostain juoruista häntä enemmän. Silloin kyllä seurani kelpasi, sen ajan, että sai apua tai kuuli tiedänkö minä jostain juorusta jotain vai en.

Joo. Olin vuoden jenkeissä ja sillä aikaa ainoa ja paras kaverini oli ystävystynyt toisten tytön kanssa, eikä minua kaivattu porukkaan. Eipä tuo niin paljon kyllä haitannut, kavereita tulee ja menee, ja vaihto-oppilasvuosi oli sen arvoista.