Lue keskustelun säännöt.
Milloin musta tuli curlingvaimo????
23.01.2014 |
Tavallisesti ei haittaa, mut tänään väsyttää ja alkoi ottaa pattiin.
Teen vuorotyötä, joten pari iltaa viikossa olen töissä ja mies hakee nuorimmaisen hoidosta ja tekee ruuat yms. Mä käyn yleensä kaupassa ennen töihin menoa. Jos on kökkö keli tai törkeen kylmä, saan yleensä auton lainaksi äidiltäni, joten miehen ei tarvi hakea muksua kävellen. Muutoin auto on mulla.
Hirvee napina, kun ihan joutuu kävelees 1,5km lapsen kanssa. Aina pitää olla rattaat melkein 5-vuotiaalle. Usein mä kuitenkin vien itse lapsen hoitoon ihan kävellen, tuleepahan koiratkin siinä lenkitettyä. Tosin nakkaan ne rattaat sinne jälkijunassa autolla... Rutina sen kun voimistuu, jos en saakaan autoa lainaan ja sataa.
Iskän iltoina meillä syödään tasan eineksiä tai sit mun pitää laittaa ruoka valmiiksi. EIhän sitä nyt töitten jälkeen kerkii. Kun on ne lapsetkin hoidettavana (muut ipanat on siis koululaisia jo) Noh, tekee tuo esikoinen välillä ruuan... Sit mä alan rähisemään, jos tenavat vielä hilluu kun tulen ysin aikaan töistä. Vaikka ei se nyt kauheesti oo auttanut, kun joka toinen ilta ne "ihan just olivat menossa iltapalalle" kun mä kampeen ovesta sisään. Ja sit se olen aina minä, joka kiskoo umpiväsyneitä tenavia aamulla sängystä.
Tosin aina se oon minä, vaikkei ne väsyneitä oliskaan. Hirveen hehkeetähän se on nousta klo 6.30 iltavuoropäivinä, ekaluokkalaista en nyt kumminkaan pistä vielä ihan omin nokin kouluun lähtemään tai heräämään. Koen vielä vanhempien velvollisuudeksi kattoa sen verran perään. Mies herää klo 7, vetää vaatteet niskaan, aamupalan huiviin ja lähtee töihin.
Jos mä johonkin lähden ihan muuten vaan, ni pitäis olla kaikki valmiina. Tästä tavasta mä olen alkanut jo vierottaa tota miestä, tosin välillä menee sit siihen, että muksut ei oo syöneet koko päivänä muuta ku leipää koska "ei ne oo ruokaa pyytäneet"
Vituttaahan se, jos joutuu saavutetuista eduista luopumaan, mutta mistä MULLE voimia kuunnella sitä märinää?
Kommentit (4)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
*Tulevien lasten mahdolliseen isään pitää tutustua ennen lasten tekoa.
*Pitää olla rehellinen itselleen ja muistuttaa että oli mikä oli niin ne lapset tarvitsevat sinua ja tukeasi seuraavat 20 vuotta eivätkä he silloinkaan haihdu savuna ilmaan.
*Vanhemmat keskustelevat vähintään kerran kuussa elämän realiteeteista ja siitä onko omasta mielestä asiat edellisen kuukauden aikana toimineet.
*Marttyyrityyli johtaa lopulta eroon ja miehen lopulliseen kiinnostuksen loppumiseen siihen että mitä sulle tapahtuu. En suosittele.
eikö naiset enää arvosta itseänsä, kun tollasia luusereita katselee?
Katso peiliin. Olet itse hyväksynyt tällaisen käytöksen. Marttyyrius kuuluu äänestäsi tänne asti. Opettele uudet tavat, jotka antavat sinulle tasa-arvoisen aseman kotona. Vähän aikaa voi ovet paukkua mutta on se sen arvoista. Jos nyt viitsit edes yrittää, jotkut tuntuvan tykkäävän tuosta piian roolista.