Lue keskustelun säännöt.
Miksi perheen äiti ei saa haluta lahjoja?
24.12.2013 |
Nyt en pääse taas olleskaan tähän av-maailmaan sisälle. Ihmettelen sitä, että miksi naisen täytyy laittaa perheelle joulua, kokkailla ja koristella, laittaa nättejä paketteja ja vaikka sun mitä. Mutta sitten, kun joku tänne kirjoittaa siitä, että surettaa tai itkettää, kun ei saa yhtään lahjaa, niin johan lytätään heti ja sitä on lapsellinen ja vaikka mitä..
Niin miksi sitä ei saisi edes sitä yhtä lahjaa toivoa ja eikö sen touhuava äiti ansaitsekin?
Kommentit (28)
Samaa mieltä! Nimim. lahjatta jäänyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki saa toivoa mutta lahjattomuuden nillittäminen netissä on niin wt ja teiniäitimeinikiä että!!
Eli siis lapset saavat ilmaista pettymyksen, jos toiveet eivät täyty. Ja mieskin saa itkeä ja ilmaista pettymyksen, kun ei saannit täyty. Mutta hyvä äiti ja nainen pitää piilossa pettymykset.. Oivoi.. Surullinen on minusta ajatusmaailmasi..
[quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 10:22"]
Toki saa toivoa mutta lahjattomuuden nillittäminen netissä on niin wt ja teiniäitimeinikiä että!!
[/quote]
Mun mielestä todella typerä ajattelutapa. Mä olen sanonut miehelle, että mä haluan lahjoja. Mä itsecrakastan antaa lahjoja ja on erittäin kiva myös saada niitä. Pakkasin lahjoja kasseihin ja huomasin, että myös 11 v, 13 v. Ja 15 v. olivat hankkineet mulle lahjat. <3 Joulu on antamisen aikaa eikä niin, että vain yksi raataa ja antaa muille eikä itse saa mitään takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en kanssa tajua! Raahaisin tuon ukon avioliittoneuvojalle, jos en saisi siltä lahjaa. Kerran ollaan oltu ostamatta toisillemme lahjoja, kun oltiin joulu Floridassa. Mies osti lahjan jopa koipi murtuneena. Me rakastamme toisiamme tässä perheessä ja lahjat on yksi tapa osoittaa se.
Meillä laitetaan miehen kanss yhdessä joulua, tehdään ruoat yms. Kumpikaan ei halua itse lahjoja, koska ne on lasten juttu. Haluamme vain mukavan, rauhallisen ja iloisen joulun, perheen kesken :) minusta on outoa hommata lahjoja aikuisille ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen perheen äiti, lapset ovat koululaisia. Joulu ei hirveää tekemistä vaadi. Mies paistaa kinkun eli ottaa sen uunista kun mittari piippaa ja hakee kuusen. Lapset koristelevat kuusen ja ovat jo moneen kertaan leiponeet torttuja ja pipareita. Laatikot ovat Saarioisten ja niitä syödään yhtenä päivänä. Kummallekin lapselle on ostettu kaksi lahjaa, miehen vanhemmilta tulee lahjat, samoin kummeilta. Miehen kanssa olemme sopineet, että ei hankita toisillemme lahjoja. Siis en koe mitenkään urakoineeni joulun eteen (siian olen graavannut, sitä ei muut edes syö).
[quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 10:33"]Mä en kanssa tajua! Raahaisin tuon ukon avioliittoneuvojalle, jos en saisi siltä lahjaa. Kerran ollaan oltu ostamatta toisillemme lahjoja, kun oltiin joulu Floridassa. Mies osti lahjan jopa koipi murtuneena. Me rakastamme toisiamme tässä perheessä ja lahjat on yksi tapa osoittaa se.
[/quote]
Jos vaikka opettelisitte sanomaan rakkauden...? Materia ei ole oikea tapa kertoa rakkautta, teillä on ongelma. Haluatko puhua siitä? Etkö osaa osoittaa rakkautta miehellesi ilman lahjaa? Sano ensin peilin edessä "rakastan sinua" ja kokeile sitten sanoa miehellesi sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ostan itse mitä haluan, paketoin ja olen tyytyväinen. Ei tule pettymyksiä. Samoin mies ostaa itse itsellen mitä haluaa. Joskus on kiva keksiä yllätyksiä mutta ei ole mitään lahjavelvollisuuksia.
Kyllä mä osaan näyttää rakkauttani muutenkin kuin rahalla. Ne lahjat vain kuuluvat jouluun. Omille lapsillenikin olen ostanut 10 lahjaa per lärvi. Mä niin rakastan sitä lasten iloa kun paketeista tulee toivottuja lahjoja. Sitä paitsi olen kotiäiti, joten olen tosi paljon läsnä lasten elämässä enkä näe heitä vain ruokapöydässä 5 minuuttia. Eli se pelkkä materialistinen rakkaus ei nyt oikein kolahtanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen pitänyt tärkeänä opettaa lapsille, että pitää antaa jotta voi saada. Mä en saa ollenkaan kiinni tuosta ajatuksesta, että vain lapsille annetaan ja vain aikuiset on antajana. Mun mielestä se opettaa ihan väärää asiaa ja korostaa jotenkin sitä materialistisuutta.
Antamisen tarkoitus on tuottaa toiselle hyvää mieltä. Ja kun sitä hyvää mieltä levittää, niin itsekin sitä saa. Toki lapset antavat kykyjensä mukaan, aikuisten avustuksella ja esim vaikka piirustuksia tai vaikka pullia.
Mä koen ihan hulluna, että opetetaan vain vastaanottamaan.
[quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 10:38"][quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 10:33"]Mä en kanssa tajua! Raahaisin tuon ukon avioliittoneuvojalle, jos en saisi siltä lahjaa. Kerran ollaan oltu ostamatta toisillemme lahjoja, kun oltiin joulu Floridassa. Mies osti lahjan jopa koipi murtuneena. Me rakastamme toisiamme tässä perheessä ja lahjat on yksi tapa osoittaa se.
[/quote]
Jos vaikka opettelisitte sanomaan rakkauden...? Materia ei ole oikea tapa kertoa rakkautta, teillä on ongelma. Haluatko puhua siitä? Etkö osaa osoittaa rakkautta miehellesi ilman lahjaa? Sano ensin peilin edessä "rakastan sinua" ja kokeile sitten sanoa miehellesi sama.
[/quote]
Ei lahjojen antaminen tarkoita, etteikö rakkautta osaisi osoittaa muutenkin, senkin rajoittunut. Itse asiassa ne jotka lahjoja antavat (poislukien jos sovittu ettei lahjota), todennäköisesti osaavat näyttää rakkauttaan lähimmäisilleen paljon monipuolisemmin ja useammin. Se lahja on symbolinen ele siitä, että välitän, rakastan ja muistan, mitä läheiseni ovat kertoneet minulle vaikkapa harrastuksistaan, keräilystään tai muista mieltymyksistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 10:25"]
Ostin itselleni 500 euron lahjan.
[/quote] Mä lähden perjantaina ostamaan, jaksan kyllä odottaa! :-)
[quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 10:38"][quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 10:33"]Mä en kanssa tajua! Raahaisin tuon ukon avioliittoneuvojalle, jos en saisi siltä lahjaa. Kerran ollaan oltu ostamatta toisillemme lahjoja, kun oltiin joulu Floridassa. Mies osti lahjan jopa koipi murtuneena. Me rakastamme toisiamme tässä perheessä ja lahjat on yksi tapa osoittaa se.
[/quote]
Jos vaikka opettelisitte sanomaan rakkauden...? Materia ei ole oikea tapa kertoa rakkautta, teillä on ongelma. Haluatko puhua siitä? Etkö osaa osoittaa rakkautta miehellesi ilman lahjaa? Sano ensin peilin edessä "rakastan sinua" ja kokeile sitten sanoa miehellesi sama.
[/quote]
Ja se, että ostaa lahjojahan tunnetusti sulkee tämän verbaliikan pois? Kukkuu? Johan se on tänäänkin todettu oikein ääneen, että rakastan edelleen ihan pirusti ja mieskin totesi saman taudin vaivanneen jo yli 15 vuotta. Silti himottaa tietää, mitä tuossa keski-isossa paketissa on, jonka pakettikortissa on miehen käsialalla nimeni ja sydän...
Toki saa haluta jos se on sellainen asia joka teille kuuluu jouluun. En vain itse ymmärrä sitä että "yhyy sain VAAN tämmösen lahjan."
Minulle ja miehelle lahjat on ihan toisarvosia jouluna. Lapsille se on sitten tietenkin eri asia. Miksi teet kaikki jouluhommat yksin? Kyllä se mies niissä varmaan auttaa, jos ei omatoimisesti niin sitten vaan nakitat sille jotain. Meillä mies tekee jouluvalmisteluita vähintään yhtä paljon kun minäkin. Rakastan joulussa sitä kun voidaan kaikki olla rauhassa vähintään se 3 päivää ja koko muukin maa on ihan seis. Joulurauha nimenomaan on se juttu meille.
Yleensä meillä miehen kanssa jouluahjat on vähän sellasia että ostetaan nyt jotain kun on pakko. Meillä ei ole moneen vuoteen annettu lahjoja toisillemme jouluna (synttäreinä esim. yhdessä syömään tai juhlimaan, ei lahjoja). Kyllä minä joskus ostan miehelle esim. maanantai/tiistai/keskivikko/mitälie lahjan kun hän on jostain asiasta puhunut. Mielestäni tommonen tuntuu kivemmalta kun se että jouluksi nimenomaan pitää jotain väkisin ostaa ja keksiä.
[quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 11:04"]Toki saa haluta jos se on sellainen asia joka teille kuuluu jouluun. En vain itse ymmärrä sitä että "yhyy sain VAAN tämmösen lahjan."
Minulle ja miehelle lahjat on ihan toisarvosia jouluna. Lapsille se on sitten tietenkin eri asia. Miksi teet kaikki jouluhommat yksin? Kyllä se mies niissä varmaan auttaa, jos ei omatoimisesti niin sitten vaan nakitat sille jotain. Meillä mies tekee jouluvalmisteluita vähintään yhtä paljon kun minäkin. Rakastan joulussa sitä kun voidaan kaikki olla rauhassa vähintään se 3 päivää ja koko muukin maa on ihan seis. Joulurauha nimenomaan on se juttu meille.
Yleensä meillä miehen kanssa jouluahjat on vähän sellasia että ostetaan nyt jotain kun on pakko. Meillä ei ole moneen vuoteen annettu lahjoja toisillemme jouluna (synttäreinä esim. yhdessä syömään tai juhlimaan, ei lahjoja). Kyllä minä joskus ostan miehelle esim. maanantai/tiistai/keskivikko/mitälie lahjan kun hän on jostain asiasta puhunut. Mielestäni tommonen tuntuu kivemmalta kun se että jouluksi nimenomaan pitää jotain väkisin ostaa ja keksiä.
[/quote]
No kyllä minua loukkaa sellaiset lahjat, joiden antaja ei ole yhtään kuunnellut juttujani ja hankkii jotain täysin päinvastaista mikä minulle sopii. Esimerkiksi läheiseni tietävät, miten inhoan kaikkea pientä koristeroinaa joten joku posliiniporo olisi osoitus siitä, ettei kyseinen ihminen ole ajatellut minua lahjaa ostaessaan.
Meidän perheessä on niin kauan, kun olemme rahaa osanneet käyttää, ollut tärkeää nimenomaan se, että äitimme saa sekä meiltä että isältä lahjoja. Niiden antaminen oli lapsena joskus jopa tärkeämpää kuin omien saaminen. Tässäpä jouluperinne, joka kannattaa opetta lapsilleen.
MInulla on vielä melko tuore, aikuisiällä solmittu suhde. Olemme olleet yhdessä 2,5 vuotta. Olen sanonut miehelle suoraan, että haluan kunnollisen lahjan synttärinä ja jouluna JA haluan myös ostaa kunnollisen lahjan miehelle synttärinä ja jouluna. Ei se vähennä sitä, että rakastamme toisiamme. Meillä kummallakaan ei ole lapsia (eikä niitä valitettavasti enää tulekaan), mutta lahjat ostetaan kummi- ja sisarusten lapsille ja ilahdutaan valtavasti, kun heiltä saamme jotkut pienet paketit. Ei lapsilta saatavien lahjojen tarvitse olla isoja, esim. vanhempien kanssa leivotut ja koristellut piparit ovat oikein mainiot lahjat.
Kutsukaa minua, 42-vuotiasta naista, lapselliseksi, mutta haluan lahjoja! En ala kiukutella ellen niitä saa, mutta pettynyt olen.
Oot kyllä ihan oikeassa. Ehkä sitä ei vaan saisi näyttää....?Pitää olla kait marttyyri, ihan salalisesti ja hiljaa, tosin...