Lue keskustelun säännöt.
Kumpaa elämäntapaa pidät parempana:
01.02.2014 |
a) Sellaisen työn tekemistä 8h/vrk, jota et pidä millään lailla tärkeänä tai itseäsi kehittävänä vai
b) työttömyystuella elämistä, joskin samaan aikaan mielestäsi tärkeiden asioiden opiskelua ja tekemistä/itsensä kehittämistä?
Itse pidän jälkimmäistä vaihtoehtoa noista kahdesta huomattavasti parempana vaihtoehtona, ja kunnioitan ihmisiä jotaka ajattelevan noin. Tietenkin paras vaihtoehto olisi tehdä kutsumustaan vastaavaa työtä rahapalkkaa vastaan, mutta jos se ei olisi mahdollista, valitsisin "työttömyyden" ja käyttäisin aikani kaikenlaiseen tärkeäksi katsomaani.
Laiskuutta en missään nimessä pidä hyvänä asiana.
Kommentit (16)
En voisi elää täysin haihatellen kuin b vaan tekisin myös duuniakin, en välttämättä niin pitkiä päiviä vain jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jälkimmäistä, mutta sillä olisi hyvä tähdätä optimitilaan eli toimeentulon hankkimiseen haluamallaan tavalla.
Ehdottomasti A, olettaen ettei se B:n "itsensä kehittäminen" johda mihinkään.
On ns. tuuleen heitettyä rahaa jos yhteiskunta elättää sellaista ihmistä joka "kehittää itseään" mutta ei kuitenkaan koskaan ns. "kehity miksikään". Sellaista itsensä kehittämistä joka taas johtaa johonkin yhteiskunnan kannattaa tukea.
Tarkoittaa käytönnössä sitä, että jos ihminen ei halua olla liukuhihnalla töissä, niin hän hakeutuu toiselle alalle jotta saa mielekkäämmän työn.
Mutta se että ihminen loisii kotona ja käy vähän kansanopiston posliininmaalauskurssilla "kehittämässä itseään" on silkkaa itsekkyyttä, koska tuo ei tule johtamaan ammattiin/siitä ei ole ammattillisessa mielessä "mitään" hyötyä.
Fiksu ihminen osaa myös erottaa työn ja vapaa-ajan: jos työ on ns. tappavan tylsää, voi siihen rinnalle kehitellä sellaisia harrastuksia joilla se mielenvirkeys pysyy hyvänä.
Jos nyt ajatellaan vaikka taulujen maalausta, se on harrastus josta moni pitää, mutta varsin harva siitä saa elantonsa, vaikka vuosikymmenet kehittäisi itseään ko. alalla. Minusta ei ole yhteiskunnan tehtävä maksaa toisten harrastuksia...
En voi olla ajattelematta tuota yhteiskunnan kannalta. Jos kaikki tekisivät niin, että eläisivät työttömyystuella ja tekisivät kivoja juttuja niin homma ei toimisi.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 18:33"]
En voi olla ajattelematta tuota yhteiskunnan kannalta. Jos kaikki tekisivät niin, että eläisivät työttömyystuella ja tekisivät kivoja juttuja niin homma ei toimisi.
[/quote]
-Ymmi Hinaaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 18:32"]
Ehdottomasti A, olettaen ettei se B:n "itsensä kehittäminen" johda mihinkään.
On ns. tuuleen heitettyä rahaa jos yhteiskunta elättää sellaista ihmistä joka "kehittää itseään" mutta ei kuitenkaan koskaan ns. "kehity miksikään". Sellaista itsensä kehittämistä joka taas johtaa johonkin yhteiskunnan kannattaa tukea.
Tarkoittaa käytönnössä sitä, että jos ihminen ei halua olla liukuhihnalla töissä, niin hän hakeutuu toiselle alalle jotta saa mielekkäämmän työn.
Mutta se että ihminen loisii kotona ja käy vähän kansanopiston posliininmaalauskurssilla "kehittämässä itseään" on silkkaa itsekkyyttä, koska tuo ei tule johtamaan ammattiin/siitä ei ole ammattillisessa mielessä "mitään" hyötyä.
Fiksu ihminen osaa myös erottaa työn ja vapaa-ajan: jos työ on ns. tappavan tylsää, voi siihen rinnalle kehitellä sellaisia harrastuksia joilla se mielenvirkeys pysyy hyvänä.
Jos nyt ajatellaan vaikka taulujen maalausta, se on harrastus josta moni pitää, mutta varsin harva siitä saa elantonsa, vaikka vuosikymmenet kehittäisi itseään ko. alalla. Minusta ei ole yhteiskunnan tehtävä maksaa toisten harrastuksia...
[/quote]
Eli vain se, mikä tuottaa yhteiskunnalle rahaa on "jotakin" ja tärkeää? Eikö henkilökohtainen onnellisuus?
Ehdottomasti a. Yhteiskunta ei ole sitä varten, että se elättää kaiken maailman elämäntapaintiaanit sun muut itsensä kehittäjät. Töihin vaan kaikki, itseänsä ehtii kehittää iltaisin ja viikonloppuisinkin. Minä en ainakaan halua olla maksumiehenä kenenkään ventovieraan kehityksessä. Mukavaahan se olisi kölliä meditoimassa päivät pitkät jos joku toisi leivän pöytään. Yhteiskunta on mennyt jo ihan liian pitkälle paapomisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
B, jos se tärkeä tekeminen on ensimmäisen ammatin opiskelua tai pienen lapsen tai muun omaisen välttämätöntä kotihoitoa
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 18:39"]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 18:32"]
Ehdottomasti A, olettaen ettei se B:n "itsensä kehittäminen" johda mihinkään.
On ns. tuuleen heitettyä rahaa jos yhteiskunta elättää sellaista ihmistä joka "kehittää itseään" mutta ei kuitenkaan koskaan ns. "kehity miksikään". Sellaista itsensä kehittämistä joka taas johtaa johonkin yhteiskunnan kannattaa tukea.
Tarkoittaa käytönnössä sitä, että jos ihminen ei halua olla liukuhihnalla töissä, niin hän hakeutuu toiselle alalle jotta saa mielekkäämmän työn.
Mutta se että ihminen loisii kotona ja käy vähän kansanopiston posliininmaalauskurssilla "kehittämässä itseään" on silkkaa itsekkyyttä, koska tuo ei tule johtamaan ammattiin/siitä ei ole ammattillisessa mielessä "mitään" hyötyä.
Fiksu ihminen osaa myös erottaa työn ja vapaa-ajan: jos työ on ns. tappavan tylsää, voi siihen rinnalle kehitellä sellaisia harrastuksia joilla se mielenvirkeys pysyy hyvänä.
Jos nyt ajatellaan vaikka taulujen maalausta, se on harrastus josta moni pitää, mutta varsin harva siitä saa elantonsa, vaikka vuosikymmenet kehittäisi itseään ko. alalla. Minusta ei ole yhteiskunnan tehtävä maksaa toisten harrastuksia...
[/quote]
Eli vain se, mikä tuottaa yhteiskunnalle rahaa on "jotakin" ja tärkeää? Eikö henkilökohtainen onnellisuus?
[/quote]
Henkilökohtainen onnellisuus ei pyöritä rattaita modernissa yhteiskunnassa. Jonkun pitää niitä töitäkin tehdä. Millä perusteella sinä saisit olla tekemättä ja minä en?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai henkilökohtainen onnellisuus on tärkeää - mutta se pitää hoitaa omalla rahalla. Sosiaalitukien tai työttömyskorvauksen varassa eläminen vain oma onnellisuus päämääränä on loisimista toisten kukkarolla. Jos itse elättää itsensä ja maksaa veroja, saa tehdä mitä tykkää.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 18:39"]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 18:32"]
Ehdottomasti A, olettaen ettei se B:n "itsensä kehittäminen" johda mihinkään.
On ns. tuuleen heitettyä rahaa jos yhteiskunta elättää sellaista ihmistä joka "kehittää itseään" mutta ei kuitenkaan koskaan ns. "kehity miksikään". Sellaista itsensä kehittämistä joka taas johtaa johonkin yhteiskunnan kannattaa tukea.
Tarkoittaa käytönnössä sitä, että jos ihminen ei halua olla liukuhihnalla töissä, niin hän hakeutuu toiselle alalle jotta saa mielekkäämmän työn.
Mutta se että ihminen loisii kotona ja käy vähän kansanopiston posliininmaalauskurssilla "kehittämässä itseään" on silkkaa itsekkyyttä, koska tuo ei tule johtamaan ammattiin/siitä ei ole ammattillisessa mielessä "mitään" hyötyä.
Fiksu ihminen osaa myös erottaa työn ja vapaa-ajan: jos työ on ns. tappavan tylsää, voi siihen rinnalle kehitellä sellaisia harrastuksia joilla se mielenvirkeys pysyy hyvänä.
Jos nyt ajatellaan vaikka taulujen maalausta, se on harrastus josta moni pitää, mutta varsin harva siitä saa elantonsa, vaikka vuosikymmenet kehittäisi itseään ko. alalla. Minusta ei ole yhteiskunnan tehtävä maksaa toisten harrastuksia...
[/quote]
Eli vain se, mikä tuottaa yhteiskunnalle rahaa on "jotakin" ja tärkeää? Eikö henkilökohtainen onnellisuus?
[/quote]
Itselleni B olisi toki parempi, vaikka elänkin tällä hetkellä tilanteessa A. Kaikille muille toki A parempi. Heh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivempaa yksilölle on varmaan B, mutta vain A voi millään mielikuvituksella olla moraalinen imperatiivi.
Siis A, ilman muuta.
B tietenkin. Itse keskityn nyt kuivakukkien säilömisen kehittämiseen ja myös uudenlaiseen runomittaan. En voisi tehdä tätä työn ohella ja ilman yhteiskunnan tulonsiirtoja en pärjäisi päivittäisessä elämässä. Aiemmin olin töissä mutta en ollut onnellinen. En tiedä vielä mitä niillä kukilla teen tai onko kukaan runoista kiinnostunut mutta ainakin käytän aikani tärkeäksi katsomaani.
Tai sitten vaihtoehto A.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on päättänyt lapsia tehdä elätettäväksi, niin a on kaikinpuolin oikea ratkaisua. Itseä kehitetään sitten työajan ulkopuolella, jotta voi edetä mielekkääseen työhön 8h/vrk.
Jos taas lapsia ei ole tehtynä, niin en paheksu vaihtoehtoa b, jos kuitenkin tarkoituksenä on pyrkiä työelämään kun tietyn taidot ja tiedot on omaksuttu.
Kaikkien täytyy tehdä niin kuin itselle parhaaksi kokee, mutta fakta on että tällaisessa yhteiskunnassa mikä meillä on, pitää jokaisen ainakin pyrkiä sinne työelämään joskus. Jos siis halutaan pitää yllä tätä ilmaista koulutusta ja terveydenhuoltoa, sekä tarjota se lapsillemmekin. Eri asia tietenkin ne jotka eivät syystä tai toisesta työntekoon pysty.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 18:38"]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 18:33"]
En voi olla ajattelematta tuota yhteiskunnan kannalta. Jos kaikki tekisivät niin, että eläisivät työttömyystuella ja tekisivät kivoja juttuja niin homma ei toimisi.
[/quote]
-Ymmi Hinaaja
[/quote]
:D
6
A paitsi jos opiskelulla on tarkoitus myöhemmin hankkia itselleen toimeentulo. Mielestäni ihmisen on ensisijaisesti elätettävä itse itsensä ja sitten vasta kehittää itseään ja tehdä "kivoja" juttuja.