Alkoholia suurkuluttavat äidit. Vertaistukiketju.
Olen nyt muutaman vuoden pyöritellyt ajatusta päästä irti alkoholista. Juon kaikki vapaapäiväni, joskus myös ennen iltavuoroa edellisenä iltana. Tavan olen oppinut juovan puolison rinnalla vuosien saatossa. Työpäivät sujuu juomatta, mutta vapaiden alkaessa on pakko saada alkoholia. Vaikka aamulla vielä ajattelisin etten juo töiden jälkeen niin se ajatus katoaa töistä päästyäni. Juon kotona, itsekseni. Lapset ovat jo vanhempia, joten sekään ei ole estämässä. Millä tavoin olette saaneet lopetettua? Pienellä paikkakunnalla en halua mennä hakemaan apua viranomaisilta.
Kommentit (8)
En ymmärrä ajatusteni kehää. Kuinka se juomattomuus ajatus muuttuu työoven sulkeuduttua. Koen että vapaalla viini kuuluu ruuanlaittoon, tiettyihin telkkari ohjelmiin. Olen illalla humalassa, en vain hieman päihtynyt. Sama kaava toistuu kaikkina vapaina.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 05:48"]
En vielä mitenkään.
Päihdeterapeutilla käyty yms. mutta tässä vaan tissutellaan jo aamua myöten.
Sen pitää lähteä itsestä. Olen ollut jo todella lähellä sitä totaalista lopettamista, ja joka kerta pyrin siihen ihan oikeasti. Sitten jokin vain romahtaa.
Joka kerta vahvempana täysraittiutta kohden.
[/quote]voimia
Eihän palstamamma ota kuin lasin viiniä jouluna
Mulla on aikuiset lapset. Tissuttelen joka ilta, ja viikonloppuna sitten enemmän. Ikinä en ole ollut putkassa, en ikinä hoidoissa. Olen täysin koukussa tissutteluun, vaikea ajatella olla ilman. Ja silti haluaisin löytää muutakin sisältöä elämääni.
Mun äitini oli kova vetämään viinaa, ennen kuin sairastui niin pahasti että täysraittius oli ainoa vaihtoehto.
Lääkärissä kun ollaan juostu (alussa oli oltava mukana kun äiti oli niin kuutamolla sairautensa vuoksi) niin siellä on kyllä tehty selväksi että viina on tenhyt tehtävänsä, nimenomaan aivoissa.
Älkää päästäkö sisaret itseänne samaan tilaan. Hakekaa apua.
Mä taas nautin juodessani yksin ja teen itselleni hyvää ruokaa myös.olen ollut jo pari päivää lomalla ja nyt odotan innolla perjantaita kun aloitan hissukseen jo päivällä..saatan ottaa myös la..mut ei välttämättä.En tykkää käydä baareissa..tosi harvoin ystävien kanssa..tämä issekseen tissuttelu joskus on hyvä rentoutus keino ..kaikken kiireen ja hetkisen työn rinnalla
Täällä kans yksi kotitissuttelija. Noin. viitisentoistakohan vuotta melkein joka päivä. Viikonloppuisin jos ei ole töitä lainkaan ja lapset on kyläilemässä saatan vapautuneesti juoda tonkallisen viiniä. Rakastan omaa yksinäistä laatuaikaani, vaikka tajuan toki etten saa pöpperössä paljoakaan aikaiseksi. Se on sellainen tapa, kuten tupakointi, että siihen itsensä palkitsemiseen ja "hermojen" relaamiseen ehdollistuu. Olen välillä ollut parikin kuukautta kokonaan juomatta todistaakseni itselleni ettei minulla ole riippuvuutta. Ha!
Hassua, miten paljon meitä on, ihan tavallisia normi-ihmisiä, jotka juovat reippaasti. Tosin minäkin aina kotona, tai isommissa juhlissa mutta siellä olen varovaisempi juoja.
Tarvitan totaali elämäntaparemppa, että kartoittaa omat ehdollistumansa ja rupeaa tietoisesti toimimaan toisin. Listaa korviketekemistä. Esim. lenkille lähtö. Eipä tule kovin usein lähdettyä lenkille, kun on se ihana tekosyy punkkupullosta... :)
En vielä mitenkään.
Päihdeterapeutilla käyty yms. mutta tässä vaan tissutellaan jo aamua myöten.
Sen pitää lähteä itsestä. Olen ollut jo todella lähellä sitä totaalista lopettamista, ja joka kerta pyrin siihen ihan oikeasti. Sitten jokin vain romahtaa.
Joka kerta vahvempana täysraittiutta kohden.