Miksi 18-22-vuotiaiden annetaan muuttaa vanhempiensa luota pois?
Ihan sama, vaikka ovat täysi-ikäisiä. Kuitenkin aivan liian nuoria asumaan omillaan ja leikkimään aikuista.
Kommentit (20)
Ap:n mainitsema ikähaarukka on just sitä ikää, että halutaan olla itsenäisiä muttei välttämättä tajuta velvollisuuksia. Siitä aiheutuu monelle nuorelle esim ylivelkaantumista. 22v on vielä niin nuori että ehtii lähes 10v asua itseksekseen koska nykyään tapana tehdä lapsia yli 30v.
Joo, olisi varmaan pitänyt antaa mieheni ja lapsen asua keskenään ja minä vanhempieni nurkissa :)
Jos olisin jäänyt vanhempieni luokse korpeen 22-vuotiaaksi asti minusta ei olisi ikinä tullut mitään. Olisin joutunut huonomaineisiin kouluihin ja joutunut väistämättä huonoon seuraan. Sosiaalinen elämä olisi ollut rajoitettua, koska kavereideni luokse oli yli 30km ja vanhempani eivät tuollaisten syiden takia minnekään kuskaile. Ajokortinkin hankkiminen olisi vienyt kauan, koska vanhempani eivät sitä minulle kustanna. Mikäli sisaruksenikin olisivat asuneet tuon ikäisiksi asti kotonamme, olisin asunut kaksi vuotta nuoremman pikkuveljeni kanssa vielä samassa huoneessa. Olisi ollut kerrassaan ihanaa elämää 22-vuotiaana... Joten olen iloinen, että muutin opiskelujen perässä 16-vuotiaana pois :)
[quote author="Vierailija" time="31.01.2014 klo 15:28"]
[quote author="Vierailija" time="31.01.2014 klo 15:19"]
Moi Ikis, pitkästä aikaa!
[/quote]
Mäkin ilahduin heti nähtyäni otsikon! Olin Ikis susta vähän huolissani, kun susta ei vähään aikaan kuulunut. Mutta voimissasihan sä olet!
[/quote]
Jes, hienoa! Enää puuttuu ihmettelevä ulkosuomalainen. Ettei vain olisi liukastunut kullatulla kylppärinlattiallaan shampanjakylvystä noustessaan.
Itse muutin 16 vuotta täytettyäni omaan asuntoon. Siitä on nyt pian viisi vuotta ja kaikki on paremmin kuin hyvin. Kävin lukion kahdessa vuodessa, nyt opiskelen opettajaksi ja asun satojen kilometrien päästä vanhemmistani. Olen elättänyt itseni alusta saakka, en koskaan joutunut minkäänlaisiin ongelmiin, maksan laskut, hoidan kotiani erinomaisesti, laitan lähes päivittäin ruokaa sekä opiskelen ja työskentelen tunnollisesti. Ihmiset ovat erilaisia, joku kantaa vastuunsa nuoresta saakka, toinen ei vielä kolmekymppisenäkään.
Jaa - olisko minunkin pitänyt lykätä yliopisto-opintoja muutamalla vuodella?
Käyn töissä ja hoidan muutenkin jo omat asiani, miksipä en siis voisi asua omillani?
No miten niitä täysi-ikäisiä ihmisiä estettäisiin muuttamasta?
Niin ajatelkaa! Tuollainen nuori ihminen voi vaikka alkaa seurustelemaan 34v miehen kanssa! Sitä ajatusta ei kyllä kestä kukaan!
Valmistuin ammattiin 19vuotiaana ja sain heti vakituisen työpaikan, miksi ihmeessä olisin jäänyt vanhempieni nurkkiin pyörimään, kun oli täydet edellytykset pyörittää omaa arkea? Ja täysin ilman ongelmia on pärjätty jo monta vuotta, huolimatta siitä että nyt myöhemmin vielä opiskellut lisää :)
[quote author="Vierailija" time="31.01.2014 klo 15:19"]
Moi Ikis, pitkästä aikaa!
[/quote]
Mäkin ilahduin heti nähtyäni otsikon! Olin Ikis susta vähän huolissani, kun susta ei vähään aikaan kuulunut. Mutta voimissasihan sä olet!
Meillä esikko muutti jo 15vuotiaana pois, mitäs mieltä siitä olet jos 22veekään ei mielestäsi voi kotoa muuttaa ? ;)
[quote author="Vierailija" time="31.01.2014 klo 15:48"]
Joo, olisi varmaan pitänyt antaa mieheni ja lapsen asua keskenään ja minä vanhempieni nurkissa :)
[/quote]
Minulla sama juttu. Mitähän olisi mies ja lapsi sanonut, jos olisin lähtenyt asumaan lapsuudenkotiini ja jättänyt heidät keskenään :) Ja tästä on yli 10 vuotta aikaa ja kaikki on mennyt oikein hyvin, joten olin vissiin sitten ihan kypsä miehen ja lapsen kanssa asumaan omillani :))
Ikis, oletko ajatellut hakea apua pakkomielteeseesi?
Ikis, älä pyörry mutta kaverin lapsi lähti Lontooseen asumaan ja töihin IHAN YKSIN. Sillä on mennyt kuulemma ihan hyvin siellä.
Vaikkapa siksi, että on oma puoliso ja lapsi. Meillä näin. Lisäksi ammatit hankittuna.
Minkä ikäisenä sinä itse olet joutunut luopumaan äitisi siivous-, ruoka- ja pyykkipalveluista?
Mutta älä ole huolissasi, meidän muiden lapset ovat ehtineet oppia jo kotona elämisen perusasioita, jopa vuokra-, sähkö- ym. -sopimusten teosta laskujen maksuun, kotitöitä unohtamatta.
Voi hyvä ihme, monet 15-16-vuotiaat muuttavat pois vanhempiensa luota opiskelujen vuoksi, jopa pelkän lukion vuoksi moni joutuu muuttamaan. Hyvin pärjäävät, kun on kotona opetettu muutakin kuin täysihoitoa odottamaan.
Ai että, mä olen mennyt 19-vuotiaana naimisiin. En ois viittiny sen jälkeen enää kolmea vuotta vanhempien nurkissa asua! Edelleenkin yli 30-vuotiaana koen, että naimisiin meno on ollut oikea ratkaisu. Paljon enemmän kadun noin 14-16-vuotiaana tekemiäni asioita. Eikä mikään estänyt minua tekemästä niitä, vaikka asuin vanhempieni kanssa.