Lue keskustelun säännöt.
Oikein odotan, että rakas tyttäreni on
08.11.2013 |
siinä iässä, että voin auttaa häntä ekan oman kodin hankinnoissa, verhojen laittamisessa, muuttosiivouksissa ym. Kaikessa, mistä itse jäin paitsi. Aion olla sellainen äiti, että poikkean kylään ruokakassin kanssa. Minua ei kukaan koskaan auttanut..opiskeluaikoina näin suoranaista nälkää ja kateellisena olen aina seurannut vierestä, kun ystäväni saavat vanhemmiltaan marjamehuja ja isäukon kuskauspalveluja. Arvokasta apua, vaikkei niin kovin kallista välttämättä rahallisesti!
Kommentit (12)
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 23:04"]
Niin minäkin. Tosin en aio puuttua tyttären valintoihin, mutta siis kivaa, että voin auttaa. Minulla on ihana tytär, ja olemme hyvin läheisiä.
[/quote]
Samat sanat:) Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MInä myös odotan sitä. Että voin poiketa kylään ja tuoda jotain mukanani. Auttaa ja katsoa että jääkapissa on ruokaa. Näin ei minulla ollut aikoinaan, ja mietin että eivätkö vanhempani rakastaneet minua. En aio olla samanlainen ja jättää 16-vuotiasta yksin.
Minäkin haluaisin olla sellainen äiti! Mutta tyttäreni jätti viimeisenä vuonna lukion kesken ja asuu nyt kaduilla ja käyttää huumeita.
Haluaisin että tyttäreni pysyisi hengissä - enkä ole varma onko se edes hyväksi tuossa kohtaa. Kuolema saattaisi olla helpotus.
Minäkin aion auttaa poikiani valmistautumaan omaan elämään, mutta se ei tarkoita sitä, että sormia napsauttamalla kaikki tulee eteen.
Minäkin haluan olla sellainen! Tosin toivon, että siihen on todella pitkä aika koska tytär on vielä niin nuori. Asuisipa kauan meidän kanssamme. :) Itse muutin pois 18-vuotiaana ja toivon, että tytär asuisi ainakin parikymppiseksi kotona kanssamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin haluan viedä ruokaa edelleen, tosin tytär on jo 30. Ei se kuitenkaan osaa laittaa tarpeeksi hyvää ruokaa miehelleen ja lapselleen. Täytyy hyvän äidin tulla hätäapuun kerta toisensa perään :) Onneksi olen niin hyvä että autan tytärparkaani ja heidän onnetonta perhettään.
Mitas jos ne perustaa kodin ulkomailla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 06:28"]
Mitas jos ne perustaa kodin ulkomailla?
[/quote]
Olen onnellinen, mikäli lapsenikin on onnellinen..Sitten käyn kyläilemässä pari kertaa vuodessa (riippuu tietenkin asuisivatko Ruotsissa vai Australiassa:)) Ap
[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 00:48"]
Minäkin haluan viedä ruokaa edelleen, tosin tytär on jo 30. Ei se kuitenkaan osaa laittaa tarpeeksi hyvää ruokaa miehelleen ja lapselleen. Täytyy hyvän äidin tulla hätäapuun kerta toisensa perään :) Onneksi olen niin hyvä että autan tytärparkaani ja heidän onnetonta perhettään.
[/quote]
Voi olet enkeli <3
Toivon herramme Jeesuksen kautta voimia jälijättöisen tyttäresi onnettomalle perheelle ja voimia kestää vittumaista idiootti mummoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama. Minä en saanut mitään apua tai tukea koskaan. Omille lapsilleni ostan asunnot ja autan hautaan asti.
Kunhan kysyt ensin, että mitä tyttö haluaa ja tarvitsee. Terveisin, tytär jonka äiti kantoi oman makunsa mukaista (tai halpaa rojua joka hajos saman tien) tavaraa ja sellaista ruokaa, jota meillä ei syödä (pussikastikkeet, margariini -myös leivonta-, minä kun en leivo tai jos niin teen niin voilla, yms. turha), eli äiti kulutti rahansa turhaan ja piti vielä kestää paha mielikin kun "ei mikään kelpaa". Paras oli jotkut halpamallin kuukautissiteet, vaikka oon sanonut että käytän kuppia.
Ja kiva että oikein odotat, mutta muista elää myös just nyt niiden asioiden kanssa, jotka ovat ajankohtaisia.
Niin minäkin. Tosin en aio puuttua tyttären valintoihin, mutta siis kivaa, että voin auttaa. Minulla on ihana tytär, ja olemme hyvin läheisiä.