Miksi käytät LIE/LIENEE-sanaa väärin?!
Nettipalstoilla jatkuvasti törmää outoihin lauseisiin, joissa on olla-verbi sekä muodossa lienee että on. Melkein aina kun joku kirjoittaa "lienee jotain...", sitä on käytetty väärin. Äsken kuulin radiosta: "Harvinainen se lienee onkin." Miksi?! Miten voi tehdä tällaisen virheen? Ja miksi "liettä" viljelee eniten ne, jotka ei sitä osaa käyttää?
Enkä pysty keksimään enempää virheellisiä esimerkkejä, koska mielikuvitukseni kertakaikkiaan tökkää tähän. No ehkä yksi pinnistellen: "Liekö on hankittu liian työläs (... no vaikka) kampaus."
Ja nyt kun tuon sain tuotettua, niin apua kun se "on" siellä välissä alkaa tässä nettiympäristössä salakavalasti tuntumaan ihan asialliselta! Aaaaapuaaaas...
(Lie-vammaisille tiedoksi, nuo pitäisi siis olla "harvinainen se lieneekin" ja "liekö hankittu liian...")
Kommentit (37)
Liekö olla ihan äidinkielenopettajani syy.
Jännä juttu, en ole kyllä huomannu että sitä oltais käytetty väärin (= olla verbi siis mukana). Täytyypä kiinnittää asiaan huomiota :) Miksi lie, etten ole huomannu :)
No, minusta melkein pahempi on "ollee". Olen joskus nähnyt sen ammattilaiskirjoittajienkin teksteissä. :)
Kirjoitan usein yhdys sanat tahalleen väärin jotta sinun kaltaiset ihmiset hakisivat niitä verenpaine lääkeitä ja minun ostamani osakkeet nousisvat. Lienee lietettä!
Ap, luulo ei ole tiedon väärti. Tuo lie + olla-verbin käyttö samassa lauseessa on ihan tavallista itämurteissa. Silloin lie ei olekaan olla-verbin potentiaalimuodossa, vaan partikkelina.
Potentiaali on moduksena sikäli erikoinen, että sitä ei murteissa esiintynyt täydellisenä paradigmana (siis kaikki persoonamuodot), vaan se on kirjakieltä varten laajentunut kokonaiseksi modukseksi.
Missä lienee koittaa huomen. -> Missä koittanee huomen.
No eipäs pidäkään paikkaansa, että itämurteissa käytettäisiin olla-verbin kanssa ap:n tarkoittamalla tavalla. Partikkelimaisena se kyllä esiintyy.
Itäukki: Mikä lie ollunna viime yönä.
Mutta ei koskaan: Mikä lie on, kun selekään koskoo.
Mä oon kuullut just noin, olla-verbin kanssa käytettynä lie-partikkelia myös, ainakin vanhojen ihmisten suusta.
8
Kuullostaa kyllä aivan epä uskottavalta että joku omaa noin huonot kielelliset taidot
olletikin silkasta kiusanteon halustani.
Ja muuten, murteissa esiintyy myös tuota suoraan olla-verbistä muodostettua potentiaalia, just tsekkasin muoto-opin keruuoppaasta (Itkonen, s. 120).
8
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 15:04"]
No eipäs pidäkään paikkaansa, että itämurteissa käytettäisiin olla-verbin kanssa ap:n tarkoittamalla tavalla. Partikkelimaisena se kyllä esiintyy.
Itäukki: Mikä lie ollunna viime yönä.
Mutta ei koskaan: Mikä lie on, kun selekään koskoo.
[/quote]
Lie ollunna = lienee ollut eli perfekti, oikein käytettynä.
Ja sitten tämä "lie juoksee" kun pitäisi käyttää "juossee". Ei kannata käyttää koko muotoa, jos ei osaa! (Liekö osaa? Osanneeko?)
Mutta vaikka tässä olisikin käyttötapaero itä- ja länsimurteiden välillä, niin yleiskieliset säännöt kuitenkin menevät niin, lie+olla on virheellinen muoto (paitsi perfektissä?). Sama murrejakohan on alkaa tehdä- ja alkaa tekemään -rakenteiden välillä, mutta vain alkaa tehdä on hyväksyttyä kirjakieltä.
Kirjakielimuodot perustuvat lopulta aina jonkinlaiseen kompromissiin ja sopimukseen.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 15:13"]
Ja sitten tämä "lie juoksee" kun pitäisi käyttää "juossee". Ei kannata käyttää koko muotoa, jos ei osaa! (Liekö osaa? Osanneeko?)
[/quote]
No kun se on just sitä murretta. Eri asia, jos pitää kirjoittaa yleiskielistä tekstiä, sitten se ei käy.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 15:13"]
Ja sitten tämä "lie juoksee" kun pitäisi käyttää "juossee". Ei kannata käyttää koko muotoa, jos ei osaa! (Liekö osaa? Osanneeko?)
[/quote]
Joo! Ärsyttävin oli yhdessä kirjassa "lie puree". Pitäisi olla purree.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 15:13"]
Mutta vaikka tässä olisikin käyttötapaero itä- ja länsimurteiden välillä, niin yleiskieliset säännöt kuitenkin menevät niin, lie+olla on virheellinen muoto (paitsi perfektissä?). Sama murrejakohan on alkaa tehdä- ja alkaa tekemään -rakenteiden välillä, mutta vain alkaa tehdä on hyväksyttyä kirjakieltä.
Kirjakielimuodot perustuvat lopulta aina jonkinlaiseen kompromissiin ja sopimukseen.
[/quote]
Toki silloin, jos pitää käyttää yleiskieltä, sovelletaan sen sääntöjä, mutta nettipalstoilla ja radiossa (ap:n esimerkit) sellaista vaatimusta ei ole.
Alkaa tekemään -sääntö on kyllä sellainen, että sillä heittäisin vesilintua mitä pikimmin. En ymmärrä, miten se vuodesta toiseen killuu suosituksissa. Musta kun alkaa tekemään ja alkaa tehdä tarkoittavat joissain yhteyksissä hieman eri asioita.
8
Olet todella oikeassa lie-sanan käytöstä. Jopa toimittajat käyttävät sitä väärin, vaikka heillä pitäisi olla suomen kielen taito hallussa. Minua ainakin ärsyttää, kun näenkin sanan lauseessa, esim. Mitä lie se sanoisi, Minne lie menee jne. Kuulostaa aivan epänormaalilta suomen kieleltä!