Nyt EN jaksa sairauteni kanssa
Sattuu joka paikkaan, elämä on selviämistä kivun kanssa ja nyt tunnen olevani ihan romuna. Pelkkä oleminen tuntuu vaivalloiselta. Meillä on neljä lasta.
Että semmosta. Nyt voitte vaikka haukkua niinkuin palstalla on tapana. Ihan sama. Tosin rakentavia ehdotuksiakin tähän tilanteeseen otan mielelläni vastaan.
Kommentit (13)
Rukoilen sinun puolesta.
Ehdotuksia en oikein osaa antaa kun en tiiä mistä sairaudesta on kyse, mutta mites lyhyt sairausloma että saisit levättyä?
Kiitos. En nyt viitsisi jäädä heti saikulle kun just olen palannut takas työelämään. No ehkä huomenna särkee vähemmän.
Mitäköhän vielä tekisin, etten ellen pitkää palaisi loppuun? Kaikki on arjessamme järkkäilty viimeisen päälle toimivaksi, mutta se ei auta oikeen tähän sairauteen.
Tänään en jaksanu tehdä edes lasten iltatoimia, mies hoiti kaiken.
Nyt meen nukkumaan myönnettyäni itselleni, että just nyt en kertakaikkiaan jaksa. Ehkä taas huomenna paremmin. Sit mietin miten voisin jatkossakin voida paremmin.
Älä tunne huonoa omaatuntoa siitä, että myös mies hoitaa paljon lapsia ja tekee kotityöt. Parempina aikoina sitten sinäkin teet voimiesi mukaan. Hyvä puoli tuossa on, että mies on paljon lasten kanssa, heille tulee erittäin läheinen suhde, joka on ehkä harvinaisempaa.
Oletko käynyt kipuihin erikoistuneella erikoislääkärillä? Hänen kanssaan voisitte pohtia sinulle soveltuvia kivunlievitysmenetelmiä, lääkkeitä ja mahdollisia rentoutumis- tai meditoimiskeinoja.
Töissä voit käydä silloin, kun kivuiltasi pystyt.
Minulla on itselläni kokemusta reumaperäisen taudin aiheuttamista kivuista ja niiden sovittamisesta lapsiperhe-elämään, työhön, parisuhteeseen ja muuhun sosiaaliseen elämään. Ei ole ollut aivan helppoa, mutta jotenkin olen pärjännyt.
Kovat kivut aiheuttivat ainakin minulla sen , etten pystynyt kunnolla keskittymään työtehtäviini ja kivut yltyivät yhä kamalammiksi :(. Välillä jäin sairaslomalle 1-2 viikoksi ja välillä vaan pinnistelin töissä noin neljän vuoden ajan. Lopulta jäin työkyvyttömyyseläkkeelle, kun vointi oli aivan kamala ja työtehtävät kärsivät jatkuvista poissaoloista.
Välillä kaipaan takaisin työelämään, mutta toisaalta nyt voi huonona päivänä nukkua päiväunet ja ottaa rauhallisemmin, eikä tarvitse hötkyillä stressaavassa työssä :)
Kun mulla on oikein huono päivä ( nivelreuma9 , en ajattele kuin sitä , että jaksan nyt tämän hetken. En edes yritä tehdä mitään , en ajattele tulevaisuutta. Yleensä sitten seuraava päivä on parempi.
Koita vaan elää , eihän sitä aina jaksaisikaan.
Minäkin rukoilen puolestasi. Minulla myös kipuja, joten tiedän osittain, miltä Sinusta tuntuu. Älä koe pahaa oloa siitä, että mies auttaa lapset iltatoimissa! Se on hänen tehtävänsä silloin, kun Sinä et jaksa. Kun hän on ja jaksaa tehdä, anna tehdä ja ole Sinä vain siten, kuin parhaiten selviät. Lepää, että jaksat töissäsi,ja kun et jaksa, on aina mahdollista jäädä saikulle.
Mitä kipuja on? Voiko niitä mitenkään lievittää? Kaikki konstit käyttöön. Lapsistakin voi olla jo iso apu, jos ovat vähänkin isompia.
Halaus Sinulle!
Onko sinulla mahdollisuutta saada kevennettyä työtä? Tai osa-aikaista työtä?
mun kipuja lievitti viherjauhe eli magnesium
kerrotko miten järjestitte arkea toimivaksi?
hommaa kotiapua!
Vertaistukea tulee täältäkin. Itsekin valvon, on kipuja ja kaikkea ja mistään ei tuu mitään. Vaikuttaa niin paljon kaikkeen, mielialaan, parisuhteeseen , lapsiin, kaverisuhteisiin jne. Tiedän miltä susta tuntuu. Ratkaisua en itse ole vielä löytänyt:(
Kunnollinen säännöllinen kipulääkitys! Pyytäkää sellainen lääkäriltänne!
Sen lisäksi sitten kylmää tai lämmintä (suihkussa, saunassa, kylvyssä, villasukkina, jääpusseina, huonelämmön säätämisenä) sen mukaan, mikä kipujanne vähentää, pehmeitä ja joustavia vaatteita, hyvää ruokaa ja mitä tahansa, mistä tulle endorfiineja. Seksiä, avantouintia, liikuntaa jos pystytte, suklaata, mitä tahansa.
Käyn siis töissä.
-ap