Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Menen aina siitä mistä aita on matalin
23.10.2013 |
Koulussa olin sellainen "kasin oppilas", ilman lukemista tai pänttäämistä. Lukio ja ammattikorkea meni samalla kaavalla. Työkokemusta olen kerryttänyt lähinnä tehtaassa liukuhihnan äärellä ja siivoushommissa. En ole edes tosissani yrittänyt etsiä koulutusta vastaavaa työtä.
Mulla ei ole kunnianhimoa, itsekuria tai pitkäjänteisyyttä. En tykkää tehdä päätöksiä, myötäilen mielummin muita.
Olen lihava ja pienituloinen. Olen perhepäivähoitaja nyt. Aloitin tämän työn kun "omat lapset on pieniä", onneksi tämä selitys kelpaa miehellekin joka turvaa meille keskiluokkaisen tulotason.
Välillä ärsyttää kun en jaksa suorittaa tätä elämää, pyrin vaan aina menemään siitä mistä on helpointa. Ainoa miinuspuoli oman ajoittaisen mielipahan lisäksi on se, että tuloni ovat pienet. Eli ei voi ostella kaikkea mitä haluaisi.
Onko muita kunnianhimottomia, jotka vaan menee päivästä toiseen ja voiko itsensä opettaa vähän "reippaammaksi"?
Kommentit (4)
Minäkin olen tuollainen. Työhaastatteluissa on aina inhottavaa kun kysytään "miksi hait tänne" tai "missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua". Vastaa siinä sitten "paikka oli auki" ja "samassa tilanteessa, en tavoittele mitään".
Jos tilanteesi ja asenteesi häiritsee sinua niin suosittelen että asetat jotain yksinkertaisia tavotteita aluksi elämällesi ja lähdet tosissasi tavoittelemaan niitä. Ei siis "omakotitalo rannalla ja miljoona tulot" vaan jotain sellaista jonka oikeasti voit parin kuukauden tekemisellä tavoittaa. Onnistumisen tunteen kautta pääsee pitkälle..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla on tuohon tavoitteisiin hyvä ehdotus. Rupea laihduttamaan. Ota se ekaksi tavoitteeksesi ja kun pääset tavoitteeseesi niin mietit sitten vasta seuraavan siirtosi.
Minäkin olen alisuorittaja. Olen pärjännyt koulussa vähällä tai suorastaan olemattomalla lukemisella, en ollut aktiivinen tunneilla, olin tyytyväinen kaseihin ja yseihin vaikka olisin voinut saada kymppejä. Hankin ammatin alalta joka on minulle helppo ja mukava. Minulla on ollut hyvää tuuria matkassa ja olen edennyt urallani tekemättä oikeastaan mitään kummempaa. Teen omaa pientä hommaani, mutta teen sen niin hyvin että olen oman alani asiantuntija ja saan hyvää palkkaa. Voin siis jatkaa helppoa ja tavoitteetonta elämääni hamaan eläkeikään ja toivottavasti hautaan asti. Olen tyytyväinen elämääni.
Alue: Aihe vapaa
Mä oon aina olltu tuollainen. Minulla vaan ei ole edes pienet tulot. Menin nimittäin yliopistoon lukemaan tietojenkäsittelyoppia, ja vaikka jätinkin opinnot kesken kun en jaksanut, olen aina tehnyt alan töitä ihan hyvällä palkalla.
Mutta joo, koulut meni läpi huitaisten jotenkuten, yliopistoa en edes jaksanut kun olisi oikeasti pitänyt jaksaa tehdä töitä, en ole muutenkaan tavoitellut elämässäni mitään eriltyistä vaan päivästä toiseen vaan elelen tasaisesti. Minä vaan olen tähän ihan tyytyväinen enkä kaipaakaan mitään muuta.