Lue keskustelun säännöt.
En enää tunne mitään miestäni kohtaan - mihin rakkaus katosi?
18.09.2013 |
Olemme 3v avioliitossa ollut lapseton pari. Tulemme hyvin toimeen, meillä on samankaltainen huumorintaju ja kun teemme jotain meillä on hauskaa.
En vain rakasta häntä enää, hän on minulle yhdentekevä. Arkemme rullaa hyvin, kotityöt on jaettu hyvin, mutta jotenkin koen ettei mieheni ole ollut minulle läsnä ensimmäisen vuoden jälkeen. Kun yritän ottaa kontaktia, vastaus siihen on "ei nyt, söin äsken" tai "älä, toi painaa". Siis tulen jatkuvasti torjutuksi. Aluksi mies halaili, pussaili ohimennen, jutteli kanssani. Nyt selailee vapaa-aikanaan padia, lukee, katsoo telsua ja menee sitten nukkumaan. Olen nyt ollut viikon sairaslomalla, eikä mies kertaakaan ole kysynyt tarvitsenko jotain saatika kysynyt vointia. Ei edes lähtenyt päivystykseen kanssani vaikka olisin sitä todella kovasti kaivannut. Toki hän tarjoaa suurimmilta osin elintasomme, mutta ei se riitä jos toinen ei ole läsnä.
Mies on jo useamman vuoden puhunut lapsesta. Aluksi olin innoissa asiasta, tohkeilimme yhdessä mutta miehen edellisestä suhteesta oleva lapsi on vielä siinä iässä että tarvitsee kaiken mahdollisen huomion ja tuen, joten siksi lapsi ei ole vielä ollut ajankohtainen.
Niin mutta tosiaan -ei mies ole enää omalle lapsellensa läsnä kun hän on kylässä, ja lapsi touhuaakin mielummin minun kuin isänsä kanssa ja äitinsäkin luona puhuu vain minusta, ja olemme kumpanenkin lapsen äidin kanssa huolistamme tästä.
Joo. Tätä kirjoittaessani mies tuli kotiin syömään, ei tervehtinyt. Otti ruoat, meni olihuoneeseen, pelaa uutta GTA:ta. Kysyi että olenko kokeillut sitä, vastasin että olen ja siinä se. Istun nytkin kahden metrin päästä hänestä ja kirjoitan tätä. Jos sanon jotain hän ei kuule.
Hävettää myöntää, muttemme edes nuku enää yhdessä. En enää edes jaksa yrittää kun tulen aina torjutuksia.
En jaksa tätä enää!
Auttakaa nyt mammat siskoa. Mitä voin enää tehdä?
Kommentit (15)
Tuntuisiko sust ero helpotukselta? tai mitkä on ne syyt ettet halua erota?
on hyvä ettei teillä ole vielä yhteisiä lapsia, jos olisi suosittelisin pariterapiaa ym. mutta tuossa sun tilanteessa ei ole oikeaa tai väärää. jos susta tuntuu, että olisit onnellisempi sinkkuna niin anna palaa, mutta jos taas koet haluat vielä yrittää, niin sit vaan käärit hihat. tsenppiä :)!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ei nyt varsinaisesti helpotukselta, sillä alusta aloittaminen pelottaa. Olen myös luvannut rakastaa miestäni myötä- ja vastoinkäymisissä, mutta ilman läheisyyttä se vain on niin vaikeaa. Lisäksi eilen sattui jotain outoa. Olemme aina olleet hyvin avoimis viestimiemme kanssa - ei siis ole ollut mitään salattavaa. Mies oli jo sängyssä, ja hyppäsin hänen viereensä. Näin että mies katseli kelloja, ja hänellä oli monta välilehteä auki. Ja padi meni nopeasti pimeäksi ja hän laittoi sen malttamattomana syrjään - ja heti kun lähdin hän otti sen takaisin hätäisesti. Ja vaistot heräsivät ensimmäistä kertaa -ei kai vaan petä?
ap
no, mulla oli exän kanssa just tuota, että näpräs sitä VITUN kännykkää loppuajat ja lopulta mulla meni HERMO. paljastuihan sieltä paljon pahempi juttu kuin pettäminen(toki myös se), mutta yksityiskohtia en nyt ala kertoa. Ap, pelkään pahoin, että pettää. ja olen vilpittömästi pahoillani.
Olethan kuitenkin puhunut asiasta miehen kanssa? Kertonut, että käytös vaivaa. Kertonut, että kaipaat huomiota ja yhteistä tekemistä. Kertonut, että tuntuu pahalta. Pohtikaa yhdessä, miksi tilanne on kuin on ja voitteko tehdä sille jotain.
Keksikää yhteistä tekemistä, olkaa vaikka viikonloppu kaksin ilman puhelimia ja tietokoneita jne. Tehkää jotain mitä ette normaalisti tekisi, lähtekää vaikka vaeltamaan metsään, tehkää leiri, telttailette yhdessä yön jne. Ilman niitä mobiililaitteita! Ja luonnossa olo noin muutenkin rauhoittaa ja yhdistää.
Tai kokeilkaa vaikka jotain tantraseksikurssia, se oikeasti boostaa parisuhdetta ja seksielämää ja sitä henkistä yhteyttä kumppanin kanssa.
Kun juttelet aiheesta, ei kannata lähestyä syyttäen, vihaisena ja epäilevänä (tällainen ainakin nostaa miehen suojakilvet ylös), vaan omien tuntemuksien kautta.
Toisaalta jos on välinpitämätön myös lapsestaan, niin voisikohan hänellä olla jotain masennusta tms?
[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 12:44"]
no, mulla oli exän kanssa just tuota, että näpräs sitä VITUN kännykkää loppuajat ja lopulta mulla meni HERMO. paljastuihan sieltä paljon pahempi juttu kuin pettäminen(toki myös se), mutta yksityiskohtia en nyt ala kertoa. Ap, pelkään pahoin, että pettää. ja olen vilpittömästi pahoillani.
[/quote]
Voi kamala. Etkö voisi vähän valottaa mikä oli vielä kamalampaa kuin pettäminen? Minulla on monesti ollut mahdollisuus tutkia miehen puhelin ja padi, mutta luonto ei anna periksi. Ei se auta kuin luottaa ettei näin ole, sillä se ei ole minun häpeäni jos hän niin valitsee tehdä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 12:57"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 12:44"]
no, mulla oli exän kanssa just tuota, että näpräs sitä VITUN kännykkää loppuajat ja lopulta mulla meni HERMO. paljastuihan sieltä paljon pahempi juttu kuin pettäminen(toki myös se), mutta yksityiskohtia en nyt ala kertoa. Ap, pelkään pahoin, että pettää. ja olen vilpittömästi pahoillani.
[/quote]
Voi kamala. Etkö voisi vähän valottaa mikä oli vielä kamalampaa kuin pettäminen? Minulla on monesti ollut mahdollisuus tutkia miehen puhelin ja padi, mutta luonto ei anna periksi. Ei se auta kuin luottaa ettei näin ole, sillä se ei ole minun häpeäni jos hän niin valitsee tehdä.
ap
[/quote]
Mihin sinä tarvitsisit sitä tietoa mitä puhelimesta tai padista löytyy?
Jos sinun ei ole hyvä olla etkä ole tyytyväinen niin kerro miehelle tuntemuksistasi. Ja kerro mitä kaipaat, ehdota parannuksia. Siis tietysti jos halua jatkaa on.
Jos mikään ei muutu niin miksi ihmeessä jatkaa kaveri eloa sen takia että on luvannut.. asiat ovat muuttuneet, saa harkita uudelleen!
nro 5: paljastui, että oli paitsi pettänyt myös mennyt NAIMISIIN selkäni takana. 4 kuukautta pysyi asia salassa. oltiin siis avoliitossa. 2 lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 12:55"]
Olethan kuitenkin puhunut asiasta miehen kanssa? Kertonut, että käytös vaivaa. Kertonut, että kaipaat huomiota ja yhteistä tekemistä. Kertonut, että tuntuu pahalta. Pohtikaa yhdessä, miksi tilanne on kuin on ja voitteko tehdä sille jotain.
Keksikää yhteistä tekemistä, olkaa vaikka viikonloppu kaksin ilman puhelimia ja tietokoneita jne. Tehkää jotain mitä ette normaalisti tekisi, lähtekää vaikka vaeltamaan metsään, tehkää leiri, telttailette yhdessä yön jne. Ilman niitä mobiililaitteita! Ja luonnossa olo noin muutenkin rauhoittaa ja yhdistää.
Tai kokeilkaa vaikka jotain tantraseksikurssia, se oikeasti boostaa parisuhdetta ja seksielämää ja sitä henkistä yhteyttä kumppanin kanssa.
Kun juttelet aiheesta, ei kannata lähestyä syyttäen, vihaisena ja epäilevänä (tällainen ainakin nostaa miehen suojakilvet ylös), vaan omien tuntemuksien kautta.
Toisaalta jos on välinpitämätön myös lapsestaan, niin voisikohan hänellä olla jotain masennusta tms?
[/quote]
Kiitos viestistäsi! Olemme puhuneet asiasta, mies ei vain kaipaa samalla tavalla läheisyyttä kuin minä. Yritän olla syyllistämättä, ja mies onkin sanonut että ymmärtää kyllä harmini, mutta kun aina, tai no yleensä ei vain sovi. Ja minä ymmärrän sen. Kun hän ottaa minuun kontaktia, kaikki tuntuu taas hyvältä ja ihanalta. Ja tuntuu siltä että tämän takia menimme naimisiin. Mutta sitä tapahtuu niin harvoin että tunnumme lähinnä kämppiksiltä.
En itse ole mikään eräihminen, mutta mökkiviikonloppua on ehdotettu ja siellä on käyty. Elikä tabit olivat kotona ja puhelimet pannassa. Mies kalasti koko reissun, minä kävin markkinoilla ja marjassa. Saunassa sentään kävimme yhdessä tosin jälleen vain kämppiksinä.
Tantraseksikurssi kuulostaa kivalta, loistava ehdotus! Kiitos:)
[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 13:04"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 12:57"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 12:44"]
no, mulla oli exän kanssa just tuota, että näpräs sitä VITUN kännykkää loppuajat ja lopulta mulla meni HERMO. paljastuihan sieltä paljon pahempi juttu kuin pettäminen(toki myös se), mutta yksityiskohtia en nyt ala kertoa. Ap, pelkään pahoin, että pettää. ja olen vilpittömästi pahoillani.
[/quote]
Voi kamala. Etkö voisi vähän valottaa mikä oli vielä kamalampaa kuin pettäminen? Minulla on monesti ollut mahdollisuus tutkia miehen puhelin ja padi, mutta luonto ei anna periksi. Ei se auta kuin luottaa ettei näin ole, sillä se ei ole minun häpeäni jos hän niin valitsee tehdä.
ap
[/quote]
Mihin sinä tarvitsisit sitä tietoa mitä puhelimesta tai padista löytyy?
Jos sinun ei ole hyvä olla etkä ole tyytyväinen niin kerro miehelle tuntemuksistasi. Ja kerro mitä kaipaat, ehdota parannuksia. Siis tietysti jos halua jatkaa on.
Jos mikään ei muutu niin miksi ihmeessä jatkaa kaveri eloa sen takia että on luvannut.. asiat ovat muuttuneet, saa harkita uudelleen!
[/quote]
Ennen en ole välittänyt mitä padista löytyy, mutta selvästi siellä on nyt jotain mikä on salattava minulta. Siksi se kiinnostaa.
Harkinta tässä onkin nyt menossa, ns. jäädäkö ja yrittää kaikkeni vai easy way out.
Viitoselle. Voi kamala. Kyllä ihmiset osaavat olla itsekkäitä ja petollisia. Tuntuu todella paha mieli lastenne puolesta - miksi edes alkaa hankkimaan lapsia jos ei sitoudu perheeseen!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep jep, nyt mies tuli kotiin ja toi mulle karkkipussin. Ihan kiva ylläri sinäänsä. Sen tuotuaan kokee oikeudekseen sanoa (pelasin siis sitä uutta GTA:ta) että nyt pois siitä, mun vuoro, oot pelannut sitä koko päivän. No, itseasiassa pesin välissä pyykkiä, tein ruokaa hänelle, imuroin, pesin lattiat, vaihdoin lakanat, pesin vessan ja järjestin yhden kaapin. Ja sitten ajattelin rentoutua. No, hänpä otti ja sieppasi ohjaimen minulta ja ei kuulemma voida vuorotella. Juuri tätä tarkoitan - hän on täysin piittaamaton minusta!
Äsken hän kyseli jotain eilisestä jutunaiheestamme. Tai no luulin että olimme keskustelleet, mutta aloin ihmetellä miksi mies kyseli samoja asioita mitä eilen selitin. Naureskelin sitten et onpa sulla lyhyt muisti kun eilen käytiin tämä läpi. Mies sanoi että "kuulin kyllä että puhuit mut en kuunnellut sua, mulla oli omat jutut kesken"
Itkettää ja surettaa. Mietin jatkuvasti että mitä edes teen hänen kanssa, kun tunteita ei ole, tai jos on niin omen vain lähinnä loukkaantunut miehen jutuista. :(
ap
Ihmettelen että mikä tässä on niin vaikeaa, sano miehelle että et ole tyytyväinen nykytilanteeseen. Kerro että käsityksesi avioliitosta ei ollut mikään kämppäkaveruus. Ja miksi ylipäätään olla yhdessä jos ne omat jutut kiinnostaa niin paljon että kumppanille ei jää aikaa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 16:31"]
Ihmettelen että mikä tässä on niin vaikeaa, sano miehelle että et ole tyytyväinen nykytilanteeseen. Kerro että käsityksesi avioliitosta ei ollut mikään kämppäkaveruus. Ja miksi ylipäätään olla yhdessä jos ne omat jutut kiinnostaa niin paljon että kumppanille ei jää aikaa??
[/quote]
Tooveet olivat suuret kun astuimme avioon. Mutta päivä päivältä miestä kiinnostaa vähempi ja vähempi yhdessäolo. Muuten kaikki on hyvin. Ikinä ei ole hyvä hetki erota. Kaikki ystäväni, tuttavani ja perheeni pitävät meitä "match made in heaven". Niin me olimmekin. Ja haluaisin yhä olla. Aiemmin tänään kävimme yhdessä kaupassa ja teimme ruokaa. Tarkoitus oli katsoa leffa yhdessä (kun aikani maanittelin). No' sitä ennen piti katsoa "yksi juttu...". Istuimme sohvalla vierekkäin, mies luki uutisia. Siinä kesti ja kesti, minä torkahdin. Kun heräsin, mies oli lähtenyt, enkä tiedä missä hän on. Kaupassakäynti oli päiväni kohokohta. :/ Todella surullista.
Niin - ja miten kerron mahd. Tulevasta erosta miehelle. Tietysti hän lupaa parantaa tapansa, minä hölmö uskon ja soppa on valmis. Eron pitäisi olla se viimeinen oljenkorsi.
ap
Mulle kävi just samalla tavalla. Erona oli vain se, että meillä on neljä lasta. 12 vuotta meni kuin sumussa, en oikeastaan muista niistä vuosista muuta kuin jotain lasten juttuja. Oli sitä kiireistä arkea: lastenhoitoa, töissä, kotiin, lasten harrastuksia, töissä, kotiin, kiire, lasten koulujuttuja ja sit olikin yhtäkkiä 12 vuotta kulunu ja tajusin että enhän mä edes tunne tuota miestä joka nukkuu mun kanssa samassa sängyssä saati että mulla olis ollut jotain tunteita sitä kohtaan. Se vaan oli. No, erohan siitä tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huhuu! vieläkö joku tällä palstalla kirjoittelee? Täällä kerrankin mies, huolehdin perheestä, teen ylitöitä, että perheellä on kaikki hyvin, ajellaan mersulla ja rangeRoverilla, asutaan Desingtalossa, viikot duunaan rahaa talvilomaan, kesät reissataan italiassa ja ranskassa, Romaniassa, syksyksi mielessä jotain kivaa? lapset harrastaa, niitä viedään sinne sun tänne viidesti viikossa, aina kun jätän jotain tekemättä tai ostan kaupasta väärän makuista ruokaa, helvetin moinen nalkutus, miksi ostit sitä sun tätä... mikä mielipide, saako silloin luvan lähteä ulkomaille reissutöihin, rahaa tulis ovista ja ikkunoista, toki lastenhoito jäis äidin varaan täysin.
Lapset 7 ja 9 vanhoja, että ei ihan mitä vaippa ikäsii enää :)
Mielipiteitä kaivataan!
Mä en osaa uataa, kun itsekin olen kriisitilanteessa liittoni kanssa, mutta sen sanon, että kiitä onneasi ettei teillä vielä ole lasta! Kävi miten kävi.