Miksi nuoret aikuiset hakevat koko ajan muiden hyväksyntää?

Tällainen perus-terapeuttikysymys: mitä itse ajattelet asiasta?

En mä ainakaan hakenut, ja mut haukuttiin pystyyn siitä että olen liian nokkava täti. 

Riippuu kyllä varmaan ihan persoonasta, että haetaanko sitä hyväksyntää.

Oletan tuon hyväksymisen olevan inhimillinen perustarve. Eikö jokainen meistä halua olla hyväksytty edes jonkun silmissä?

Eri asia on sitten hyväksynnän hakeminen keinolla millä tahansa aina ja kaikkialla. Siinä kadottaa itsensä sangen pian.

Moni ei pääse eroon kouluaikana iskostuneesta laumasieluisuudesta edes aikuiseksi kasvettuaan. Ja sehän on poliitikkojen, mainostajan ja muotitalojen kannalta hyvä asia. Individualisteja on vaikea hallita eikä heillä ole tarvetta käyttää samoja tuotteita kuin mitä laumanjohtajalla on.