Minua vähän huolestuttaa minkälaisen miehenmallin lapseni saavat.
Useimmille tuntemilleni miehille tuntuu olevan hirveän vaikeaa nostaa peffaansa nojatuolista ja oikeasti puuhata jotain, sen sijaan että pelattaisiin tietokoneella/Pleikkarilla tai tuijotettaisiin telkkaria. Oma miehenikään ei töiden jälkeen oikeastaan tee mitään muuta kuin istuu olkkarissa pelaamassa jotain rallipeliä. Esikoisen kummisetä taas näpyttää tietokonettaan kaiken päivää, ja öisinkin. Kuopuksen kummisetä tuijottaa telkkaria ja juo kokista... Aina.
Itse asiassa en tunne montaakaan n. 30-vuotiasta miestä, jotka tekisivät muutakin kuin tuijottaisivat jonkinlaista näyttöruutua kaiken päivää. Omassa lapsuudessani oma isäni ja kavereideni isät tekivät pihatöitä, urheilivat, kävivät lasten kanssa ongella, pelasivat korttia ja lautapelejä, korjasivat autoja... Välillä toki lojuivat sohvalla TV:tä tuijottamassa, mutta ei missään nimessä aina.
Onko kukaan muu huomannut samaa? Vai onko minun elämääni vain sattunut jotain nyhjäkkeitä?
Kommentit (2)
Kun lapset nukkuvat, tuijotetaan ruutua.
Näin meillä koskien kumpaakin sukupuolta :)
minun mieheni taas valittaa, että minä olen se sohvaperuna. Hänen mielestään ei saisi itseään ollenkaan ojentaa sohvalle. Mies tekee kotihommia ja peuhaa lasten kanssa kotiin tultuaan. Minä kuulen siitä, kun istun täällä tietokoneella...
Muista miehistä minulla ei ole kokemusta. Mieheni on 40 v.