Haittaakohan tämä perheeseeni sitoutumista?

Välillä minua häiritsee, kun mies alkaa vähättemään ominaisuuksiani ja samalla nostattamaan omia ominaisuuksiaan. Hän neuvoo minua asiassa, jonka osaa työnsä puolesta hyvin, mutta samalla haukkuu minua, kun en hallitse sitä. Kuitenkin kotona on paljon asioita, jotka vain minä hallitsen ja en minäkään ala häntä silloin vähättelemään.

Tiedän, että eläisin ihan onnellisesti yksinkin. Oli iso kynnys ylipäätänsä muuttaa parisuhteeseen asumaan, mutta koska halusin lapsia, niin koin, että lapset tarvitsevat molempien vanhempien läsnäolon. Sydämeeni ei suoranaisesti satu nämä moitteet. Hän on ajattelematon puheissaan ja siksipä minä ajattelen niitä plussia, mitä saisin elämällä yksin. Hyvin jaksan vielä lasten kasvun aikuiseksi, että ei hätää. Miksi sitoutua latistajaan, mitätöijään? Jos menee lastenkin latistamiseksi, niin on uusi ongelma. Minä kyllä kerron suoraan, että miten asiat koen, mutta sitä en sentään nosta esille, että kyllähän yksinkin voisin elää.