Miten taivutat Armas-nimen?
Eilen leikkipuistossa oli äiti Armas-poikansa kanssa. Pisti korvaan, kun hän puhui Armaksesta koko ajan. Armaksen hiekkalelut, Armaksen nuha, Armaksen sitä ja tätä.
Kommentit (14)
Sekä "Armaan", että "Armaksen" ovat oikeita muotoja. Nykyisin käytetään enemmän jälkimmäistä. Vähän samalla tavalla kuin ennen vanhaan "Tuomaan" oli tavallisempi taivutusmuoto, mutta nyttemmin lähes unohtunut.
Mä taivutan vanhalla tavalla: Armaan, Armaalta, Armaalle, Tuomaan, Tuomaalta, Tuomaalle. Olen viisikymppinen, johtuu ehkä korkeasta iästäni tuo oma taivutukseni... Mutta kumpikin taivutustapa on tosiaan oikein.
Ok, se vain kuulosti niin hassulta. Tuomaksia ja Joonaksia kyllä tunnen, Armaksiin en ole vain törmännyt.
ap
Armaksen tai Armaan, riippuu siitä, miten vanhemmat itse on asian ajatelleet. En tunne kuin yhden s-loppuisen nimen omistajan, jonka nimi taivutetaan vokaalivartaloisena ("Armaan").
Armas - Armaan
Tuomas - Tuomaan
En minä kyllä ymmärrä että miksi sinne pitäisi k lisätä (Armaksen).
Jos puhutaan adjektiivista armas, niin se taipuu armaan muotoon. Nimiä voi kai taivutella melkein miten lystää, nimen kantaja päättää mikä on oikea muoto. Periaatteessahan sen voisi taivuttaa myös muotoon Armasken :)
Armaan. Sanon muuten myös Tuomaan ja Luukkaan, koska se kuulostaa korvaani kauniimmalta. Minulla on itsellänikin "epäsäännöllisesti " taipuva nimi ja sitäkin varmaan joka toinen taivuttaa väärin, vaikka on paljon helpompi tapaus.
Taivutan Armaan, Armaalle jne.
Samoin Tuomaan, Luukkaan, kuten edellä kirjoittavakin. Tuomaanpäivä ja Luukkaan evankeliumi ovat niin vahvoja ja vakiintuneita termejä, että siitä varmaan on lähtenyt myös arkipäivän Tuomaiden ja Luukkaiden taivuttamiseni. Ja Armas on armaani.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 09:14"]
Armas - Armaan
Tuomas - Tuomaan
En minä kyllä ymmärrä että miksi sinne pitäisi k lisätä (Armaksen).
Jos puhutaan adjektiivista armas, niin se taipuu armaan muotoon. Nimiä voi kai taivutella melkein miten lystää, nimen kantaja päättää mikä on oikea muoto. Periaatteessahan sen voisi taivuttaa myös muotoon Armasken :)
[/quote]
Tuliskohan se k ihan siitä, että s-loppuiset nimet voi taivuttaa analogisesti kuten s-loppuiset sanat, vaikka nyt putous, sammas, kannas.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 09:23"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 09:14"]
Armas - Armaan
Tuomas - Tuomaan
En minä kyllä ymmärrä että miksi sinne pitäisi k lisätä (Armaksen).
Jos puhutaan adjektiivista armas, niin se taipuu armaan muotoon. Nimiä voi kai taivutella melkein miten lystää, nimen kantaja päättää mikä on oikea muoto. Periaatteessahan sen voisi taivuttaa myös muotoon Armasken :)
[/quote]
Tuliskohan se k ihan siitä, että s-loppuiset nimet voi taivuttaa analogisesti kuten s-loppuiset sanat, vaikka nyt putous, sammas, kannas.
[/quote]
Ainakin Antiikin nimissä on molempia taivutuksia ja niissä taitaa suositus olla tuo -kse -taivutus ->Zeus:Zeuksen, Dionysos: Dionysoksen mutta Herakles: Herakleen.
Taivuttaisin "Armakselle", samoin kuin Tuomakselle. Armaalle tai Tuomaalle ei kuulosta enää suuhun sopivalta.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 09:14"]
Armas - Armaan
Tuomas - Tuomaan
En minä kyllä ymmärrä että miksi sinne pitäisi k lisätä (Armaksen).
Jos puhutaan adjektiivista armas, niin se taipuu armaan muotoon. Nimiä voi kai taivutella melkein miten lystää, nimen kantaja päättää mikä on oikea muoto. Periaatteessahan sen voisi taivuttaa myös muotoon Armasken :)
[/quote]
Ei vaan Armasin. Armasken ei ole mahdollinen lainkaan.
Olen huojentunut siitä, ettei kukaan ehdota taivutusta "Armasin". Tai kirjoitettuna "Armas:n".
Ulkomaalaisissa nimissä nämä toki ovat hankalia joskus. Miten taivuttaisitte nimen "Jesus" genetiivin?
Armaksesta, Armaksen, Armakselle....
Tuomaksesta, Tuomaksen, Tuomakselle...
Joonaksesta, Joonaksen, Joonakselle....
Markuksesta, Markusen, Markukselle...