Muista ketjuista inspiroituneena: kerro 1 mukava ja 1 ikävä tapaus lähiajoilta.

Mukava: olen kipeänä, mutta kauppareissuja ei voi välttää. Asioidessani pienessä lähikaupassa, kauppias katsoi kysyvästi kun nojailin seinään. Sanoin voivani hiukan huonosti ja eikä aikaakaan kun pyllyni alla oli jakkara ja kädessä viccypullo. Kauppias tarjoutui viemään mut myös kotiin, josta kieltäydyin koska olin autolla.

Ikävä: olin viemässä sairaslomatodistusta töihin ja samalla ajattelin siivota hieman sähköpostia, koska olen jäämässä suoraan vuosilomalle. Hipsin huomaamatta työhuoneeseeni ja laitoin oven lukkoon. Ei mennyt kuin hetki, kun eräs työntekijä koputteli oven takana (olen esimiesasemassa häneen nähden, varsinainen pomo oli myös tuolloin poissa). Hän tuli todella tuohtuneena selvittämään jotain "ei todellakaan kiireellistä" työasiaa, tietäen hyvin etten ole töissä. No, onneksi hän ymmärsi, kun sanoin etten ota kantaa työasioihin.

Tämä ikävä juttu ei nyt ole "ikävä" sillä tavalla, että jäisi harmittamaan. Ihmetyttää vaan, miten joilla kuilla on tarve koko ajan tuoda itseään ja epäkohtia esille. Eikö joskus voisi odottaa, että "aika on sopiva".