Miksi täysi-ikäistä pitäisi painostaa muuttamaan omilleen?

No eivät varmasti kehity kun äiti kantaa voileivät tietokoneella istuvalle "hitaammin kehittyvän" nenän alle. Kyllä on melko säälittävä ihminen jos vielä 20 v. asuu vanhempiensa luona.

Te sellaisten "hitaammin kehittyvien" vanhemmat! Mietittekö ikinä sen paapomanne lapsen tulevaisuutta kun se valmistuu koulusta (Jos siinäkään onnistuu) ja pääsee työhaastatteluun (epäilen tätäkin). Työnantaja voi valita samaan aikaan valmistuneista sen teidän hiljasen hissukan, jolla ei ole mitään muuta työkokemusta kuin tiskikoneen tyhjennys, tai sitten sen joka on käynyt 9 lk. jälkeen joka kesä töissä ja on siten muutenkin kypsempi?

Ihan vain mielenkiinnosta kysyn. Kuinka te luulette sille "hitaammin kehittyvälle" laiskaressulle käyvän työelämässä?

Nimenomaan näin. Ei pitäisikään.

Jotkut itsekkäät vanhemmat vain haluavat kakarat äkkiä pihalle kun ei heistä ole enää tulojakaan edes lapsilisien muodossa.

Minäkin voisin asua aivan hyvin kotona vieläkin. Sen sijaan, että jouduin mätänemään hikiseen yksiöön yksinäni melkein heti kun ikä salli :(

No jos on opettanut lentämään kannattaa kannustaa omaan elämään, mutta jos siitä seuraa elämää sossun rahoilla ja roiskeläpän syöntiä niin pitääkää vielä kotona ja jos lapsesi asuu yksin ja elää sossun rahoilla pyydä palaamaan kotiin niin tulee asuntoja niitä enemmän tarvitsemille käyttöön :)    

Minä asuin kotona 21-vuotiaaksi, enkä ole yhtään säälittävä. Hyvin harva mun kaveri alle kakskymppisenä pois muutti.

Lukot vaihdattamalla.

Parikymppinen on aivan liian nuori asumaan itsenäisesti. Millä joku 19-22-vuotias kakara edes itsensä elättää? Sopiva ikä muuttaa pois kotoa on 25. 

Meidän 20-vuotias sai kesäksi töitä, mutta syyskuun alussa nekin loppui. Haki opiskelemaan, mutta ei päässyt. Hänen ei ole mitään järkeä muuttaa pois kotoa, kun ei ole töitä eikä opiskelupaikkaa.

Miehen mielestä lapsella ei ole mitään kiirettä kotoa pois. Meillä se on mies, joka lapselle tekee voileivät ja ostaa kaupasta jätskiä ja limpparia. Siinäpähän passaa.

Raaka teko Ranualla! Äiti hylkäsi 42-vuotiaan poikansa.

Tyttäreni asui kotona 25 vuotiaaksi eikä todellakaan ollut eikä ole mikään reppana, päinvastoin. Esim kävi yksin lääkärissä 10v asti( tiedän, että poikkeuksellista koska hän oli siellä kuulemma ainoa alaikäinen jolle antoivat luvan vetää allekirj kela papereihin) ja  hoiti kauppa-asioita. Hän myös oli ( ja on oikeastaan vieläkin) toisen vanhemman asemassa 8v nuoremmalle pikkuveljelleen, eli jos minua ei poikkeuksellisesti voitu tavoittaa tytär hoiti asiat. On myös hoitanut koulunsa erinomaisesti ja hänellä on nyt yksi hyvä ammatti ja lukee parhaillaan toista. Kasasi minun kanssa huonekalut, teki pikku remppaa ja siivouksia n 12v ikäisestä alkaen. Hoiti upeasti raha-asiansa ja usein auttoi minuakin kun itselläni oli pulaa. Muutti kotoa vasta poika ystävänsä luo.Mutta monet sukulaiset ja tutut olivat silto aina kyselemässä että "eikö se vieläkään ole muuttanut pois?"

No, näiden kyselijöiden lapset olivat muuttaneet pois , 19-20 vuotiaina. VANHEMMAT maksivat asunnot, laskut, pesivät pyykin, veivät kassi kaupalla heille ruokaa jne jne, mitä ihmeen ITSENÄISTÄ ASUMISTA se muka on???

Oma tyttäreni sen sijaan osaa niin siivouksenleipomisen, ruuan laiton,, pyykinpesun, huonekalujen kasaamisen, poraamisen, lamppujen laiton, pikku rempat jne jne...eikä ikinä pyytele minulta rahaa mihinkään. Eli vaikka asuikin 25 vuotiaaksi kanssani hän oli tuhat kertaa itsenäisenpi kuin nämä toiset jotka eivät VIELÄKÄÄN osaa eikä pysty elämään omillaan.

Meidän 20-vuotias sai kesäksi töitä, mutta syyskuun alussa nekin loppui. Haki opiskelemaan, mutta ei päässyt. Hänen ei ole mitään järkeä muuttaa pois kotoa, kun ei ole töitä eikä opiskelupaikkaa.

"Miehen mielestä lapsella ei ole mitään kiirettä kotoa pois. Meillä se on mies, joka lapselle tekee voileivät ja ostaa kaupasta jätskiä ja limpparia. Siinäpähän passaa."

Näin toimivat vastuulliset vanhemmat. 20-vuotias on liian nuori muuttamaan, ei tuon ikäistä vielä pidäkään päästää pois kotoa. Ehkä sitten 25-vuotiaana asiaa voi harkita. 

No on se vähän ihmeellistä vanhempiensa hyväksikäyttöä, että aikuinen ihminen vetelehtii toisten nurkissa eikä edes yritä ottaa vastuuta omasta elämästään. Kyllä aikuisen kuuluu olla itsenäinen eikä muiden paapottava ressukka. Todellakin erittäin "hitaasti kehittyvä" on sellainen ihminen, joka ei kykene vielä parikymppisenäkään itsestään huolehtimaan!

Minä asuin koko opiskeluaikani, eli 19-vuotiaasta 27-vuotiaaksi, viikot mummoni luona ja useimmat viikonloput vanhempieni luona. Poikkeuksena ainoastaan vaihto-opiskeluvuosi, jolloin asuin ulkomaalaisen poikaystäväni kanssa. 

Miksi olisin opiskelut aloittaessani muuttanut asumaan johonkin pieneen yksiöön tai soluasuntoon tuntemattomien kanssa, kun mummoni asui viiden minuutin kävelymatkan päässä yliopistolta isossa 8 huoneen asunnossa? Sain asua koko opiskeluaikani ilmaiseksi ja esim. käyttää mummon autoa tarvittaessa. Vastapalvelukseksi vein roskia (mummo ei ole liikuntaesteinen, mutta kävelee vaikeasti), vaihdoin lamppuja, tankkasin mummon autoa, kävin kaupassa ja laitoin meille molemmille ruokaa jne. Lisäksi minusta oli tietysti seuraa yksin asuvalle mummolle.

Nykyään olen normaalin itsenäinen, töissä käyvä kolmekymppinen, eikä minulle ole ollut koskaan työelämässä haittaa siitä, etten muuttanut omilleni heti yo-juhlien jälkeen. Osaan hoitaa raha-asiani ja siivota kotini kuten kuka tahansa samanikäinen.  

Ihan muuten vain tänne tuupahdin ja täytyy kyllä kysyä, että mikä siinä on säälittävää jos asuu vanhempien luona vielä 20-vuotiaanakin?

Anteeksi kielenkäyttöni, mutta kuka hitto ihan oikeasti luulee, että äiti palvelee koko loppuelämän, jos vain asuu saman katon alla? Minulle ei ole tuotu ruokaa eteen sitten sen jälkeen, kun täytin 13. Nyt ollaan jo täysi-ikäisiä ja asutaan kyllä vankasti vieläkin vanhempien kanssa ja pois ei olla muuttamassa. Miksi lähtisin? Juuri kun saatiin kaunis maalaistalokin ostettua kauniista miljööstä. Suunnitelmissa on kyllä viettää ihan koko elämä täällä; kunnostaa paikkoja, työskennellä etäältä ja opiskella (bussilla Helsinkiin). Mielestäni olisi aivan järjetöntä lähteä tuollaisesta omasta talosta ahtaaseen yksiöön kaupunkiin vain sen takia, että on asuttava yksin.

Ystävällä ei tosin ole samanlainen kanta kuin itselläni, mutta hänellä onkin ongelmia vanhempien kanssa ja vanhemmat haluavat hänet pois kotoa.

Ottakaa myös huomioon, että töissäkäyvä lapsi (tai lapset) tuo lisätuloja ja voi hoitaa paikkoja. Näin lapselle (kun puhun nyt itsestäni) jää hyvin aikaa opetella isänkin ammatti oppipoikana. Eivät ne ladot ja muut ulkorakennukset (ja pellot) itsestään itseään korjaa ja isäukkokin alkaa olla jo aika vanha, joten mahdollisuus on nyt, kun asutaan yhdessä.

Taloustilanne on muutenkin yksinasuvilla ja osa-aikatöitä tekevillä opiskelijoilla huonohko.

Tuon ikäisille vekaroille pitää alkaa jo piruilemaan kunnolla niin ymmärtää häipyä ja houkuttelemaan vaikka etsimään työtä ulkomailta ym.

Tapasin kerran laivalla 20-kymppisen kaverin, joka selitti, että äiti laittoi mulle poolopaidan mukaan ettei vaan tule liian viileä matkalla... just joo, oikein av-mamma kasvatuksen tulos.

[quote author="Vierailija" time="16.10.2013 klo 17:05"]

No on se vähän ihmeellistä vanhempiensa hyväksikäyttöä, että aikuinen ihminen vetelehtii toisten nurkissa eikä edes yritä ottaa vastuuta omasta elämästään. Kyllä aikuisen kuuluu olla itsenäinen eikä muiden paapottava ressukka. Todellakin erittäin "hitaasti kehittyvä" on sellainen ihminen, joka ei kykene vielä parikymppisenäkään itsestään huolehtimaan!

[/quote]

Katsoppas työttömyysprosentteja niin taitaa olla aika monta viisikyppistäkin muiden paapottamana :D   Tietenkin on hyvä jos pärjää hyvin yksin , mutta ei vielä parikymppiselle kannata vittuilla jos ei pärjää :)    nykyään ei vain kävellä sahalle ja saada elinikäinen työpaikka vaan joskus tarvitsee käydä sadalla sahalla.

Esikoisen tuuppaan maailmalle viim. 20 veen tietämissä, siksi, ettei vaan asu kotona minun mielikseni, toisen tuuppaan ehkä jo aiemmin, riippuu, mikä suhteemme sitten on. Luonnollisesti nyt toivon, että tämä nuorempi lähtisi riittävän ajoissa itse ja hyvällä syyllä, eli opiskelun tai töiden vuoksi.

[quote author="Vierailija" time="16.10.2013 klo 16:57"]

Meidän 20-vuotias sai kesäksi töitä, mutta syyskuun alussa nekin loppui. Haki opiskelemaan, mutta ei päässyt. Hänen ei ole mitään järkeä muuttaa pois kotoa, kun ei ole töitä eikä opiskelupaikkaa.

"Miehen mielestä lapsella ei ole mitään kiirettä kotoa pois. Meillä se on mies, joka lapselle tekee voileivät ja ostaa kaupasta jätskiä ja limpparia. Siinäpähän passaa."

Näin toimivat vastuulliset vanhemmat. 20-vuotias on liian nuori muuttamaan, ei tuon ikäistä vielä pidäkään päästää pois kotoa. Ehkä sitten 25-vuotiaana asiaa voi harkita. 

  [/quote]

Ei, kyllä tuo meidän mussukka muuttaa kotoa heti, kun saa opiskelupaikan, sillä kotipaikkakunnalla ei voi opiskella sitä, mitä haluaa. Vanhempi lapsista oli juuri täyttänyt 20 vuotta lähtiessään opiskelemaan. Hyvin on sujunut ja ainakin minusta ja lapsesta se oli ihan hyvä ikä itsenäistyä. Yllätys, yllätys, iskä olisi ollut iloinen, jos muutto olisi lykkääntynyt vuodella :)

Siis voi luoja jos olis pitänyt asua äidin kanssa päivääkään pidempään.... Kuitenkin ihan "normaali" perheestä olen, äiti huolehti ruuat kaupasta ja vaatteet, lukiokirjat maksoi, vaati kotitöihin osallistumista, ei ollut alkoholisti tai mt.... Siitä huolimatta olis aika ankeeta ollu siellä roikkua vetkeekään pidempään.

[quote author="Vierailija" time="16.10.2013 klo 16:07"]

Varmasti monet ovat siihen valmiita ja haluavat muuttaa 18-19-vuotiaana omilleen. 

Mutta on myös täysin normaalia, että esim. 21-vuotias ei ole vielä henkisesti valmis olemaan itsenäinen. Kaikki eivät kehity samaa tahtia. 

[/quote]

Ei ketään pitäisi PAINOSTAA,mutta kylläkin kannustaa muuttamaan omilleen viimeistään siinä parikymppisenä. Ei se itsenäistyminen ole yhtään sen helpompaa,vaikka asuisi äidin helmoissa keski-ikään asti,samalla tavalla ne itsenäisen elämän jutut on opittava jossain vaiheessa.

[quote author="Vierailija" time="16.10.2013 klo 16:41"]

Parikymppinen on aivan liian nuori asumaan itsenäisesti. Millä joku 19-22-vuotias kakara edes itsensä elättää? Sopiva ikä muuttaa pois kotoa on 25. 

[/quote]

Tämä kakara muutti 19-vuotiaana pois kotoa, oli vakituinen työpaikka.  22-vuotiaana tämä kakara sai ensimmäisen lapsen, 23-vuotiaana ostin miehen kanssa oman talon ja nyt oon 24v, toinen lapsi syntyy ihan näillä viikoilla.

Et kyllähän se on hyvin paljon kiinni myös kasvatuksesta ja lapsen omasta motivaatiosta etsiä se työpaikka ja aikuistua.