Voiko todellinen rakkaus alkaa ystävyydestä?

No jos te ootte jo vuosia sitten päätyneet sänkyyn, niin kyse ei ole enää ollut pelkästä ystävyydestä. Ystävät eivät harrasta seksiä keskenään.

No tämä on vain mun mielipide ja kokemus, mutta itse sanoisin että ei. Tyydyttävä ja jopa hyvä parisuhde siitä voi kuitenkin tulla. Itselle se fyysinen vetovoima ja "jalat alta" - ihastuminen on kuitenkin niin tärkeää, etten voisi tyytyä vähempään. Vaikka tietenkään sekään ei yksin riitä siihen "todelliseen rakkauteen".

Itselläni on käynyt myös niin, että en ensin ole ollut kiinnostunut jostain miehestö, mutta vietettyäni aikaa hänen kanssaan, on vain tullut tunne, että hänen kanssaan on hyvä olla. Se ei liity ihastumiseen, enemmänkin ihmisen persoonaan. Sitten olen huomannut, että seksi hänen kanssaan onkin ihanaa ym.

Siitä kai se parhaiten alkaa ja on silloin myös mahdollisimman aitoa!

Mun mielestä ystävyys on todella hyvä pohja parisuhteelle, ei ole salaisuuksia, ei kulissia, ei epävarmuutta eikä muita rasitteita.

Itse tutustuin mieheeni työn kautta ja olimme pari vuotta hyviä ystäviä. Juttelimme paljon ja tiesimme toisistamme syvimmätkin murheet ja ongelmat - eihän ollut tarvetta esittää "haluttavaa" tai "tavoittelemisen arvoista". Sitten kerroin vaihtavani työpaikkaa ja siinä tilanteessa mies teki aloitteen. Olin hyvin hämmästynyt mutta myös ilahtunut - yhdessäolo olikin helppoa. Meillä ei minun puoleltani ollut alussa sitä "jalat alta" intohimoa mutta hänelle olin heti se suuri rakkaus.

Vaikka minulla menikin vielä pari vuotta ennenkuin todella tajusin että elän suurta rakkautta mieheni kanssa, nämä lähes 20 vuotta on ollut ihanaa aikaa. Rakkauden ja intohimon lisäksi saan tuntea arvostusta, ystävyyttä ja kumppanuutta mitä ei läheskään kaikissa parisuhteissa ole.

Anna palaa!

Todellinen rakkaus voi syntyä mistä tahansa kohtaamisesta. Yleensä ainakin omasta mielestä se todellinen rakkaus tarvitsee myös kestääkseen ystävyyssuhteen rakastavaisten välille.

Itse näen, että vaikka suhteemme on miehen kanssa alkanut nettideitin kautta tietoisesti seuraa etsien ja romanttisena suhteena, niin sen kestävyyden  perusta on kuitenkin se, että meistä on tullut toisillemme läheisimmät ystävät.

Minä olin joskus sitä mieltä, että todellinen ja kestävä rakkaus voi syntyä ainoastaan niin, että taustalla on ystävyys, ja että hullaantuminen ja intohimo on toissijaista eikä voi kestää - kunnes tuli mies, joka pyyhkäisi jalat alta, ja nyt ollaankin oltu 10 vuotta yhdessä ja edelleenkin on samoja tunteita kuin alkuaikoina. Eräs ystäväni taas ei uskonut ollenkaan näihin ystävyyssuhteista syntyviin juttuihin, mutta hänetkin elämä yllätti, kun hän alkoi tuntea vetoa erääseen pitkäaikaiseen ystäväänsä ja tunne olikin molemminpuoleinen.

Vanhennuttuani ja viisastuttuani sanoisin, ettei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa aloittaa onnellinen parisuhde.

Minä olen rakastunut ensisilmäyksellä hullusti ja jalat alta vieden. Suhde kesti hetken ja päättyi, kun mies muutti jenkkeihin asumaan. Olin rikki monta vuotta.

Nyt olen rakastunut aikaa viettäen ja tutustuen. Tapasin nykyisen mieheni baarissa, ja yhden yön jutun jälkeen olemme olleet todella tiiviisti yhteydessä. Puolen vuoden aikana on ollut ehkä kolme päivää kun emme ole olleet yhteydessä. Jutut on käynyt yksiin ensimmäisestä sekuntista ja olo on kuin olisimme tunteneet aina. Olen pitänyt miehestäni alusta alkaen todella paljon, mutta rakastumisen tunne on tullut vasta viime aikoina kuvaan. Perhoset on löytynyt alusta asti, kuten loistavasti toimiva seksi.

Aluksi olin hämilläni ja pettynyt siitä, etten rakastunut nykyiseen samalla lailla kuin siihen edelliseen. Nyt kuitenkin tajuan, että rakastua ja rakastaa voi monella tapaa. Pääasia kai on, että sisältä löytyy "tuo on se oikea" -tunne. Se on ollut kummankin kanssa, ja nyt pitää vaan toivoa, ettei tämä mies lähde rapakon taa karkuun!

Itse käsitän sanaparin "todellinen rakkaus" siten, että se nimen omaan ei ole vain se puolen vuoden huuma. Todellinen rakkaus on se vuosia kestävä keskinäinen arvostus ja ihannointi, joka tietenkin voi alkaa ystävyytenä.

[quote author="Vierailija" time="15.10.2013 klo 13:05"]Itse käsitän sanaparin "todellinen rakkaus" siten, että se nimen omaan ei ole vain se puolen vuoden huuma. Todellinen rakkaus on se vuosia kestävä keskinäinen arvostus ja ihannointi, joka tietenkin voi alkaa ystävyytenä.[/quote]

Mutta onko se keskinäinen arvostus ja ihannointi "todellista rakkautta" vai ihan vain arvostusta ja ihannointia? Tai poikkeaako se suurestikaan ystävien keskenään kokemasta arvostustuksesta? Ehkä ei ole olemassa mitään miehen ja naisen välillä olevaa romanttista rakkautta vaan on vain alkuhuuma ja sitten parhaassa tapauksessa pitkä ystävyys, koska on kivempi jakaa elämä jonkun kanssa.

Minusta ei. Itse kaipaan suhteelta sitä, että mies vie välittömästi jalat alta. Onneksi olenkin tällä hetkellä suhteessa sellaisen kanssa. :)

[quote author="Vierailija" time="15.10.2013 klo 13:24"]

[quote author="Vierailija" time="15.10.2013 klo 13:05"]Itse käsitän sanaparin "todellinen rakkaus" siten, että se nimen omaan ei ole vain se puolen vuoden huuma. Todellinen rakkaus on se vuosia kestävä keskinäinen arvostus ja ihannointi, joka tietenkin voi alkaa ystävyytenä.[/quote]

Mutta onko se keskinäinen arvostus ja ihannointi "todellista rakkautta" vai ihan vain arvostusta ja ihannointia? Tai poikkeaako se suurestikaan ystävien keskenään kokemasta arvostustuksesta? Ehkä ei ole olemassa mitään miehen ja naisen välillä olevaa romanttista rakkautta vaan on vain alkuhuuma ja sitten parhaassa tapauksessa pitkä ystävyys, koska on kivempi jakaa elämä jonkun kanssa.

[/quote]

Hmm, mulla on ystäviä (vastakkaista sp) joiden kanssa koen arvostusta ja läheisyyttä mutta ilman rakkautta tai himoa. Kyllä se että siinä on tuota kaikkea on "jotain enemmän". Hyvän parisuhteen läheisyys ja intiimiys (sängyssä ja ulkopuolella) on se piste i:n päällä.

En tosiaan kokenut tässä suhteessani sitä suurta alkuhuumaa vaan se on kasvanut (ja kasvaa yhä) meidän välille vuosien mittaan. Ehkä se on nyt parisuhdehuumaa mutta ainakin kestävää ja nautittavaa:) En usko että ede jaksaisin sitä alkuhuuman repivyyttä ja epävarmuutta!

6

Tuskin on olemassa yhtä oikeaa tapaa rakastua tai rakastaa. Sen sijaan on olemassa persoonia, elämäntilanteia, kohtaloita, perhosia, järkeä, huumaa ja turvaa. Siinä voi mennä todellinen onni ohi suun, jos miettii liikaa.

Tottakai voi. Ei kaikkien rakkaustarinoiden alku ole kännipäisten kapakkasekoilu. Onnea matkaan! :)

Itselläni kävi niin, että tutustuin mieheen työn kautta, olimme hyvät työkaverit. , Sitten me ytävystyimme, kävimme kahviloissa jne, juttelimme puhelimessa.. ja lopulta sitten mukaan tuli fyysinen puoli.. tämä miehen aloitteesta. Suhteemme kesti pari vuotta, mutta sitten minä lopetin sen- syynä se, että en kokenut tarpeeksi fyysistä vetovoimaa miestä kohtaan, en esim. halunnut enää seksiä hänen kanssaan, olimme jälleen minun mielessäni vain ystäviä.

Itselläni kävi niin, että tutustuin mieheen työn kautta, olimme hyvät työkaverit. , Sitten me ytävystyimme, kävimme kahviloissa jne, juttelimme puhelimessa.. ja lopulta sitten mukaan tuli fyysinen puoli.. tämä miehen aloitteesta. Suhteemme kesti pari vuotta, mutta sitten minä lopetin sen- syynä se, että en kokenut tarpeeksi fyysistä vetovoimaa miestä kohtaan, en esim. halunnut enää seksiä hänen kanssaan, olimme jälleen minun mielessäni vain ystäviä.

Kyllä voi, olen siitä elävä esimerkki. Tuttavuuden kautta hyväksi kaveriksi  ja sitä kautta rakastetuksi. Noin vuosi siinä meni, ja nyt on jo parikymmentä vuotta oltu yhdessä. Mitään "maa järkkyi, taju himmeni" -rakastusmisvaihetta ei ollut.

Parisen viikkoa sitten miespuolinen ystäväni tunnusti pitävänsä minusta enemmän kuin ystävänä. Nyt olemme yhdessä, sillä tunne on molemminpuolinen. En ole koskaan ollut onnellisempi!