Lue keskustelun säännöt.
vinkkejä kaivataan koulukiusaamiseen
29.10.2013 |
Tyttö on kolmasluokkalainen, ja välitunneilla tapahtuu edelleen lähes päivittäin jotain mistä tulee itkien kotiin. Milloin ei ole päässyt kavereiden kanssa leikkiin, milloin leikin säännöt muuttuvat kesken leikin,...
Eilen sitten tuli taas wilma-merkintä, jonka mukaan tyttöni oli vetänyt yhtä kaveria tukasta ja toista töninyt. Kun tätä selvittelimme, niin selvisi, että ensimmäinen oli vahinko ja toinen piti paikkansa. Mutta kun oli opettajan kanssa asiaa selvitelty, niin tyttöni vain itki eikä pystynyt lainkaan kertomaan omaa kantaansa. Tukanveto oli nimittäin seurausta jumittuneesta vetskarista, ja kun tyttöni auttoi toista tyttöä irti takista, niin tukka oli jäänyt vetskarin väliin ja sitten "tukistanut". Toisessa tapauksessa kyseessä oli epäonnistuneen leikin (hippaa, jossa toisilla oli "turva", toisille ei sitä suotu) seuraus. Tämän jälkeen suuttuneena tyttöni oli sitten tönäissyt toista, joka oli kaatunut ja "satuttanut" jalkansa. Molemmissa tapauksissa tyttö pyysi anteeksi, ensin pihalla ja sitten vielä opettajan läsnäollessa kun asiaa selviteltiin.
Tämä oli taas siis vain yksi kerta, kun tuli tietoa sujumattomista välitunneista. Aina aiemmin (harrastuksissa, leireillä...) tytölläni on ollut tosi helppoa tutustua uusiin lapsiin ja leikit ovat onnistuneet. Jostain syystä koulussa tulee näitä kahnauksia jatkuvasti. Ekaluokalla kesti ainakin pari kuukautta ennen kuin pääsi välkillä pihaleikkeihin mukaan (ei tuntenut ketään entuudestaan), eikä hyviä ystäviä ole oikein missään vaiheessa luokalta löytynyt. Edelleen tyttö kaipaa vanhoja eskarikavereitaan, joiden kanssa leikkii silloin tällöin iltaisin/viikonloppuisin.
Luokan lapset eivät pääsääntöisesti leiki iltaisin keskenään, kun oppilaat tulevat sinne eri puolilta kaupunkia. Vaihtuvuutta lapsissakin on ollut, ja taas tänä syksynä luokalle tuli muutamia uusia tyttöjä ja vanhoja lähti pois. Mutta samanlainen meno näyttää silti jatkuvan.
Itse olen ihan pihalla siitä mitä pitäisi tehdä, kun keskustelut eivät tunnu auttavan. Muiden lasten kanssa vastaavaa ei ole koskaan ollut, ja alan jo väsymään tähän jatkuvaan kähinään.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse rankasti koulukiusattuna minulla on ehkä vähän erilainen näkökulma siihen mitä on kiusaaminen, mutta minusta tyttäresi tilanne ei kuulosta ollenkaan pahalta.
Ensinnäkin, hän oikeasti pääsee muiden leikkeihin mukaan. Itselleni ei sitä ylellisyyttä koskaan suotu. Lisäksi tyttäresi ei selvästi ole leikeissä mikään täysin avuton heittopussi, joka yksipuolisesti saisi köniinsä muilta, päätellen tuosta tönäisytapauksestakin. Hän uskaltaa näyttää suuttumuksensa ja antaa takaisin.
Ei varmasti ole ihanteellinen tilanne, jos tyttärelläsi ei nyt ole erityisen hyviä kavereita, mutta varsinaiselta kiusaamiselta tuo ei minusta oikein kertomasi perusteella kuulosta. Tavalliselta tyttöporukoiden elämältä vaan. Kyllähän aina lapsilaumoissa tulee noita että leikkien säännöt muuttuu, välillä joku on suosiossa enemmän kuin toinen jne, ja lasta ne voi välillä itkettääkin. Mutta ihan hyvä vaan on kovettaa vähän itseään sellaista vastaan, kun kerran kyse ei ole jatkuvasta, nimenomaan ko. lapseen kohdistuvasta ilkeydestä tai syrjinnästä mikä olisi kiusaamista.