Onko kokemusta luuydinpunktiosta?
En siis tarkoita selkäydinpunktiota, joka minulle on tehty. Se oli yhtä helvettiä. Tänään kuulin joutuvani luuydinpunktioon, joka otetaan lantioluusta selän puolelta. Lääkärikin myönsi sen olevan ikävä toimenpide puudutuksesta huolimatta ja että joskus joudutaan poraamaan reilummin, jos on niin tiukassa se luuydin. Nyt pelottaa ihan hirveästi. Mutta pakko sinne on kai mennä että oireille löytysi syy. :(
Jos sinulla on aiheesta kokemusta työsi takia tai olet itse ollut potilaana, kertoisitko kokemuksistasi?
Kommentit (23)
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 19:57"]Kiitos vastauksista. :)
Selkäydinpunktion teki aloitteleva lääkäri. Ympärillä oli toinen lääkäri ja kaksi hoitajaa, jotka lopulta joutuivat kaikki pitämään minusta täysillä kiinni, etten olisi liikkunut ja mahdollisesti halvaantunut.
Myöhemmin polveni leikattiin selkäydinpuudutuksessa, jota sattuneesta syystä pelkäsin aivan hirveästi. Sain rauhoittavaa etukäteen ja se helpotti, mutta itkin koko operaation ajan, koska olin niin paniikissa.
[/quote] pojalta (11v)koitettiin kahdesti srlkäydinnäytettä, urheasti pysyi paikalkaa kun hyvin selitetyiin miksi on tärkeää. Kauhealta teurastukselra se kyllä näytti. No nyt ei ainakaa verikokeet tunnu missään..ei ihan hukkaan mennyt..
Hyi hitsi, kuulostaapa ikävältä. Mutta miten sulla muuten sattui se selkäydinpunktio? Multa otettiin se kerran, ja mielessäni sekoitin sen luuydinpunktioon ja huusin sairaalassa kuin hullu ennen kuin koko neulaa oli edes otettu esille... Rauhoittavan lääkkeen kanssa meni sitten ihan ok, eikä edes sattunut.
Valitan, mutta se on just niin ikävää kuin miltä kuulostaa. Se puudutus ei tosiaan auta, kun se neula on tosi paksu ja sitä joutuu runnomaan voimalla sinne luun sisään. Aikuisella vielä luut on kovettuneet, joten siihen ei reikää ihan niin vain tehdä.
Mutta joskus on pakko kärsiä että saisi vastauksia. Yritä olla ajattelematta sitä etukäteen, pyydä rauhoittavaa ja kaikki mahdolliset kipulääkkeet. Kyllä sen kestää kun on pakko.
Kiitos vastauksista. :)
Selkäydinpunktion teki aloitteleva lääkäri. Ympärillä oli toinen lääkäri ja kaksi hoitajaa, jotka lopulta joutuivat kaikki pitämään minusta täysillä kiinni, etten olisi liikkunut ja mahdollisesti halvaantunut.
Myöhemmin polveni leikattiin selkäydinpuudutuksessa, jota sattuneesta syystä pelkäsin aivan hirveästi. Sain rauhoittavaa etukäteen ja se helpotti, mutta itkin koko operaation ajan, koska olin niin paniikissa.
Olen tehnyt paljon juuri noita toimenpiteitä. Moni potilas on sanonut, että näytteenotto oli paljon vähemmän kivuliasta kuin mitä he olivat etukäteen pelänneet. Kyllä se yleensä sattuu jonkin verran puudutuksista huolimatta. Kerro, että olet hermona ja pyydä hyvä esilääkitys. Itse tapaan määrätä etukäteen annettavan kipulääkkeen annoksen mieluummin vähän ylä - kuin alakanttiin
5 jatkaa, kännykkä temppuilee...Niin, kunnon esilääkitys ja hyvä puudutus ja selviät siitä kyllä! Älä valehtele painoa yhtään alaspäin, lääkeannokset arvioidaan painon mukaan.
Minulle on tehty rintalastasta luuydinpunktio. Puudutuksesta huolimatta kokemus oli todella kivulias - sattui sellaisiin paikkoihin, missä ei ollut koskaan aiemmin tuntunut mitään. En kuitenkaan moiti tapahtunutta, se oli tarpeellinen jotta saatoin luovuttaa kantasoluja vakavasti sairaalle veljelleni.
Kyllä sinä sen kestät. Kipeää se ottaa varmasti, mutta ei sitä turhaan tehdä eikä se myöskään kauan kestä. Voimia toivotan ja onnea jatkoon! Ei se niin pahaa ole, pelko on itsessään pahempaa!
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 20:15"]
5 jatkaa, kännykkä temppuilee...Niin, kunnon esilääkitys ja hyvä puudutus ja selviät siitä kyllä! Älä valehtele painoa yhtään alaspäin, lääkeannokset arvioidaan painon mukaan.
[/quote]
eikö potilasta punnita?
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 20:15"]
Minulle on tehty rintalastasta luuydinpunktio. Puudutuksesta huolimatta kokemus oli todella kivulias - sattui sellaisiin paikkoihin, missä ei ollut koskaan aiemmin tuntunut mitään. En kuitenkaan moiti tapahtunutta, se oli tarpeellinen jotta saatoin luovuttaa kantasoluja vakavasti sairaalle veljelleni.
Kyllä sinä sen kestät. Kipeää se ottaa varmasti, mutta ei sitä turhaan tehdä eikä se myöskään kauan kestä. Voimia toivotan ja onnea jatkoon! Ei se niin pahaa ole, pelko on itsessään pahempaa!
[/quote]
saanko udella, selvisikö veljesi?
Tarkennusta vielä, puhuin siis kristabiopsiasta eli siitä, että luusta kairataan pieni näytepala. Jos näyte on otettu rintalastasta, sieltä ei voiottaa palaa, vaan siinä ainoastaan imetään luuydintä ruiskuun. Se on paljon pienempitoimenpide. 5
Ei ole kokemusta, mutta käsittääkseni kivulias toimenpide, jolla autetaan syöpäpotilasta, luuydinsiirto.
Saatetaan punnitakin, en tiedä kun en itse tee sitä osaa. 5
Mä olen myös nähnyt hoitajana luuydinpunktioita varmaan 100. Kukaan ei ole ollut niin kivulias että esim. huutaisi kivusta. Toiset sanoo ettei tuntunut missään. Toisia sattuu toki. Iho puudutetaan, mutta luun kalvoa ei saada oikeutettua, joten täysin kivuton ei toki varmasti ole. Mutta kyllä sä selviät! Ei kestä kun muutaman minuutin, jos näytteenotto onnistuu hyvin :)
Eikö lapset nykyään nukuteta näihin toimenpiteisiin, miksi aikuisia ei? Vai onko se kipu kuitenkin sen verran siedettävä, ettei pelkästään sen vuoksi nukutukseen aleta (mikä sekin on aina riski)? Joskus näytetitiin Lastenklinikalta sitä ohjelmaa, missä pieneltä lapselta otettiin selkäydinpunktiota ja multa meni yöunet moneksi viikoksi. Lapsi vaan huusi ja hoitajat piti paikoillaan ja lääkäri kairasi selkää. Ihan järkyttävää :(
Minulle on tehty luuydinpunktio neljä kertaa, koska sairastan syöpää. Koepala on otettu pari kertaa. Kieltäydyin ensimmäisellä kerralla (molemmat näytteet) rauhoittavasta lääkkeestä. Sain kuitenkin puudutteen ennen näytteenottoa. Lääkäri teki toimenpiteen todella taitavasti. Luin Syöpäjärjestön esitettä, kun näytteet otettiin suoliluusta. Tunsin hyvin lyhytaikaisen pienen vihlaisun näytteidenottohetkellä. Toimenpide ei todellakaan sattunut. Seuraavalla kerralla tekijänä oli kovakouraisempi ja tottumattomampi lääkäri, joten kokemus oli epämiellyttävämpi siitä huolimatta, että koepalaa ei tarvittu. Toimenpide ei kuitenkaan ollut kivulias. Kolmas kerta toimi hyvin. Viimeisellä kerralla nuori lääkäri etsi oikeaa paikkaa neulalle tökkimällä minua ja etsimällä oikeaa paikkaa. Tökkiminen ei riemattanut, mutta toimenpide sujui hyvin. Älä suotta pelkää näytteen ottamista. Hyvin se sujuu. (Rintalastanäytteenottoon en suostuisi, jos pelkkä luuydinneste riittäisi.)
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 20:52"]
Jos te kestätte synnyttämisen, niin kestätte takuuvarmasti näytteenoton. t. Syöpäpotilas
[/quote]
Synnyttämisessä on luvassa upea palkinto, näytteenotosta voi seurata erittäin ikävä uutinen.
Voimia sinulle ja anteeksi tyly kommenttini!
Olen tehnyt niitä yli sata, ja sitten minullekin tehtiin se (suoliluun harjanteesta eli lonkasta). Esilääkitys oli. Varauduin vaikka mihin, mutta ottaja oli tosi taitava ja voin rehellisesti sanoa, ettei sattunut YHTÄÄN esilääkityksen ja pudutuksen jälkeen. EI tullut edes sitä vihlaisua. Mene rennosti - se on joka tapauksessa hyvvin nopeasti ohi.
En tarkoittanut syyllistää ketään synnyttämiskommentilla. Tarkoitin kipua, en seurausta. Näyte ei läheskään aina tarkoita sairautta.
Minulle tehtiin luuydinpunktio alkuvuodesta 2014.Toimenpide kesti muutaman sekunnin,tuntui vain pieni painontunne,sitä ei voi sanoa edes kivuksi. Ei kannata ennakolta lukea kauhukertomuksia,jotkut tuntuvat nauttivan pelottelusta ja asioiden liioittelusta.Reippaasti vaan kokeeseen,pelko on turhaa!