Lue keskustelun säännöt.
Lapsen yksityisyys / blogit & FB
06.09.2013 |
Odotan esikoistani ja haluaisin kovasti pitää blogia odotusajasta, vauva-ajasta ja tenavan touhuista. Rakastan kirjoittamista ja kirjoitustyylini on huumoripitoinen/sarkastinen. Kirjoittaminen on minulle ehdottomasti myös terapeuttista.
Olen kuitenkin nyt miettinyt tulevan lapseni yksityisyyttä ja tulevaisuutta. Omat vauvakuvani ja tarinat lapsuudestani eivät myöskään ole googletettavissa, kun joku yhteistyökumppani lisää minut kontaktilistalleen vaikkapa Linkedinissä.. Kun mennään parikymmentä vuotta tästä eteenpäin, siirtyy työelämään kokonainen sukupolvi, joiden koko elämä voi olla netissä ultraäänikuvista alkaen. Mietin, haluanko tehdä tällaisia päätöksiä lapseni puolesta vain sen varjolla, että minulla varmasti olisi seuraavista vuosista hassuja blogipostauksia jaettavana? Ja jos ei edes mennä vielä työelämään, vaan vaikkapa kouluikään asti, niin koulukiusaamista/nettikiusaamista tapahtuu varsin löyhin perustein jo nykyäänkin.
Mitä muut av-mammat ovat mieltä blogeista ja lapsuuskuvien lisäämisestä Facebookkiin/instagramiin jne.?
Kommentit (16)
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 22:03"]
10:lle mitäs jos äitisi olisi aikanaan blogissaan voivotellut pahaa pähkinäallergiaasi.
Sitten aikuisena tapaat kivan miehen, käyt pari kertaa treffeillä ja huomaat ettei mies ole ihan normaali. Katkaiset yhteyden, ja kappas hän alkaa vaania ja vainota sinua.
Etsii sinusta tietoa, löytää maininnan allergiastasi, ja päättää kostaa järjestämällä niin että syöt vahingossa pähkinää.
Kuulostaa hullulta, mutta maailma on hulluja täynnä!
[/quote]
Joo, sinä olet yksi niistä, kyllä allergian voi kysyä ihmiseltä vaikka ravintolan tarjoilija, ja sitten tappaa sut sillä tiedolla. Hiukan kaukaa haettua salaliittoteoriaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos joku julkisesti rehentelee rikkauksillaan, ihan oikein että varkaat tulee ja vie ne :) Kuka haluaisi tuollaisen rehentelijän blogia edes lukea?
Tässä mielenkiintoinen aiheeseen liittyvä blogipostaus ja sen alla yli 100 kommenttia:
http://eioototta.fi/lapsiblogit-lukkojen-taakse/
[quote author="Vierailija" time="07.09.2013 klo 00:30"]
Tässä mielenkiintoinen aiheeseen liittyvä blogipostaus ja sen alla yli 100 kommenttia:
http://eioototta.fi/lapsiblogit-lukkojen-taakse/
[/quote]
Lueskelin noita kommentteja ja aika monella siellä oli sellainen ajatus, että jos minä laitan vain söpöjä kuvia lapsestani nettiin, niin ei siitä voi olla mitään haittaa. Nämä tyypit eivät ilmeisesti oikein ymmärrä miten netti toimii. Jos sinun mielestäsi lapsesi kuva on söpö, niin jonkun pedofiilin leikkaa-ja-liimaa tekniikalla toteutettu alastonkuva jossa on lapsesi pää yhdistettynä jonkun toisen vartaloon on hänen mielestään söpö. Nämä tyypit elävät jossain yhtenäiskulttuurinmaailmassa jossa pätee sääntö, että jos itse ei tee mitään tyhmää, niin ei voi käydä mitään pahaa. Se sääntö ei päde netissä. Voit olla miten kiltti ja hyvä ihminen tahansa, niin taatusti kuudesta miljardista ihmisestä löytyy joku joka vihaa sinua. Laittamalla nettiin tietoja itsestänne te käytännössä etsimällä etsitte sitä pipipäätä jonka hermoon teidän olemuksenne osuu.
Mieti mitä olisit halunnut oman äitisi tai isäsi laittavan sinusta nettiin. Mieti asiaa myös eri ikäisen kannalta. Potentiaaliset koulukiusaajat kaivavat lapsestasi kaiken mitä netissä on tarjolla. Älä anna kenellekään (työnantaja, kilpailija, koulukiusaaja ym.) aseita lastasi vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen pitäisi saada päättää asiasta itse. Nimellä en laittaisi ikinä mitään kuvia nettiin. Älä siis tee sitä. Oman lapseni kuvia laitan pari kertaa vuodessa faceen ja poistan ne pari kuukautta myöhemmin. Nimeä ei niissä ole, lapselta on aina lupa 9 v) ja minulla on kavereina vain reilu 100 ihmistä.
Vaan ei ne kuvat sieltä facesta poistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätäpä juuri mietin. Vaikka miten yrittäisi kirjoittaa anonyymisti, kummasti sitä vaan on
kaikenlaista löydettävissä. Ja oikeasti ihmiset ovat kummallisen varomattomia.
Juuri toissapäivänä luin iltasanomista jutun 26-vuotiaasta, joka tuomittiin 14-vuotiaan
hyväksikäytöstä. http://m.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288595848549.html
Koska mies on tuomittu, on hänen koko nimensä mainittu jutussa, samoin
tapahtumapaikkakunta. Uteliaat voivat vapaasti katsoa Facebookista kaverin
profiilin ja kaverilistaa plaraamalla muun muassa löytää hänen nykyisen tyttöystävänsä
naaman. En tiedä haluaisinko itse tulla liitetyksi tällaiseen henkilöön. Tai no, tiedän.
ap
Sori ylimääräiset entterit, viestikenttä jotenkin levahti, kun laitoin tuon linkin...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota blogiahan voi pitää niinkin, että sinä tai lapsi ette ole siitä suoraan tunnistettavissa. Tällaiset "avautumisblogithan" olivat todella suosittuja sillin blogien alkuaikoina. Jotkut blogaajat tulivat julkisuuteen, mutta enempi kai on sellaisia, joiden henkilöllisyys ei koskaan paljastunut.
Mutta lapsen "näkyvyyttä" sellaisessa sosiaalisessa mediassa, jonne ei itse edes pystyisi vielä mitään profiilia luomaan, kannattaa kyllä pohtia pitkään ja monelta kannalta. Meillä on päätetty - asiasta on keskusteltu -, että piakkoin syntyvän pikku kullanmurun kuvia ei minnekkään sosiaaliseen mediaan laiteta, ainakaan tunnistettavassa muodossa. Varmasti jotenkin saatetaan jotain hauskoja sattumuksia joskus FB-profiileissamme kommentoida, mutta voi olla, että lapsesta käytetään edelleen tätä raskausaikana vakiintunutta lempinimeä, ei hänen omaa nimeään.
Jos olisin nyt vauva ja saisin valita mitä äitini kertoisi minusta netissä, niin valintani olisi: ei mitään, ei sanaakaan. Ensinnäkin sitä ei voi nyt tietää minkälainen maailma on vaikka 40 vuoden kuluttua ja mitä tekemisiä tai luonteenpiirteitä voidaan käyttää minua vastaan. Toisekseen, en usko, että äitini pystyisi kirjoittamaan neutraalin objektiivisesti. Yksi riita tai väärin muistettu tapahtuma ja harkitsemattomasti nettiin kirjoitettu juttu ja maineeni voi olla pilalla vaikka en ansaitsisi sitä. Ajattele jos vaikka joku luotettavana pitämäsi ihminen kertoisi sinulle, että näki lapsesi myymälävarkaissa, kirjoitat sen nettiin ja totuus saattaa olla ettei mitään sellaista ole koskaan tapahtunut. Lapsesi on kuitenkin ehkä tulevien sukupolvien silmissä myymälävaras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tämä on jeesustelua. Ollaan tavallaan muita parempia, suojellaan lasta muka joltain.
Minua on pervo hipelöinyt lapsena mutta laitan tavallisia kuvia lapsistani Faceen. Lapseni käy uimarannalla mutten laita niitä kuvia tai mitään kummia poseerauskuvia nettiin. Silti se on jotenkin pahasta.
Sitten kun katsoo kavereita joilla lapsi on ehkä kuudennella niin he on Facessa?? Ja lataa kuvia omalle sivulleen. Niin mutta eihän siinä enää mitään väliä ole kun lapsi sen itse tekee ja tahtoo.
Niinkuin omat lapseni ei tiedä että laitoin kuvan hänestä Faceen?
Sen tahdon että ihmiset kysyy luvan jos laittaa kuvan lapsestani johonkin. Olen meinaan nähnyt Facessa kun sukulainen laittaa lapseni kuvan omille sivuilleen.
Minä en vaan jaksa tälläistä mouruamista miten kuvan lapsestaan laittava äiti altistaa lapsen kiusaukselle. Hei, oikeastiko? Kyllä niitä kiusaamisia tulee lapsen omilla Facesivuilla kun te päästätte omanne alle 13- vuotiaana sinne.. :)
Mutta miten vaan. Kaikesta sitä saa aihetta paheksuntaan. Minusta tuokin on jonkunlaista kiusaa teiltä että väitätte että miten laitetaan lapsi tulilinjalle.
Ihan ihollani olen lääppimmistä kokenut ja voin sanoa että ne peruskuvat joita olen netissä ihmisiltä nähnyt on ihan perusviljaa ja kuka vaan sukulainen voisi sellaisen ottaa lapsestasi ja pervoilla sillä. Pelot kasvaa helposti mahdottomiksi, mutta käsi sydämellä: minua ei haittaisi jos äitini laittaisi Faceen minusta lapsuuskuvia kunhan ei tarkoita nolata sillä.
Joku järki teidän pelkoihin.
Kuka herranjumala kirjoittaisi nettiin negatiivisia asioita nettiin??? Minua ei ainakaan haittaisi yhtään vaikka netissä olisi saatavissa minusta kuvia pienenä, ja ultrakuvia, en usko että niistä ultrakuvista joku päättelisi minusta jotain negatiivista, en usko että ketään edes kiinnostaisi. Ja jos 40 vuoden päästä on maailma muuttunut niin paljon, että ihmisiä arvostellaan lapsuuskuvien perusteella, on varmasti paljon muutakin yhteiskunnassa pielessä. Epäilen mahtaako nettikään olla samanlainen kuin nyt. Tai onko maailma muutenkaan tässä muodossa olemassa, tätä palloa uhkaa niin moni asia, että en jaksa kantaa huolta jostain viattomista kuvista. Ja mulla ei ole FB kavereita kuin 50, en ota kavereiksi outoja ihmisiä, vaan niitä joiden kanssa olen muutenkin tekemisissä ja sukulaisia. Järjetöntä haalia satoja "kavereita".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmia on minusta siinä, että jos kirjoittaa ns. kaikille avointa blogia, niin sieltä saa PALJON tietoa koko perheestä (jos ei osaa ns. salata asioita, eli muuttaa nimiä jne.)
Sama FB:ssä ymv. moni jakaa koko elämänsä, ja JOS joku haluaa vahingoittaa tmv. niin aika hyvät "aseet" moni antaa ihan itse.
Moni ei osaa ns. fiksua nettikäyttätymistä, esim. sitä että ei kannata mainostaa olevansa matkalla (ja asunto tyhjänä) ennen reissua vaan vasta reissun jälkeen jne.
Omissa facebook kavereissa on yksi joka lataa valtavat määrät kuvia itsestään/lapsestaan/tutuistaan, ja lisäksi on aika "persoona" (kiva ihminen, mutta jakaa mielipiteitä) joten veikkaan että lapsi jossain vaiheessa tulee jollakin tavalla kärsimään noista (hänellä on vielä suht avoin profiili).
10:lle mitäs jos äitisi olisi aikanaan blogissaan voivotellut pahaa pähkinäallergiaasi.
Sitten aikuisena tapaat kivan miehen, käyt pari kertaa treffeillä ja huomaat ettei mies ole ihan normaali. Katkaiset yhteyden, ja kappas hän alkaa vaania ja vainota sinua.
Etsii sinusta tietoa, löytää maininnan allergiastasi, ja päättää kostaa järjestämällä niin että syöt vahingossa pähkinää.
Kuulostaa hullulta, mutta maailma on hulluja täynnä!
Niin, siis tuskinpa kukaan äiti nyt tietoisesti haluaa lapselleen pahaa kirjoittelemalla blogia lapsuusajasta. En minä ainakaan siitä näkökulmasta ajatellut blogia pitää, että yrittäisin lasta nolata tai tulevaisuuden pilata. Kaikkihan olemme olleet lapsia ja tehneet hölmöjä juttuja, joita aikuiset naureskelevat milloin millaisellakin kokoonpanolla. Mutta hämmästyttää kyllä ihan aidosti joidenkin äitien sinisilmäisyys tässä maailmassa, jossa mikään ei tunnu enää olevan pyhää. Tai ehkä mikään ei pyhää ole koskaan ollutkaan, mutta nykyisen netin aikakaudella kaikki on niin helposti saatavilla, myös niille, jotka tahtovat pahaa.
Olen joskus naiivisti ajatellut, että jos joku minun sähköpostilaatikkooni haluaa murtautua, niin eipä siellä mitään salattavaa ole. Tai jos joku varastaa luottokorttitietoni nettikaupassa maksettaessa, niin kyllä tarpeeseen pennoseni tulee. Vaan kun nykyään päivittäin saa lukea juttuja enemmän ja vähemmän sairaista rikoksista (ihan täällä lintukodossamme), joihin liittyy jollain tavalla huolimaton netin käyttö, niin kyllähän se väkisinkin pistää mietityttämään. 'Näitä sattuu muille, ei minulle' -mentaliteetti on aika vaarallinen tapa elää, etenkin kun on itsensä lisäksi vastuussa myös alaikäisistä.
Pienellä paikkakunnalla voi muutaman blogiin lisätyn harmittoman valokuvan perusteella päätellä asuinalueen ja sen myötä talon ja kirjoittajan. Onko sitten terveellistä esitellä seuraavassa blogimerkinnässä uutta 65-tuuman taulutelkkua ja lopppuun hehkuttaa lokakuun alkuun varattua koko perheen Thaimaan reissua?
No joo, ehkä vähän kukkahattutäteilyä ja itsekin vähän aiheen vierestä, mutta vähän ajattelemisen aihetta niille harmittomiksi tarkoitetuille bloggaajillekin.
Ap