Lue keskustelun säännöt.
Millaista on onnellisen parisuhteen arki?
06.07.2013 |
Elän ainakin periaatteessa onnellisessa, pitkässä suhteessa, mutta kun kokemusta pitkistä suhteista ei ole, niin en tiedä onko tämä todellista onnea. Kyllä, ylianalysoin kaikkea, kuten edellisestä lauseesta voi varmaan päätellä.
En siis ymmärrä mikä on se asia, mikä tekee tavallisesta arjesta onnellista. Meillä ainakin on sekä hyviä että huonoja päiviä. Hyvät ovat sellaisia kun on rentoa ja hauskaa, on aikaa tehdä jotain kivaa yhdessä ja jutustelemme kaikkea hauskaa. Huonot ovat niitä, kun on joko tylsää, tai sitten riitelemme. Tylsää voi olla vaikka siksi, ettei kummallakaan vaan ole mitään erityistä sanottavaa toiselle. Joskus en itse jaksa edes katsella miehen naamaa. Tällöin on usein paras lähteä vaikka kavereiden kanssa ulos, ettei saada aikaan riitaa. Minä puran aivan liian usein negatiiviset tunteeni mieheen, tapa jonka olen oppinut kotoa ja josta on todella vaikea päästä eroon. Välillä mietin, tekisinkö samaa kenen tahansa miehen kanssa.
Tällaistako se sitten on? Enimmäkseen mukavaa oleskelua, välillä tylsää, välillä riitelyä, joskus harvoin jotain erityisen kivaa kuten lomamatkoja? Onko teillä muilla tällaista? Siis teillä, jotka sanoisitte olevanne onnellisia.
Meillä ei ole lapsia, joskin suunnitelmissa on hankkia. Sekin pelottaa, keikauttaako lapsi asiat sittenkin huonompaan suuntaan. Minä kaipaan enemmän huomiota ja keskustelua kuin mies, ja tunnen oloni välillä ankeaksi kun mies menee omia menojaan tai ei puhu mitään, on vain tietokoneella.
Kommentit (8)
[quote author="Vierailija" time="06.07.2013 klo 13:49"]
Miksi haluatte lapsia? Lapsi todellakin muuttaa parisuhteen ja yleensä aina huonompaan suuntaan.
[/quote]
Lapsen hankinta on meille varmaan luonnollinen seuraava vaihe, koska molemmat haluamme lapsia ja ystävätkin alkavat pikkuhiljaa olla perheellisiä. Mutta en aina ole varma, onko tämä "normaali" suhde vai ei.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
me ollaan onnellisia. eikä tehdä mitään erikoista. halaillaan aika paljon. ja lapsi ei kyllä muuta suhdetta huonommaksi. päinvastoin, ainakin meillä :)
Lapsi keikauttaa prioriteetit niin, ettet ehdi tai jaksa analysoida parisuhteenne tilaa koko ajan. Siinä se puoliso vaan on ja toinen vanhempi, luojan kiitos.
Onko kyseessä se nykyään yleinen akateeminen nainen, duunari mies - suhde? Toinen pohtii kaiken aikaa kaikkea mahdollista, ja toinen vaan rentoutuu.
[quote author="Vierailija" time="06.07.2013 klo 13:40"]
Minä kaipaan enemmän huomiota ja keskustelua kuin mies, ja tunnen oloni välillä ankeaksi kun mies menee omia menojaan tai ei puhu mitään, on vain tietokoneella.
[/quote]
Tässä vastaus sun kysymykseen. Luuletko, että mies jotenkin muuttaa näitä tapojaan kun saatte lapsen? Ei muuta, päinvastoin se alkaa kaivata enemmänkin sitä "omaa aikaa" ja on vihainen ja ärtynyt koska lapsen kanssa sitä ei ole yhtään. Jos se ei nytkään keskustele, se ei tule tekemään sitä jatkossakaan.
Tuollaisen miehen kanssa koko kodin- ja lastenhoito tulee jäämään sun niskoille. Älä tee lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ihan tavallista. Yksi lapsi. Yleensä siedettävää, harvoin kauheaa ja keskiharvoin jotain erityisen kivaa. Se on elämää. Jos aina olisi ihanaa, niin eihän sitä huomaisi. Se on kyllä totta, että lapsi muuttaa tullessaan monia asioita ja ajankäyttö on varmaan niistä suurin asia, mikä menee ihan uusiksi. Etukäteen ei voi ennustaa, mikä asia on muuttuva huonommaksi ja mikä paremmaksi.
Olen lähes samaa mieltä nr.7 kanssa. Toki ennen lapsia keskusteltiin Enempi jne
Miksi haluatte lapsia? Lapsi todellakin muuttaa parisuhteen ja yleensä aina huonompaan suuntaan.