3v ja nukuttamishelvetti

Näkyiskö netistä Supernanny/Lapsityrannit? Niissä on tosi usein näitä nukkumisongelmia. En tosin muista minkä ikäisiin näitä ollaan sovellettu ja miten.

Yleensä ratkaisu on ollut tyyliin: Taloon on muutenkin tullut selkeät pelisäännöt, jotka kerrotaan lapsille. Ei lyödä, ei huudeta, ja jokainen nukkuu omassa sängyssään. Iltarutiinit ja nukkumaanmenoajat. Rauhallista aikaa. Yksi iltasatu. Toivotetaan hyvät yöt, ja sitten alkaakin se rumba, missä pitää olla tiukkana. Lapsi viedään takaisin omaan sänkyyn uudestaan ja uudestaan. Ekalla kerralla sanottiin tyyliin "nyt nukkumaan". Toisella "nukkumaan" ja kolmannella +++ kerroilla ei enää puhuta, ei kommunikoida, ei neuvotella. Ei huudeta, ei uhkailla. Lapsi vain palautetaan sänkyyn asiallisesti. 

Mihin aikaan teillä mennään nukkumaan, koska herätään? Onko iltarutiineja? Missä/miten lapset nukkuvat, onko erillinen huone, yhteinen vai?

Informoit lasta n. puoli tuntia enne iltapalaa, että sulla on nyt aikaa 15 minsaa leikkiä, sitten kerätään lelut. Sitten on iltapala, pesu, iltasatu, nukkumaanmeno. Näin ei tule yllärinä.

Syötte iltapalan. Pesette ja pisutatte, puette yöpuvun. Juttelette vähän päivän asioista. Luet unisadun, laulat unilaulun, rukoilette iltarukouksen. Sitten sanot hyvää yötä, peittelet, sammutat valot ja ovi kiinni. Jos karjuu, antaa karjua hetken. Sitten käyt sanomassa, että olepa hiljaa ja nyt nukutaan, hyvää yötä. Jos karjuu vielä, anna tehdä sitä n. 15-20 minsaa. Käske uudelleen rauhoittua. Sitten vaan annat karjua kunnes nukahtaa. Saat toistaa tätä ehkä 3-14 yötä, mutta kyllä se siitä.

Jos kakara tulee pois vuoteesta, viet sen sinne takaisin. Uudelleen ja uudelleen. Et hermostu, et huuda, et sano mitään. Rauhallisesti ja päättäväisesti vain viet takaisin vuoteeseen. Kyllä tyhmempikin muksu parissa viikossa tajuaa, mikä on homman juju.

Ihan on itsestäsi kiinni, annatko kolmevuotiaan määrätä sinua vai määräätkö sinä häntä.

Nukkuuko poika vielä päiväunia? Meillä nukahtamista helpotti tosi paljon se kun päikkärit käytettiin pois. Päätät vaan miten haluat iltarutiinien menevät ja sitten pysyt päätöksessäsi. Ei siinä montaa iltaa mene kun asia menee jakeluun..

Kiitos. Erityisesti 3:lle.

Lapset nukkuvat samassa huoneessa. Nukkumaan pienempi menee klo 20 ja esikoinen 21. Päiväunia nukkuvat molemmat. Samassa huoneessa yhtäaikaa. Ehkä ne pitää jättää esikolta pois... En tiedä. Jämäkämpi pitää olla, sen tiedän. Ja ehkä tarkempi kellonajoissa ja rutiineissa. 20-21 on esikoisella täyttä haahuilua :(

Ja nyt itsellä on niin huono äiti -olo

- ap

[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 21:18"]

Kiitos. Erityisesti 3:lle.

Lapset nukkuvat samassa huoneessa. Nukkumaan pienempi menee klo 20 ja esikoinen 21. Päiväunia nukkuvat molemmat. Samassa huoneessa yhtäaikaa. Ehkä ne pitää jättää esikolta pois... En tiedä. Jämäkämpi pitää olla, sen tiedän. Ja ehkä tarkempi kellonajoissa ja rutiineissa. 20-21 on esikoisella täyttä haahuilua :(

Ja nyt itsellä on niin huono äiti -olo

- ap

[/quote]

Et sä ole huono äiti. Sä olet vaan pehmeä luonne. Ei se ole huono juttu - paitsi nyt, kun vastassasi on kovempiluontoinen lapsesi. :) Toki susta tuntuu kurjalta, kun oma muksu huutaa. Mutta ajattele, että se on lapselle parempi. Hän hakee rajoja. Olemalla itse turvallinen, päättäväinen aikuinen ja asettamalla ne rajat, teet lapsellesi turvallisemman mielen. Hän saa keskittyä kasvamiseen ja kehitykseen, kun ei tarvitse itse yrittää määrätä asioista. Ja sitten jatkossa, esim. teini-iässä on helpompaa, kun jo pienestä on totutettu, että kotona on tietyt pelisäännöt ja aikuiset päättää ne. Tsemppiä!

T. 3

Laita nukkumaan klo 22.

Esikoisesi on ehkä saanut liian vähän huomiota, kun teillä on noin pian hänen jälkeensä syntynyt pikkusisarus. Eikö sinua harmita, että 3 kutsui lastasi kakaraksi? Olisiko itsetutkiskelun paikka aivan eri syistä kuin kerroit? Miksi 3-vuotias ei saisi haluta vanhempaa viereensä? Kolmevuotias on todella pieni.

Nuku lapsesi kanssa. Niin minäkin tein. Kun hän oli 11-vuotias, lähti omaan huoneeseensa. Ei nähnyt koskaan painajaisia, tasapainoinen, fiksu ihminen tuli. Aikuiset nukkuvat kylki kyljessä ja lapsi laitetaan pimeään tilaan yksin nukkumaan.

Kuulostaa siltä, että joudut hoitamaan nukutuksen kahteen kertaan peräkkäin. Eikö olisi helpompaa, että lapset menisivät yhtäaikaa nukkumaan? Suurimmalla osalla vastaavalla ikäerolla on näin.

Meillä isompi katsoo jonkun videon päiväuniaikaan pienemmän nukkuessa jotta saan itse levähtää.

Meillä ei ole koskaan ketään nukutettu. Opetettu vaan siihen, että kun on nukkumaanmenoaika, niin silloin sänkyyn ja silmät kiinni. Ei yhtään satua, ei yhtään nukuttamista tai vierellä päivystämistä. Jos on ollut kausia, että tulee pois sängystä tai temppuilee, niin takaisin sänkyyn ja itse pois. Hyvin on toiminut ja kaikki on ok.

Ah, tulee mieleen meidän vekaroiden iltahommelit tuossa iässä. Ei niinkään karjuneet vaan se temmppuilun määrä... Uuh, uuvuttaa nyt jälkikäteen ajattelukin. Päikkärit minimiin, selkeät iltatoimet, selkeästi sänkyyn ja tiedotus että nyt on nukkumisen aika. Kyllä se siitä, usko pois!!

Ymmärrät, että on itse aiheutettu, joten nauti nyt täysin rinnoin siitä, että saat olla lapsesi vieressä.

Muitakin vaihtoehtoja on, mutta jos vanhat merkit paikkansa pitää, ne ei kelpaa sinulle vaan aloitan kauhean vänkäämisen vastaan.

Tässä yksi neuvo: laita vanhempi lapsi vähän aikaisemmin päiväunille. Silloin ei ehkä nuku niin pitkään, ja uni tulee iltaisin aikaisemmin. Eli nukkumaan aikaisemmin. Skein voi olla mahdollista, että uniaika onkin jo mennyt ohi ja hän on yliväsynyt.

Opettele katsomaan, milloin lapsesi näyttää väsyneeltä ja uniselta. Jätä vaikka kaikki iltapesut ja muut sinä iltana väliin (ihan totta, lapsi ei siihen kuole eikä edes kärsi) ja laita nukkumaan heti. Jos nukahtaa, varaudu seuraavana iltana laittamaan samaan aikaan nukkumaan.