Lue keskustelun säännöt.
Lentopelkoiset, miten lentopelkonne teissä ilmenee?
26.05.2013 |
Onko jokainen lento teille se "viimeinen lento"?
Kommentit (11)
On, juurikin se viimeinen pelko. Ihan hallitsematonta kauhua. Pienetkin nytkähtelyt saa minut huudahtelemaan, itken ja roikun miehessä koko matkan. Tosin uskon, etten enää uskalla lentää ja se harmittaa paljon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maha kuralla, levotonta kuljeskelua, osin saattaa olla pientä vapinaa. Tässä on tosin taustalla se, että onko se varsinaisesti lentopelkoa vai muuta pelkoa. Jäi yks matka tekemättä, kun sain sairauskohtauksen. Ja sittemin mielllän sen saamani kohtauksen aina tuojon tilanteeseen. Kyllä mä koneessa kuuntelenja seuraan tilanteita ja ääniä. Tosin samaa mä teen auton kyydissä. Lennän lääkityksellä nykyään. Toivon, että jonakin päivänä voin lentää ilman lääkkeitä.
viime lomamatkalla kanarialle sain hyperventilaatiokohtauksen kun pelkäsin niin kamalasti koneessa. happipullon kans loppu matka lennettiin. tärinää, vapinaa, kauhua ja pelkoa. parin viikon päästä ois uus matka, saa nähä miten käy tällä kertaa koneessa..
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 09:09"]
viime lomamatkalla kanarialle sain hyperventilaatiokohtauksen kun pelkäsin niin kamalasti koneessa. happipullon kans loppu matka lennettiin. tärinää, vapinaa, kauhua ja pelkoa. parin viikon päästä ois uus matka, saa nähä miten käy tällä kertaa koneessa..
[/quote]
Käy lääkärillä ja pyydä lääkitystä. Se on auttanut itselleni. Pieni annostus. Rauhoittaa ja kumminkin on skarppi fiilis. Ja kunhan muistaa ettei alkoholia. Itselläni on Xanor 0.25mg. 1 pilleri mennen tullen.
t. se tuossa ylempänä kertoi kohtauksestaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 23 vuotias enkä ole koskaan mennyt lentokoneeseen.. Tänä kesänä pitäisi lähteä espanjaan lentäen ja se olisikin ensimmäinen ulkomaan matkani! jääköön nähtäväksi saanko lentoliput varattua.
"viimeinen lento"
- sitä se juuri on, pelon lisäksi mulle on tullut jo suoranainen viha lentämistä kohtaan.
Useimmiten pystyn jotenkin skarppaamaan, mutta ei ole yhtään mahdotonta saada jotain paniikkikohtausta nousun tai laskun aikaan, pahimmat ilmakuopatkin saavat olon kamalaksi...
Olen sentään vauvasta asti lennellyt ja paljon, en tajua, mistä tämä iski muutama vuosi sitten, aivan järkkyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siten, että lentokentällä asiointi tuottaa ahdistusta. Lentokoneeseen en mene. Lentopelkoni on aivan liian voimakas.
Minulla ei ole ehkä ihan noin konkreettista se pelko. Mitä kauemmin on lentämättä, sitä suuremmaksi pelko mielessä kasvaa - epämääräiseksi jännitykseksi, joka kasvaa niin suureksi ennen koneeseen menoa että suorastaan oksettaa. Viimeksi kun pääsin koneeseen, otin Diapamin ja oli todella hyvä fiilis. Ihmettelin miksi olin koskaan pelännyt lentämistä. Tämähän oli mahtavampaa kuin muistin!
Paluulennolle menin suorastaan innoissaan, että vau, ei pelota enää koskaan. Istuin muikeana lentokoneessa... sitten alkoivat pahimmat ilmakuopat ikinä ja voin sanoa, etten ole koskaan ollut niin peloissani. Olin varma, että nyt minulle kostetaan (kuka "kostaa"? jaa-a) aiempi optimismini. Olin täysin varma, että kone putoaa nyt sitten. Sitä kamalampaa tunnetta en tiedä.
Kone ei pudonnut, kuten voitte arvata, mutta nyt olen taas samassa pisteessä. Lentopelko on taas epämääräisenä kauhuna mielessä enkä ole lentänyt pariin vuoteen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä tavalla, että en lennä. Mun ei ole onneksi mikään pakko mennä ulkomaille.
On, juurikin se viimeinen pelko. Ihan hallitsematonta kauhua. Pienetkin nytkähtelyt saa minut huudahtelemaan, itken ja roikun miehessä koko matkan. Tosin uskon, etten enää uskalla lentää ja se harmittaa paljon!