Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ärsyynnyinkö turhasta?

Vierailija
26.05.2013 |

Eli olimme koko perhe vk-lopun reissussa. Perjantaina miehen ollessa töissä, siivosin koko kämpän ja pakkasin omat ja lasten (alle 1v ja 3v) tavarat, miehen laukun jätin miehelle pakattavaksi, niin saa itse päättää mukaan otettavat kamppeensa. Lisäksi kävin lasten kanssa ostamassa matkaevästä ja pakkasin auton valmiiksi. Reissussa huolehdittiin lapsista yhdessä, tosin mies sai toisena aamuna nukkua rauhassa. Kotiin paluuta suunniteltaessa, pakkasin jälleen omat ja lasten kamat (mies omansa) ja kannoin tavarat autoon. Kotiin tullessa, minulla oli perheemme yhteisen pihaprojektin tiimoilta ruumiillista työtä muutama tunti (mies ei ole tästä osasta ole kiinnostunut vaan haluaa, että hoidan tämän osan itsekseni, muuhun kyllä osallistuu), jonka ajaksi mies jäi lasten kanssa kotiin katsomaan formuloita. Totesin vain lähtiessä, että tekee lapsille ruoan, koska minulla oli kiire, jotta ehtisin jotain tehdäkin ennen miehen harrastukseen menoa. No, tulin kotiin alkuillasta pelkän aamiaisen aamulla syötyäni ja kiirehdin suihkuun, jotta ehtisin peseytyä ennen miehen lähtemistä. 

 

Ja tässä se ongelma: Kotona ei ollut ruokaa. Muut olivat syöneet, mutta en kuulemma ollut käskenyt itselleni sitä tehdä! No, mies lähti ja sen jälkeen huomasin keittiössä olevan täyden kaaoksen ja kaikki laukut edelleen autossa, jolla mies oli mennyt harrastukseensa. Hommasin lasten iltapuuhat ja siivosin keittiön. Miehen tultua, minä taas kantamaan laukkuja ja kamppeita sisälle ja purkamaan niitä paikalleen. Pikkasen otti aivoon ja mies vain ihmettelee, mikä mulla on ongelma.

 

Ymmärtääkö kukaan ongelmaa? Olisi kai pitänyt käskeä erikseen jokainen asia, mitä kotona yleensä pitää tehdä..tosin siitä olisi tullut kuittia, kun naputa ja komennan, ihan kuin miehellä ei olisi omia aivoja...plaah...

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
26.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et mielestäni ärsyyntynyt turhasta, mutta kuulostaa vähän siltä, että annat kohdella itseäsi noin.

Se, että sinulle ei jätetty mitään ruokaa, on kyllä perustavanlaatuista huomaavaisuudenpuutetta. Mutta jos olisin sinä, olisin jättänyt laukut autoon ja jättänyt keittiön kaaokseen. Mies olisi taatusti tajunnut pointin jossain vaiheessa.

Vierailija
2/4 |
26.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tuohon muuta voi sanoa kuin voi widdu kyllä minua ottaisi pattiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
26.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihanaa, kun jaatte näkemykseni:)

 

En mielestäni anna kohdella itseäni erityisen huonosti ja tiedän olevani tietyissä koden vaativa ihminen, mutta aloituksessa kertomani ei mielestäni tosiaan ole mitään vaatimista vaan elämän perusasioita, joihin molempien kuuluu osallistua. Laukkuja en jättänyt autoon, koska en vain jaksa ajatusta purkamattomista laukuista. Olen välillä kokeillut jotain vastaavaa, mutta minun luontoni vain on sellainen, että tykkään pitää tavarat järjestyksessä (siivousnarkomaani en ole, pölyä ja tahroja kyllä löytyy) ja mies ei vain huomaa tällaisia tekemättömiä asioita. Ja ruoan teen meillä oikeastaan aina minä, mies on erittäin huono kokki, jota ruoanlaitto ei kiinnosta ja itse taas kokkailen mielelläni. Mutta odottaisin kyllä ruokaa olevan kaikille, kun sitä tehdään. Jotenkin vaan ollaan aivan eri aaltopituudella miehen kanssa joissain asioissa, kuinkahan me onkaan päädytty yhteen..? 

 

Mutta siis että ottaa aivoon.

 

-ap

Vierailija
4/4 |
26.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihanaa, kun jaatte näkemykseni:)

 

En mielestäni anna kohdella itseäni erityisen huonosti ja tiedän olevani tietyissä koden vaativa ihminen, mutta aloituksessa kertomani ei mielestäni tosiaan ole mitään vaatimista vaan elämän perusasioita, joihin molempien kuuluu osallistua. Laukkuja en jättänyt autoon, koska en vain jaksa ajatusta purkamattomista laukuista. Olen välillä kokeillut jotain vastaavaa, mutta minun luontoni vain on sellainen, että tykkään pitää tavarat järjestyksessä (siivousnarkomaani en ole, pölyä ja tahroja kyllä löytyy) ja mies ei vain huomaa tällaisia tekemättömiä asioita. Ja ruoan teen meillä oikeastaan aina minä, mies on erittäin huono kokki, jota ruoanlaitto ei kiinnosta ja itse taas kokkailen mielelläni. Mutta odottaisin kyllä ruokaa olevan kaikille, kun sitä tehdään. Jotenkin vaan ollaan aivan eri aaltopituudella miehen kanssa joissain asioissa, kuinkahan me onkaan päädytty yhteen..? 

 

Mutta siis että ottaa aivoon.

 

-ap