Voinko mielestäsi kieltäytyä kummiudesta tässä tilanteessa?

Tottakai voi. Minä olen kieltäytynyt ihan hyvän ystäväni lapsen kummiudesta, ihan vaan siitä tosiasiallisesta syystä että minulla on jo 3 kummilasta ja koen jo heidän kohdalla joskus huonoa omaatuntoa siitä kun ei tule tarpeeksi oltua yhdessä.Ystäväni ymmärsi tämän oikein hyvin, kun kerroin rehellisesti syyn.

Kieltäytyisit kummiudesta, koska et pidä lapsen vanhemmista? Haloo, aikuistu ja ota vastuuta! Lapsi on syytön vanhempiensa virheisiin. Jokainen lapsi on lahja Jumalalta. Sinä voisit olla se pysyvä ja välittävä aikuinen lapsen elämässä.

Mielestäni et voi kieltäytyä, jos sinussa on hitunenkaan inhimillisyyttä.

Minä en haluaisi enää kenenkään kummiksi, toivottavasti ei kysytä. En vain osaa. On se oikeasti vaikeaa olla kummi, kun lapsen vanhemmat ovat vaikeita ihmisiä. Edes synttärikutsuja ei koskaan saatu, mutta lahjoja toivottiin silti. Muutenkin hankalia ihmisiä, isä vain mököttää ja äiti jauhaa paskaa jokaisesta, joka vastaan tulee. Mut olin nuori ja en ollut edes kovin montaa kertaa tavannut näitä vanhempia. Olen vain sukuun sitten heittänyt että en halua kenenkään kummiksi, eikä kysytty sen jälkeen enää. Nyt vain nämä sisarusten lapset itse alkavat saada lapsia ja olla vailla kummeja, eivätkä tiedä että ollaan huonoja kummeja. 

Kieltäytyisin, voisin kyllä muuten yrittää olla läsnä, mutta en kummina. En tosin tiedä haluaisinko olla tuollaisen perheen kanssa ollenkaan, saattaisin katsella vain kaukaa mielummin kuin mennä siihen myrskyn ytimeen. Sanoisin samaa kuin edellinenkin, eli kun kummilapsia on muitakin ja et ehdi muidenkaan kanssa olemaan, niin on parempi kun joku muu ottaa sen homman. Jos sinulla ei ole muita kummilapsia, niin sanoisin, että olet miettinyt asiaa, mutta mielestäsi et ole tähän tehtävään se oikea, aika ei ole oikea ja et halua olla vain nimi kummilistassa.

Tunnen vastaavanlaisen pariskunnan. Heillä on nyt seitsemän lasta ja yksi yhteinen ystävämme on yhden heidän lapsensa kummi. 
Pariskunta käyttää kummeja raha-automaatteina. Miltei viikottain pyydetään johonkin "kummilapselle" tulevaan tavaraan rahaa, mutta loppujenlopuksi lapset eivät ole mitään noista tavaroista saanut. Sen sijaan vanhemmilla on vaikka mitä ja kaikki ostettu uutena. Lapset kulkevat suht huonoissa kirppisvaatteissa, lelut ovat kirppiksiltä ja ruoat pelkästään einestä, elevät oikeastaan vain saarioisten mikropitsoilla. Vanhemmilla tosiaan on vaatteetkin uusia ja merkit ovat hyviä..  

Ystävänikin sanoi ettei hän oikein osaa olla antamatta sitä rahaa kun hän toivoo kuitenkin että lapset saisivat edes jotain parempaa.. 

Kummilapselle toki toivoisi kaikkea hyvää ja on henkisesti varmaan kauheaa olla kummi tuollaisen perheen lapselle. Itseäkin joskus harmittaa, kun kummilapseni vanhempien kanssa kommunikaatio vähän tökkii, vaikkei todellakaan mitään noin vakavaa ole pielessä. Minustakin tuo oli hyvä ehdotus, että yrität olla läsnä muuten. Vetoa sellaiseen syyhyn, mikä voisi olla kohdallasi todennäköisin: liikaa kummilapsia, liian kiireinen elämäntilanne (töitä, sairaita/vanhoja läheisiä, jotka vievät voimavaroja), pitkä välimatka, huono oma terveydentilanne tms. 

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 08:57"]

Tunnen vastaavanlaisen pariskunnan. Heillä on nyt seitsemän lasta ja yksi yhteinen ystävämme on yhden heidän lapsensa kummi. 
Pariskunta käyttää kummeja raha-automaatteina. Miltei viikottain pyydetään johonkin "kummilapselle" tulevaan tavaraan rahaa, mutta loppujenlopuksi lapset eivät ole mitään noista tavaroista saanut. Sen sijaan vanhemmilla on vaikka mitä ja kaikki ostettu uutena. Lapset kulkevat suht huonoissa kirppisvaatteissa, lelut ovat kirppiksiltä ja ruoat pelkästään einestä, elevät oikeastaan vain saarioisten mikropitsoilla. Vanhemmilla tosiaan on vaatteetkin uusia ja merkit ovat hyviä..  

Ystävänikin sanoi ettei hän oikein osaa olla antamatta sitä rahaa kun hän toivoo kuitenkin että lapset saisivat edes jotain parempaa.. 

[/quote]

Ööh..minä en kyllä rahaa antaisi, vaan kysyisin, että mitä lapsi tarvitsee ja sanoisin, että ostan sen. Tai sitten sanoisin, että rahaa kuittia vastaan ja kun näen tavaran jälkikäteen. Jos vanhemmat tuosta suuttuisivat, senkun.  Tuollaiset hyväksikäyttäjät joutaakin suuttua. 

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 08:57"]

Tunnen vastaavanlaisen pariskunnan. Heillä on nyt seitsemän lasta ja yksi yhteinen ystävämme on yhden heidän lapsensa kummi. 
Pariskunta käyttää kummeja raha-automaatteina. Miltei viikottain pyydetään johonkin "kummilapselle" tulevaan tavaraan rahaa, mutta loppujenlopuksi lapset eivät ole mitään noista tavaroista saanut. Sen sijaan vanhemmilla on vaikka mitä ja kaikki ostettu uutena. Lapset kulkevat suht huonoissa kirppisvaatteissa, lelut ovat kirppiksiltä ja ruoat pelkästään einestä, elevät oikeastaan vain saarioisten mikropitsoilla. Vanhemmilla tosiaan on vaatteetkin uusia ja merkit ovat hyviä..  

Ystävänikin sanoi ettei hän oikein osaa olla antamatta sitä rahaa kun hän toivoo kuitenkin että lapset saisivat edes jotain parempaa.. 

[/quote]

Itse tässä tilanteessa antaisin lapsille vain tavaraa, en rahaa. Kun vanhemmat sanosivat Nicopetterin tarvitsevan talvikengät, ostaisin ne kengät.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 09:18"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 08:57"]

Tunnen vastaavanlaisen pariskunnan. Heillä on nyt seitsemän lasta ja yksi yhteinen ystävämme on yhden heidän lapsensa kummi. 
Pariskunta käyttää kummeja raha-automaatteina. Miltei viikottain pyydetään johonkin "kummilapselle" tulevaan tavaraan rahaa, mutta loppujenlopuksi lapset eivät ole mitään noista tavaroista saanut. Sen sijaan vanhemmilla on vaikka mitä ja kaikki ostettu uutena. Lapset kulkevat suht huonoissa kirppisvaatteissa, lelut ovat kirppiksiltä ja ruoat pelkästään einestä, elevät oikeastaan vain saarioisten mikropitsoilla. Vanhemmilla tosiaan on vaatteetkin uusia ja merkit ovat hyviä..  

Ystävänikin sanoi ettei hän oikein osaa olla antamatta sitä rahaa kun hän toivoo kuitenkin että lapset saisivat edes jotain parempaa.. 

[/quote]

Itse tässä tilanteessa antaisin lapsille vain tavaraa, en rahaa. Kun vanhemmat sanosivat Nicopetterin tarvitsevan talvikengät, ostaisin ne kengät.

[/quote]

No minä en ole ystäväni vartija. Hän tekee omat päätöksensä, eikä mulla ole tapana puuttua muiden elämään. Joojoo, olen sivusta tuota katsonut, mutta en ala ketään neuvomaan miten rahansa käyttävät. 
Eikä se tavaran antaminen välttämättä auttaisi mitään. Nuo ovat sen verran häikäilemättömiä että ottaisivat ne tavarat ja möisivät eteenpäin. Minkäs sitten tekisitte? Siinä tulisi vain lapsille paha mieli ja vanhemmat saisivat mitä haluaisivat. Pahimmillaan on lasten isä selittänyt lapsille että siksi he myyvät lasten leluja kun lapset ovat niin tuhmia ja kurittomia..

Ls-ilmoitus ei auta. Osaavat järjestää työntekijöille sellaisen shown, etteivät sos.työntekijät usko että lapset olisivat huonoissa oloissa. Olipa joku ottanut kuviakin noista lapsista likaisina ja huonoissa vaatteissa, mutta äitinsä selitti tilanteen että lapset olivat olleet tuolloin koko päivän metsässä telmimässä ja olivat siksi likaisia. Jos lapset sanovat syövänsä vain roiskeläppiä, sanoo äiti että lapset nyt keksivät tarinoita. 

Oikeasti tässä ollaan suht kädettömiä tilanteen suhteen.

Mä en ryhtyisi kummiksi. Et ole vastuussa ystäviesi lapsista, niin se vaan loppupelissä on. Jokainen aikuinen tietysti voi koittaa auttaa näitä lapsia mutta kukaan meistä ei voi koko maailmaa pelastaa...

Jokaiselle lapselle on hyväksi turvallinen aikuinen mutta joskus se löytyy lastensuojelunpiiristä eikä omista ystävistä. Ei voi millään odottaa että pitäisi yrittää pitää ystävän perhettä pystyssä ja kantaa huolta jatkuvasti niistä lapsista ja ottaa heistä vastuuta. Kaunis ajatus että olisit tälle lapselle se turvallinen aikuinen mutta ystäväsi elämäntilanteessa ja siinä ettei hän suostu tekemään itse niitä ratkaisuja joita pitäisi niin ei siitä tule kuin harmia sinulle eikä edes oikeasti apua sille lapsellekkkaan.

Voit toki olla muuten heidän elämässä mukana ja sitä kautta auttaa mahdollisesti lapsia mutta... enemmän apua on kun soitat niille lapsille ihan oikeaa apua jos kotona ei ole turvallista.

Minäkin veikkaan että tuollaiset idiootit myyvät ne tavarat eteenpäin. Saattavat jopa etukäteen sopia jonkun tutun kanssa että "Kuomat kokoa 28" vaikka oman lapsen jalka olisi ihan toista kokoa --> kummi ostaa --> kengät tutulle vähän kauppoja edullisempaan hintaan --> rahat omaan kivaan --> lapset jotkut kengät kirpparilta,

Onko multa mennyt kummiuden pointti kokonaan ohi? Siis voiko vanhemmat pyytää rahaa kummeilta? Ihan oikeastiko joku tekee niin? Tähän avaa ihan uusia tienestejä ;)

Mun mielestä on ollut liikaa kun lapsen kummi tulee aina tavaroiden kanssa, mutta  olen luullut että se on vapaaehtoista, enkä todellakaan ole kokenut että hänen pitäisi niitä tuoda. Viimeksi ostinkin hänelle jonkun pikkulahjan ihan muuten vaan, kun hän aina tulee lahjojen kanssa. Ei nähdä tosiaan kovin usein. Toinen kummi harmitteli että ei ole mitään tuliaisia kun tuli käymään, olin aika suu auki.

Toisaalta sä voisit olla kummina se järkevä ja turvallinen aikuinen ihminen. Ymmärrän kyllä, vaikea paikka :( Mä en ainakaan ostaisi pienelle mitään tavaraa vaan antaisin lahjaksi elämyksiä tai aukaisisin jonkun rahaston, johon hän pääsee käsiksi vasta aikuisena.

eihän kenenkään ole pakko ryhtyä kummiksi. hitto, eiks ihmiset osaa ajatella omilla aivoilla?

Miksi ihmeessä kummilapselle pitäisi jotakin ostaa - siis (ehkä) synttärilahjojen lisäksi? Aikanaan kun omille lapsilleni kummeja pyysin, ja kummit kysyivät, mitä odotan kummilta - vastasin, en rahaa, en tavaroita. Läsnäoloa ja mukanaoloa elemässä. Lisää turvallisia aikuisia omien vanhempien lisäksi rikastuttamaan ja turvaamaan elämää.

Mä en ole ryhtynyt kummiksi ihan vain sillä perusteella, etten pidä kummiutta mielekkäänä roolina itselleni. Inhoan kaikenlaisia pakkososiaalisuuden muotoja. Olen mielelläni läsnä toisten elämässä, jos se on luontevaa, mutta en pidä sosiaalisista velvollisuuksista.

Olen myös kieltäytynyt  koska ennestään 2 kummilasta ja kadun tätä viimeistä jonka kummiksi ryhdyin. Mulla on koko ajan semmonen tunne että ei riitä kortti vaan rahaa pitää antaa synttärien, joulun merkeissä. Ei sen puoleen eikä olisi varaa mutta en haluisi antaa rahaa en lahjaa.

Aina voi kieltäytyä. Itse kieltäydyin kun sisareni pyysi. Kyllähän hän vähän hölmistyi mutta ymmärsi sitten. Oli niitä kummeja muutenkin ja tätinä tulen kyllä olemaan läsnä. 

Tietenkin voit kieltäytyä. Mä menin kaistapään lapselle kummiksi. Lapsi ei ehtinyt täyttää edes kahta vuotta, kun äitinsä alkoi vaatia multa kalliimpia lahjoja. :D Siihen loppui tavaroiden ostelu sille lapselle.