Pystyttekö viikonloppuna lepäämään/keräämään voimia? Vai kaipaatteko edes lepoa?
Olen ihan puhki viikon jälkeen ja viikonloput ei auta asiaa yhtään. Lasten harrastuskuskausta klo9-15 ja väliajoilla ruoanlaittoa, siivousta, pyykkihuoltoa, kaupassakäyntiä. Eikä mikään koskaan tule valmiiksi :( Voisin siivota ja järjestää 24/7 ja silti on sotkua ja tekemistä. Ja kohta on kevät ja pihahommat päälle. Jossain välissä pitäisi harrastaa liikuntaa. Kenties nähdä ystäviä ( muutenkin kuin marketissa kuulumisten vaihtaminen)
Kotona ei ole ikinä sellainen olo että voisi vain olla; tekemättömät työt rassaa ja stressaa ja painaa mieltä :(
Kommentit (6)
Pystyn huilaamaan. Käymme kyllä lasten kanssa joka viikonloppu (useimmiten molempina päivinä) laskettelemassa, mutta se on mullekin rentoutumistapa. Sitä kun saa tehdä oman aikataulun mukaan, ei ole mihinkään tiettyihin harjoitusaikoihin sidottu.
Nukutaan pitkään viikonloppuisin, syödään sitten tukevampi aamupala ajan kanssa ja sitten kun siltä tuntuu lähdetään sinne rinteeseen. Tullaan kotiin kun huvittaa ja laitetaan yhdessä taas ajan kanssa hyvää sapuskaa.
viikonloput yhtä työleiriä,kotihommia ja autotallissa pitää tehdä remppaa että saa harraste rahaa edes yhtään kun palkka ei meinaa riittää edes elämiseen.
Pystyn. Viikonloppuna ei ole lasten harrastuksia vaan ne on viikolla. No sunnuntaina on yhdet, mutta alkavat vasta 17.00.
Mä en ota stressiä pyykistä ja siivouksesta.
se vaihtelee. Joskus on kiva vaan makailla ja katosoa mitä telkkarista tulee, nukkua päiväunia ja käydä koiran kanssa metsässä.
Joskus lyön heviä stereoihin, siivoan kunnolla, käyn uimassa ja kutsun tuttavaperheen meille "leikkimään "
Kaipaan lepoa kunnolla arjen jälkeen, ja vaikka teenkin kotitöitä viikonloppuna ja lenkkeilen isosti koirien kanssa, saan myös lepoa, kun olen päättänyt joku aika sitten, ettei työt tekemällä lopu ja hyväksyn sen. Ehkä asenteen muutos voisi auttaa suakin?
Kaipaan lepoa mutta ei ne viikonloput kauhean rentouttavia kahden vauhdikkaan nelivuotiaan kanssa ole. Aiemmin kun nukkuivat päiväunia, pystyin minäkin ottamaan päikkärit ja nukkumaan viikolla kertynyttä univelkaa pois, nyt meillä ei ole hiljaista hetkeä päivällä juuri koskaan. Ois ihanaa jos joskus saisi nukkua myöhään tai ottaa päikkärit, tai ois edes muuten vaan kotona rauhallista ja hiljaista pari tuntia.