Karvoja siellä, karvoja täällä... EN KESTÄ!
Omistan tummanruskean karvoituksen, jonka erityisesti huomaa hyvin vaalealla ihollani. Olen jo oppinut elämään asian kanssa (sheiverit yms on keksitty), ja vaatteet peittävät onneksi paljon.
Mutta nyt on ilmaantunut uusi pulma... Aina satunnaisesti löydän jostain PITKÄN (muutaman sentin) mittaisen karvan. Esimerkiksi rinnukselta tai olkavarresta.
MITÄ IHMETTÄ OIKEIN TAPAHTUU?! :/ Onko muilla vastaavaa?
Kommentit (3)
Mulle on kolmenkympin jälkeen alkanut tulla myös pitkiä karvoja. Ja myös karvoja naamaan :-\ Ihan sellaiset klassiset viikset siis ylähuulen yläpuolelle ja leuassa on jokunen pitkä karva jos en niitä ajele. Joten ahkera parran ja käsi- ja säärikarvoituksen ajelu on mulle arkea. Kun on tosiaan hyvin tummat karvat vielä ja vaalea iho, niin ne karvat oikein loistaa esiin jos ei ajele.
Hiljattain huvitti työpaikkaruokalassa, kun eräs nainen alkoi kertoa kuinka turhamaista hänestä on ajella jotain käsivarsikarvoja. No - en minäkään ajelisi, jos mun karva olisi myös sellaista hentoista vaaleaa nukkaa lähinnä kuin hänellä. Hän ei vaaleana ihmisenä varmaan tajua edes miltä tumma nainen näyttäisi jos jättäisi ajelematta: tiheää, tummaa, suorastaan apinamaiseksi tekevää karvaa :-o
Kukkuu?