Lue keskustelun säännöt.
Tahdoin kuolla ja viedä lapset mukanani...
18.05.2013 |
En jaksa elää tätä elämää enää.
Lapset ovat nyt poissa kotoa ja en edelleenkään pääse pois siitä ajatuksesta että tappaisin itseni. Lapset ovat ainakin turvassa nyt. En minä heille pahaa tahdo. Se hetki oli epätoivoinen ja ajattelin että säästyisivät tältä kurjuudelta.
Olen aivan paska ihminen
Kommentit (8)
Lapsia nyt et ainakaan vie minnekään mukanasi.
Eikä ole reilua viedä heiltä vanhempaakaan.
Eikös akuuttia apua saa tossa tilanteessa? Soita päivystykseen ja kerro toi mitä kirjoitit tänne. Apuahan sä tarvitset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä täällä on oma valintasi, siten makaa kuin petaa. Harva siihen on tyytyväinen vaikka itse on sen valinnutkin.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 00:25"]
Muista että se tunne on väärä. Älä usko sitä tunnetta. Älä tapa itseäsi. Asiat voivat parantua. Voit vielä saada onnellisen ja kivan elämän! Muista se. Koskaan ei ole myöhäistä, paitsi jos päädyt kuolemaan. Mutta älä päädy :) Huomenna on paremmin, älä luovuta koskaan. Jos kärsit kroonisesta masennuksesta hae lääkitys, jos se on huono vaihda ja kokeile toista. Kevät on se aika, jolloin ne, jotka ovat taipuvaisia masennukseen kokevat sen pahimmat kaudet. Selviät kyllä.
[/quote]
Muuten hyvä vastaus, johon yhdyn, paitsi vakavia depressiokausia läpikäyneenä kommentoin, että toisille on pahempaa syksy, kaikkein pahinta kaamos, talvi. Jotkut oireilevat keväisin.
Ap, hae apua, lääkitys, ota aikalisä, breikki. Sinä selviydyt vielä, ja kaikki muuttuu paremmaksi. Trust me. *halaus*
Keskustelin tuosta lääkityksestä muutama päivä sitten psykiatrin kanssa ja minulle ei kuulemma ole mitään lääkitystä jota voisin turvallisin mielin käyttää.
En tiedä selviänkö tästä enää. En tiedä saanko lapsiani takaisin, ja pelkään pahoin että samat koettelemukset ovat silti edessä.... Enkä minä jaksa.
Jos pääsisin siihen hetkeen kun nuo epätoivoisimmat ajatukset valtasivat minut.... Sanoisin itselleni ettei minun tarvitse pelätä ja voin rauhoittua... unohtaa...
Mutta ei minust taida olla äidiks kun näin pahasti murrun paineen alla :(
Ap
Miten olisi sairaalajakso? Saisit lääkitystä ja muuta hoitoa oireisiisi. Sitten kun tervehdyt, saat taas lapsesi itsellesi.
Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoa henkilö joka sinua voi auttaa, on sinä itse. Muutu, puhu mielesi puhtaaksi. Astu taakseppäin itsestäsi ja katso itseäsi objektiivisesti. Pohdi kaikki ratkaisumallit. Esimerkiksi, voitko päästä tilanteesta pois? Voitko korjata tilanteen? ja tärkeintä on, mitä ratkaisu vaatii? Jos itsesi tappaminen on viimeinen keino, niin sitten on sinun on tehtävä se, mitä sinun täytyy. En kannusta sinua tappamaan itseäsi, mutta en myöskään elämään toivottomassa tilanteessa.
You can just walk away
Jos nykyinen elämäsi on perseestä, karkaa. Lähde pois. Eipä ne läheisten traumat paljoa paina sen rinnalla, jos toinen vaihtoehto on sinun kuolemasi...mielummin sitten vaikka karkaat.
t. rajatila, muuttamassa pois perheensä luota
Muista että se tunne on väärä. Älä usko sitä tunnetta. Älä tapa itseäsi. Asiat voivat parantua. Voit vielä saada onnellisen ja kivan elämän! Muista se. Koskaan ei ole myöhäistä, paitsi jos päädyt kuolemaan. Mutta älä päädy :) Huomenna on paremmin, älä luovuta koskaan. Jos kärsit kroonisesta masennuksesta hae lääkitys, jos se on huono vaihda ja kokeile toista. Kevät on se aika, jolloin ne, jotka ovat taipuvaisia masennukseen kokevat sen pahimmat kaudet. Selviät kyllä.