3->4, 4->5, 5->6
Pohditaan tässä, kasvaisiko perhe vielä, tai siis että pitäisikö yrittää. Nyt homma sujuu tällä porukalla, mutta kysymys kuuluu: mikä muuttui perheenne elämässä, kun lapsiluku kasvoi kolmesta neljään? Entä neljästä viiteen? Tai viidestä kuuteen?
Saa kirjoittaa arjen sujumisesta, talosta, autosta ja pyykinpesusta mutta myös tunteista ja jaksamisesta.
Kommentit (7)
Noinhan se varmasti on. Just nuuskuttelin tuota pienintä ja olin niin onnellinen, että hänet saatiin.
T. ap
en nyt sanoin ihan noinkaan kuin numero 2nen. (tosin mulla ei ole suurperhettä). En tietenkään voi kuvitella katuvani lapsia itsessään, mutta elämäntilannetta joo: omaa jaksamattomuutta, jos kaikille ei riitäkään tarpeeksi aikaa ja huolenpitoa. Myös jos rahat ois tiukilla, voisin harmitella, etten pysty tarjoamaan sitä, mitä haluaisin. Jos lapset alkais kasvaa pellossa, hoitaisivat toinen toisiaan, sattuisi onnettomuuksia, jollen ehdi vahtimaan... en voi uskoa että suurperheen elämä olisi ihan yksinkertaista ja helppoa, kyllä se vaatii paljon.
Nelonen, toki noinkin. Meillä on nyt jo aika iso perhe, lapsia on neljä, ja mietin lähinnä sitä, mikä muuttuisi, jos tulisi vielä muutama lisää.
Töitä on nytkin toki paljon, sitä en kiistä. Ja sairastelut valvottavat. Mutta silti.
T. ap
Jaksaako joku kirjotella? Lähinnä mietin, miten yksi lisälapsi vaikuttaisi tässä hässäkässä.
T. ap
Lisälapsi löytää paikkansa nopeasti. Nuorin on sitten se perheen lellikki jota kaikki paapoo ja lellii. Murkkuikäisille tärkeä hellyyden kohde.
Meillä ei ole vielä murkkuikäisiä :)
Aina on ollut ihan selvää, että uusi lapsi on tervetullut. Nyt mietityttää. No, täytyy antaa ajan kulua, ehkä se ratkeaa sitten.
T. ap
Tehtyjä lapsia et kadu koskaan, tekemättömiä melko varmasti.
Työtä on enemmän mutta myös iloa ja rakkautta moninkertaisesti enemmän.