Mielenterveysongelmat ovat elämäntaitojen puutetta

Eri mieltä. Ystävääni kiusattiin rankasti hänen lapsuudessaa ja on yhä mt-ongelmainen. Serkkuni äiti  joi raskaasti koko serkun lapsuuden ajan ja serkku yhä kärsii.

no itse olen masentunut ja jollain tasolla tuo voi hyvinkin olla kohdallani totta. Toisaalta kyseessä on kierre, sillä myös masennus johtaa "elämäntaitojen puutteeseen".

Kuka näin on sanonut? Olisi mielenkiintoista lukea mitä hän sillä tarkoitti.

no itse olen masentunut ja jollain tasolla tuo voi hyvinkin olla kohdallani totta. Toisaalta kyseessä on kierre, sillä myös masennus johtaa "elämäntaitojen puutteeseen".

Kuka näin on sanonut? Olisi mielenkiintoista lukea mitä hän sillä tarkoitti.

Enpä usko.

Masennus johtaa siihen elämäntaitojen puutteseen varmasti.

Joiltain osin, mutta sillä ei todellakaan voi selittää kenekään yksilön tilannetta.

Kenen tahansa mieli voi särkyä pahasti elämäntaidoista ja hyvistä tukiverkoista huolimatta. Toki nuo ovat asioita, jotka ENNUSTAVAT toipumista. Mutta silloinkin, vaikka kaikki olisi miten hyvin niin ei vain aina voida auttaa.

Moniin mielensairauksiin ei pelkästään poikkeavaa neurokemiaa, vaan myös rakenteellisia tai toiminnallisia poikkeavuuksia. Eli niihin ei todellakaan voi vaikuttaa itse. Eikä siihen kemialliseenkaan puoleen aina.

Muistaakseni luin tämän ihan vähän aikaa sitten Hesarin yleisönosastolta, mutta allekirjoittajana oli joku asiasta tietävä. Jäin miettimään tätä.

Ap

Miten määritellään elämäntaidot? Väite on totta jos elämäntaidoilla tarkoitatetaan esim. taitoa käsitellä omia tunteita. Minulta on tämä taito puuttunut lähes täysin ja tänä aamuna mietin että mahdanko koskaan oikeasti oppiakaan. Edelleenkin tunteminen on kuin hana, siitä täytyy erikseen aina vääntää ja jumitus aiheuttaa pahaa oloa. Vaikeuttaa elämää kyllä aivan hemmetisti.

Introvertit, helposti loukkaantuvat ja herkät varmaan kärsivät enemmän mt-ongelmista. Herkiltä puuttuu elämäntaitoja siinä mielessä, etteivät antaisi kaikkien jyrätä heitä maanrakoon, vaan osaisivat puolustaa itseään ja olla vähän paksunahkaisempia. Toisaalta luonteenlaatumme on periytyvää, joten minkäs ihminen sille voi, jos on herkkä?

Näin se on. Masennusta voidaan ehkäistä elämäntapoihin puuttumalla. Tämä on toki vaikeaa koska kaikki lähtee jo lapsuudesta. Kaikilla vain ei ole samat lähtökohdat. Olemme kasvatuksen ympäristön tulosta suurilta osin. Muutos tapahtuu tiedostamalla omat vahvuudet ja heikkoudet. Esim. negatiivisuudella on helppo nujertaa ihminen. (sinä et ole mikään, sinusta ei tule mitään, olet ruma, lihava, ällöttävä, tyhmä etc...) lopulta ihminen uskoo näihin "mielipiteisiin" eikä oivalla sitä faktaa ettei ole kysymys hänestä itsestään vaan toisten vallankäytöstä. Me ihmiset olemme erilaisia se pitäisi hyväksyä lopettaa määritteleminen. Kasvatuksen merkitys on äärimmäisen tärkeää niin kodeissa kuin kouluissa.

Esimerkki tältä aamulta, heräsin todella pahaan oloon. Ensimmäinen haaste on havaita että nyt minulla on paha olo, kun on suurimman osan elämäänsä yrittänyt piilottaa sitä itseltään. Nykyään pahan olon havaitseminen tapahtuu onneksi jo aika nopeasti, kuten tänä aamuna, eikä tarvi jälkikäteen todeta että hitsi, minullahan on ollut paha olo jo monta päivää. Aamulla siis istahdin alas ja kuulostelin että mikäs tällä kertaa on pahan olon syy ja kävi ilmi että hyvä mielihän se siellä. Ihanaa, mutta on lomapäivä, mielekästä tekemistä edessä, asiat hyvällä tolalla. Menin turvapaikkavisualisaatioon ja iloitsin siellä turvallisesti tulevasta lomapäivästä, sitten helpotti pahin.

Elämäni ensimmäiset vuosikymmenet yritin korjata tätä tuntemisongelmaa tekemällä to do -listoja. Jos tekisin sitä ja tätä ja tuota, elämäni muuttuisi paremmaksi. Jos tekisin ahkerammin töitä? Jos siivoaisin enemmän? Jos tekisin viikon ruokalistat eteenpäin? Jos lukisin Seven habits of highly effetive people? Elämä oli sisäistä kaaosta ja tavoitteiden saavuttamisesta aiheutui todennäköisemmin pahaa oloa kuin hyvää. Kaikki tuo oli täysin epäoleellista niin kauan kuin tunne-elämä oli yhtä pahan olon puuroa. 8

No on kyllä aikamoinen väite. Minä kärsin keskivaikeasta masennuksesta ja minulla on lääkitys. Kai minä nyt "lopettaisin negatiivisen ajattelun" ja "ottaisin itseäni niskasta kiinnit" jos se minut parantaisi. Toki ihminen voi teoillaan vaikuttaa elämäänsä, esimerkiksi minä hain masennukseeni apua ja kävin vuosikausia terapiassa. En silti koe, että olen tästä sairaudesta enempää vastuussa kuin joku syöpäpotilas omastaan.

Mikä on muna ja mikä on kana.

Kärsin tässä itsediagnoosilla "kevätmasennusta" ja hommien teko on äärettömän raskasta ja päätöksetekokyky lähenee osan päivästä nollaa.  Sitten kun päivän hommia jää rästiin, niin ahdistaisi jo pelkästään sen takia. 

Kotioloissa sotkevat, koneeseen ja telkkariin kiinni kasvaneet lapset sapettavat potenssiin verrattuna normaaliin, ja tarpeiden kohtaamattomuuden "vääryys" puolison kanssa muodostaa jo kolmannen ahdistuksen lähteen.

Jos elämäntaidot olisivat kontrollissa niin ei  muka ahdistaisi niin paljoa.

Itse kyllä uskon, että osa tästä tunnelmasta selittyy aivosähkökäyrillä ja hormonierityksillä. Mutta myös "elämänasenteella" on väliä . Kuppi voi olla puolityhjä tai täysi. Juuri nyt mättää tämän uuden version ongelmat. Kursori ei tottele näytöllä ja varmasti tulee tupla tai triplaviesti. odottakaa vain :D tai siis :( 

mielestäni pitää monesti paikkansa, jos kasvatus on huono ei lapsi saa elämässä tarvittavia välineitä huolehtimaan omasta hyvin voinnista. olen käynyt terapiassa omien vaikeuksieni kanssa jossa minua on opetettu kohtaamaan elämän haasteita. ihminen joka on lapsena saanut kohtelua jossa on oppinut arvostamaan itseään ja puolustamaan itseään sekä ohittamalla tietyt asiat. on vahvemmilla kun toinen jolla ei ole näitä taitoja. sitten on tietysti nämä perinnölliset tekijät yksi osa koknaisuutta ja myös kohtalo ja tietty muitakin. omat vaikeuteni ovat selvästi lähtoisin lapsuudesta ja sen kurjuudesta, en oppinut noita aikasemmin mainitsemiani taitoja elämiseen.

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 10:36"]

Introvertit, helposti loukkaantuvat ja herkät varmaan kärsivät enemmän mt-ongelmista. Herkiltä puuttuu elämäntaitoja siinä mielessä, etteivät antaisi kaikkien jyrätä heitä maanrakoon, vaan osaisivat puolustaa itseään ja olla vähän paksunahkaisempia. Toisaalta luonteenlaatumme on periytyvää, joten minkäs ihminen sille voi, jos on herkkä?

[/quote]

Aikamoista yleistystä. Herkät eivät ole yhtään sen alttiimpia mt-ongelmille kuin kovikset. Herkkyys voi suojata mt-ongelmilta. Itse olen herkkä, mutta olen pian 40v ja ei ole ollut minkäänlaisia mt-ongelmia. Sen sijaan kylmäkiskoisilla ja tunnekylmillä tuntuu olevan elämät solmussa sitäkin enemmän.

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 11:04"]

No on kyllä aikamoinen väite. Minä kärsin keskivaikeasta masennuksesta ja minulla on lääkitys. Kai minä nyt "lopettaisin negatiivisen ajattelun" ja "ottaisin itseäni niskasta kiinnit" jos se minut parantaisi. Toki ihminen voi teoillaan vaikuttaa elämäänsä, esimerkiksi minä hain masennukseeni apua ja kävin vuosikausia terapiassa. En silti koe, että olen tästä sairaudesta enempää vastuussa kuin joku syöpäpotilas omastaan.

[/quote]

tässä ajatuksena on että sellainen ihminen masentuu joka ei osaa käsitellä elämän vastoinkäymisiä niin että ne eivät johtaisi masennukseen. ei tästä kannata syyllisyyttä kantaa, nämä taidot ja minävähvuus syntyvät lapsena. kasvatus ratkaiseen paljon.

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 10:14"]

Mitä mieltä tästä väitteestä?

[/quote]

Pitää monessa tapauksessa paikkansa.

Sinänsä tuo elämäntaito- sana on vähän epämääräinen, mitä se tarkoittaa?

Omalla kohdallani  nuoruuden masennus johtui täysin vääristyneestä minäkuvasta, poljetusta itsetunnosta, vääristä keinoista yrittää hallita elämää ja käsitellä vastoinkäymisiä. Uskon että nämä ovat varsin yleisiä masentuneen piirteitä.

Sitten on myös hormooneista, lääkityksistä yms.  syistä johtuvaa masennusta.

Ensimmäiseen ei auta lääkitys, vaan terapia. Toiseen taas auttaa lääkitys, terapialla ei niin väliä.

T: Molemmat kokenut

Voihan sen noinkin ilmaista.

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 10:14"]

Mielenterveysongelmat ovat elämäntaitojen puutetta

Mitä mieltä tästä väitteestä?

[/quote]

Olisipa se noin helppoa, voitaisiin sanoa että 100% mielenterveyden ongelmista on elämäntaitojen puutetta. 

Vaan kun ei ole. Jokaisella on oma tarinansa, omat syynsä ja seurauksensa, omat valmiutensa, kykynsä ja mahdollisuutensa hyödyntää niitä. Kohtalo iskee meihin omalla aikataulullaan ja voi romuttaa koko korttitalon tai sitten vahvistaa perustaa.

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 10:14"]

Mitä mieltä tästä väitteestä?

[/quote]

Omahyväinen ja perustuu tietämättömyyteen ja vähäiseen elämänkokemukseen.

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 16:45"]

Olisipa se noin helppoa, voitaisiin sanoa että 100% mielenterveyden ongelmista on elämäntaitojen puutetta. 

Vaan kun ei ole. Jokaisella on oma tarinansa, omat syynsä ja seurauksensa, omat valmiutensa, kykynsä ja mahdollisuutensa hyödyntää niitä. Kohtalo iskee meihin omalla aikataulullaan ja voi romuttaa koko korttitalon tai sitten vahvistaa perustaa.

[/quote]

elämäntaidoilla tarkoitetaan että kuinka hyvät selviytymistaidot omaat kun kohtalo iskee, meillä on vaimon kanssa ollut hyvin erilainen lapsuus, hänellä on paljon paremmat taidot selviytyä kovista kolauksista kun minulla. olen myös oppinut häneltä sekä terapiassa asioita, koen nyt itseni vahvemmaksi vaikeuksien edessä. olen oppinut tiettyjä taitoja, tai  pikemminkin ymmärrän asiat paremmin, mikä puolestaan auttaa minua suhtautumaan vaikeuksiin ja jaksamaan ne. tämähän on kognitiivisen terapian perusidea.