Perhepäivähoitaja ja koirat, mitä mieltä?

Veisin mielummin koirattomalle. Meillä on kaksi koiraa itelläkin, siksi. Haluan että ei vahingossakaan missään tapauksessa satu mitään koirien kanssa. Tiedän kyllä kuinka koirat käyttäytyy mutta lapsista kun ei tiedä!! EN mene takuuseen omistanikaan! koirat ei saisi olla lasten kanssa tekemisissä.

Veisin mielummin koiralliselle. Varsinkin kun meillä ei ole koiraa, niin lapset saavat kuitenkin tottua koirankarvoihin ja hilseisiin. Itseasiassa, lapsemme (2 ja 3 vuotta) ovat koirallisen hoitajan luona ja todella hyvin mielin vien heidät sinne.

Riippuu vähän pph:n asunnon koosta jne. Onko koirilla joku oma tila mihin lapsilla ei ole asiaa että ovat rauhassa. 1-2vuotiaan veisin vain josmtietäisin että koira on lasten kanssa vain kun pph on myös samassa huoneessa, esim kun pph laittaa ruokaa tai käyttää toista pissalla tms koirat olisivat niin etteivät lapset pääse käsiksi.

Ja tämä ei ole sen takia ettenkö luottaisi koiriin, vaan sen takia että en luota etteikö taapero menisi tahallaan ärsyttämään. 

[quote author="Vierailija" time="17.02.2013 klo 08:49"]

Jos yksit.perhepäivähoitajalla on kotona kaksi isoa koiraa, kylläkin hyvin käyttäytyviä ja koulutettuja, lapsien kanssa kasvaneita, niin häiritseekö teitä vanhempina, veisittekö lapsenne mielummin koirattomalle hoitajalle? ja mistä syystä?

[/quote]

Itse mieluiten valitsisin juuri paikan, jossa olisi koiria tai muita lemmikkieläimiä, koska en pysty itse tällaisia kokemuksia lapselle tarjoamaan (meillä ei ole lemmikkejä kotona). Toki, jos lapsi olisi allerginen, tilanne olisi toinen :-)

En veisi koiralliselle, inhoan koiria ja en luota koskaan koiriin!

En veisi. Lapsi allerginen koirille ja astmaa liian paljon suvussa.

Olen itse ollut koirallinen perhepäivähoitaja, kaksi suurta koulutettua vartiokoiraa..ja voin sanoa että oli tunkua hoitolapsista! Tosin olin hyvä hoitaja muutenkin kun rakastan lapsia ja olen luiotettava. Täytyy vain katsoa miten koirat kasvatettu ja se ettei hoitaja sentään ulkoiluta koiria kun lapset yksin, ehdottomasti ei. Olen ollut aina todella tarkka koirien kanssa ja meillä myös lapset oppineet kunnioittamaan eläimiä. Ja se että on ok-talo, aidatuin pihoin, yksi osuus sellainen missä koirat saa olla erikseen.

Uskon että meillä syttyi monilla hoitolapsilla rakkaus eläimiin, meillä oli myös gerbiilejä, rottia, marsuja, papukaija..hoitolapsilla ei ollut kotona kellään eläimiä, nyt heillä taitaa kaikilla olla omissa kodeissaa koira tai kaksikin!

Tähän lisään vielä, vaikka ollut upeat koulutetut koirat, niin en koskaan ole jättänyt omia saati hoitolapsia keskenään niiden kanssa samaan huoneeseen ja se tekeekin hommasta aika haasteellista. Jos on hoitajalla homma hanskassa omien kanssa niin hoitolastenkin kanssa sujuu!

[quote author="Vierailija" time="17.02.2013 klo 09:58"]

Veisin koiralliselle ja veisin koirille "pikku herkkupaloja". Kjäh kjäh, paras koira on kuollut koira

[/quote]

Sinuna hankkisin jotain ammattiapua...

Koirattomalle juuri siksi että sekä koiria että lapsia pitää vahtia tarkasti etenkin heidän oleskellessa samoissa tiloissa. Silloin ei käy että yksi ihminen jättää esim vessakäynnin ajaksi lapset ja koirat keskenään, koska on vaan pakko.

Olen koirakodista itse.

En veisi hoitopaikkaan jossa koiria. Syynä se, että meillä itsellämmekin on koira, ja olen itse tosi tarkka siitä että koiralla on myös oma rauha, koska lapsiin ei voi koskaan luottaa (eikä kyllä eläimeenkään). Jos en tunne hoitajaa todella hyvin, en voi tietää onko hänkin yhtä huolellinen turvallisuusasioissa kuin minä, vai kuuluuko hän siihen ihmsityyppiin, jota ei niin haittaa vaikka koira murisee ja ärähtelee lapsille, tai antaako hän lasten kiusata koiraa. Pelkästään se, että ihmisellä on koira, kun ei kerro sen ihmisen vastuullisuudesta yhtään mitään.

Jos suvussa allergiaa niin ehdottomasti koira kotiin jotta siedättyy eläinhilseelle eikä allergiat puhkea!!

Valitsisin koirattoman. Hoitajalla ei menisi aika koiriin ja lapsiin, vaan ainoastaan lapsiin. Äitini oli koirallinen hoitaja ja kerran koira näykkäsi yhtä adhd-lasta, joka aina pääsi sen kimppuun, vaikka kuinka yritettiin oot ne erossa toisistaan. Ja koira ei ole ikinä.sitä ennen tai sen jälkeen yrittänytkään näykkiä ketään. Onneksi lapsen kotona oli vielä ärhäkämpi koira ja lapsi ja sen perhe oli tottunut näykkimiseen.

Oma lapseni oli vauvana ja pikkutaaperona hoidossa pph:lla, jolla oli kaksi koiraa. Ei mitään ongelmaa, pojasta tuli hyvin koirarakas ihminen.

Meillä on koira ja muita eläimiä, joten lapsi osaa toimia eläinten kanssa, eikä ole allerginen, ei olisi mikään este vaikka hoitopaikassa olisi koira. Ja eihän ne koirat ja lapset keskenään ole ilman valvontaa, luultavasti koirat ovat päivän jossain eri huoneissa kuin lapset, että saavat olla rauhassa...

Riippuisi rodusta, jos kyseessä vaikka kultainennoutaja tai havannankoira, niin veisin. Mutta pitbullit ym rodut, joita hyökännyt lastenkin päälle - en veisi.

Vierailija kirjoitti:

Riippuisi rodusta, jos kyseessä vaikka kultainennoutaja tai havannankoira, niin veisin. Mutta pitbullit ym rodut, joita hyökännyt lastenkin päälle - en veisi.

Tämä tulee ehkä järkytyksenä, mutta kyllä kultsit ja havannankoirat voivat hyökätä myös ja ovat hyökänneetkin. Ja minkä tahansa rodun edustajat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuisi rodusta, jos kyseessä vaikka kultainennoutaja tai havannankoira, niin veisin. Mutta pitbullit ym rodut, joita hyökännyt lastenkin päälle - en veisi.

Tämä tulee ehkä järkytyksenä, mutta kyllä kultsit ja havannankoirat voivat hyökätä myös ja ovat hyökänneetkin. Ja minkä tahansa rodun edustajat.

En väittänyt etteikö voisi, eikä tullut järkytyksenä kun tämän asian tiedän. Mutta, tilastojen valossa todennäköisyys on hyvin paljon pienempi, joten kommentoin vaan omaa näkemystäni.

Koirattomalle veisin, vaikka meillä on itsellä koira. Sama koskee esim. kissoja. Itselleni kun kävi lapsuudessa hoitopaikassa jossa oli kissa vahinko. Olin vielä aika pieni, sellainen joka istuskellessaan pihalla maassa vetää kaikki kivet ja kastemadot suuhunsa jne. Hoitopaikassa oli vanhempi, vähän äkäinen kissa. Kerran olin ollut sängyn päällä istuskelemassa, kun kissa oli mönkinyt päiväpeiton alle. Jotenkin olin saanut päähäni alkaa taputella sitä kissaa peiton päältä. Kissa hyökkäsi naamalleni ja raapi sen verran pahasti että tuli tikkaamisreissu. Kammoan vielä nelikymppisenäkin kissoja hysteerisesti tuosta syystä, vaikka tosiaan tapahtui niin pienenä etten varsinaisesti muista tapahtumasta muuta kuin kivun ja pelon.

Ihmettelen millainen koiran omistaja haluaa olla pph... Minulla on 2 koiraa ja 2 lasta ja meidän lapset osaavat kyllä olla koirien kanssa ja tietävät mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Kuitenkaan kaikki lapset eivät osaa ja on meilläkin käynyt lapsivieraita, jotka ovat pyrkineet koiran ruokakupeille tai yrittävät repiä turkista ja minä olen kieltänyt, koska vanhemmat ei tajua. Pph:lla olisi ihan mieletön homma vahtia koiria ja lapsia silmä kovana, kun ei voi jättää HETKEKSIKÄÄN ilman valvontaa. Mitäpä jos koiralle tulee vaikka joku akuutti kiputila mitä omistaja ei heti huomaa ja käy joku vahinko?

Meidän perhepäivähoitajalla oli kaksi sellaista pientä valkoista, bichon frise koiraa. Lapsi rakasti niitä. Vielä kouluun mentyäänkin kävi välillä moikkaamassa koiria, puhui niistä pitkään. Minusta on kiva että lapsi sai sellaisen kokemuksen ja oppi vähän toimimaan koirien kanssa. Toki nuo olivat tuommoisia seurakoiria, tosi isojen ja arvaamattoman oloisten koirien luo en päästäisi.