Hohoii koirakasvattajat tai kouluttajat!
Yksivuotias koirani on vieläkin melkoinen vouhottaja lenkillä. Hän on aktiivinen, jotensiksi pyrimme lenkittämään häntä usein ja pari tuntia kerrallaan. Ongelmia vieläkin tuottaa remmikävely. Hän poukkoilee ja vouhottaa ja myös vetää.
Tänään otin hänelle mukaan oman leikkikalun, jolla leikittelin häntä koko lenkin ajan. Meninkäö nyt sitten sieltä, mistä aita on matalin? Se kyllä auttoi siihen vouhottamiseen.
Joskus minulla on herkkua mukana, mutta sitä pitäisi kantaa ainakin kilon, jotta siitä olisi hyötyä lenkin ajan.
Olen harkinnut tokoa. Koira on älykäs ja kaipaa selvästi älylleen vastapainoa. Osaatko suositella Vantaalta hyvää koulua? Koira on melko iso, monirotuinen.
Kommentit (14)
Kiitos viestistä ja armollisesta suhtautumisesta leikkiin lenkin aikana=)). Tokoa olen tosiaan harkinnut. Uskoisin, että siitä nauttisi koko perhe.
1v on vielä nuori ja täydellistä käytöstä ei voi vaatia. Mulla on aina mukana nameja. Alkuun niitä oli kaikki taskut täynnä, mutta nykyään pärjätään ihan kourallisella nameja. Sitä leluakin voi käyttää palkkiona hyvästä käytöksestä:) Harrastukset ova tietenkin hyödyksi sekä koiralle että omistajalle. Rohkeasti kokeilemaan!
Koiraa vois myös väsyttää kotona erilaisilla tehtävillä esim lelun/esineen tai namien etsimisellä. Näin me väsytämme koiramme, jos lenkin jälkeen on vielä virtaa.
Mä oon tykännyt sekä Heiluvan hännän ja Koirapalvelu Virikkeen kursseista. Molemmissa on ammattitaitoiset ohjaajat.
terv. vouhottajan omistaja, mutta parempaan suuntaan ollan menossa
Kiitos nelonen. Katson mainitsemiesi koulujen kurssitarjontaa.
Ap
Nameja myös käytetään ihan pieninä palasina. Tärkeintä että tulee maku suuhun (ja haju nenään). Esimerkiksi yhdestä nakista saa vaikka kuinka monta pientä palasta, ensin nakki vähintään neljään osaan pitkittäin, sitten niin kapeiksi viipaleiksi kuin käytännöllistä on.
Tokoa ja erilaisten temppujen harjoittelemista suosittelen ja kaikenlaista nenänkäyttöhommaa, jäljestyksen harjoittelemista tai makupalojen etsimistä esimerkiksi. Lenkittäminen on hyvä ja sitä pitääkin olla, mutta fyysinen väsyttäminen ei aina riitä. Toki siinä lenkillä tulee hajuja ja jotakin pientä keskittymistä vaativaa homma myös aina, mutta ei niin intensiivisesti.
Ai niin ja pureskeluhommat, kuten luut ja ruoalla täytetyt kongit yms., joiden kanssa vierähtää joitakin kymmeniä minuutteja ehkä, myös tarjoaa koiralle sellaista lajityypillistä aktivointia, joka saattaa auttaa siihen että kaikki virta ei purkaudu lenkeillä. Se on hyvä että yritätte lenkittää usein, mutta tällaisilla pienillä väliaikapuuhilla voi niitä nuorella koiralla kertyviä virtapiikkejä vielä koittaa tasata.
Ja lenkillä koittaa vain huomioida tilannetta niin, että se hötkyily ja vetäminen ei olisi koiralle kannattavaa. Vetämisestä esimerkiksi voi kääntyä järjestelmällisesti toiseen suuntaan. Jos koira pääsee jossain juoksemaan vapaana, siltä voi edellyttää rauhoittumista ja kuulolla olemista ennen vapaaksi pääsemistä, ja myös (lopulta, harjoittelun kautta, jos hötkyäminen on jo tapa) niin että aina kun hihna on kiinni, ollaan asiallisesti ja rauhallisessa mielentilassa, ihan kotiovelta alkaen.
Mitä siellä Tokossa oikein tehdään? Miten se aloitetaan ja miten siinä edetään? Voiko sitä tehjdä vaikka ei haluaisikaan kilpailla?
Nuorihan koirasi vielä on, mutta kannattaa pitää mielessä että jos et esim. vetämiseen puutu mitenkään niin käytös vain vahvistuu kokoajan. Eli kannattaa tehdä esim. niin, että pidät hihnan aina tietyn mittaisena (painat vaikka käden vasten vatsaasi) ja välittömästi kun hihna kiristyy, pysähdyt paikallesi ja odotat että koira ottaa kontaktin. Tästä voit palkata ja matka jatkuu vain silloin kun hihna pysyy löysänä. Pikkuhiljaa voit odottaa, että koira palaa takaisin viereesi -> palkka ja eteenpäin.
Toinen vaihtoehto että käännyt aina hihnan kiristyessä päinvastaiseen suuntaan. Kummassakin tapauksessa kannattaa varautua siihen että matkanteko ei kovin joutuisasti etene ;)
Mutta kuten joku jo taisi mainitakin, niin fyysistä rasitusta enemmän koira väsyy aivotoiminnasta. Eli piilottele vaikka nameja pitkin asuntoa (ensin koiran nähden, että hoksaa lähteä etsimään). Kun saat pahimmat energiat purettua siihen voi lenkitkin sujua rauhallisemmissa merkeissä.
Kiitos hyvistä ja konkreettisista neuvoista. Panenkin ne heti korvan taakse. Olenkin kohta lähdössä ulkoilemaan ja voisin nyt sitä ennen leikittää koiraa tässä sisällä. Tuo vetämättömyysohjeen otan kyllä käyttöön heti lenkillä.
Hauska juttu. Koira ei ole ensimmäinen, mikä perheellämme on, mutta niin erilainen kuin aikaisemmat, että moniakaan juttuja ei ole aikaisemmin joutunut pohtimaan.
Hyvää illanjatkoa kaikille.
Ehkä kannattaa ennen lenkkiä tehdä mieluummin rauhoittumista vaativia keskittymistehtäviä :)
Esimerkiksi ihan perusnamitemppu, ota pieni makupala käteen, näytä se koiralle ja kun koira ei yritä tavoitella sitä, tuo makupala lähemmäs kuonoa. Jos koira yrittää ottaa sen, pane nyrkki kiinni tai jos makupala on sormien välissä, ota makupala kauemmas. Kun koira on rauhallisesti, mieluiten suu kiinni, sano Hyvä tai Jes tms. ja anna makupala aika nopealla liikkeellä suuhun, mutta ei niin että koira haukkaa sormia mukana vaan se saa ottaa sen nätisti etuhampailla sormista. Alkuun pääsemisessä riittää, että koira näkee sinun kädessä olevan makupalan, ja saa Hyvä-sanan ja makupala työnnetään suuhun siitä hyvästä että koira esim. edes pikkaisen vetää kuonoa taaksepäin makupalasta. Tai vilkaisee sinua silmiin tai muuten osoittaa rauhallisempaa käytöstä kuin suin päin makupalan nappaaminen.
Tätä sitten toistetaan ja vaikeutetaan, odotutetaan koiraa aavistuksen pidempään, tuodaan makupalaa hitaasti kuonoon kiinni, kuonon päälle, vaikka suuhun asti ennen kuin annetaan lupa ottaa se. Tai tehdään nopeammin, vaikeammassa ympäristössä, kesken leikin jne. Tämä on hyvä tapa tuoda koiralle malttia muihinkin tilanteisiin, kun tämän ottaa tavaksi että ennen makupalan sormista ottamista koiran pitää ainakin hetkeksi hiljentää ja tarkistaa onko lupa ottaa, se reagoi tähän eleeseen käskyjä helpommin kiihdyttävissäkin tilanteissa. Ja jos se ei meinaa malttaa, makupalan siirtyminen kauemmas muistuttaa tehokkaasti että mistä olikaan kyse. Vaikeissa tilanteissa tätä voi tehdä nopeassa tahdissa huomion pitämiseksi, ja lopuksi palkita koira vaikka levittämällä pienen määrän makupaloja maahan etsittäväksi, taaskin haistelu rauhoittaa eikä koira säntää siitä tilanteesta suin päin kierroksilla jatkamaan koohottamista.
Leikin ohessahan voi tehdä sitä myös monellakin tapaa, mutta se menee helpommin pelkäksi kierrosten nostamiseksi.
Koirankasvattaja ja tokossa kilpaillut täällä.
Minusta EI pidä lähteä siihen, että maanittelee koiraa lelulla tai nameilla kävelemään kunnolla. Lelu tai nami on hyvä palkkio opetettaessa, mutta sen pitäisi saada kun tekee oikein, eikä niin että lykätään lelua tai namia kuonon eteen, ettei koira tekisi väärin.
Hihnakävelyn opettaminen on varsin helppoa. Itse käytän toiminnallista ehdollistamista, ns. naksutinkoulutusmenetelmää, vaikka en itse naksuntinta käytäkään merkkinä. Siinä aletaan rauhallisissa oloissa palkita kun koira tekee oikein, alkuun kun se tekee vaikka sekunnin oikein. Sitten kun se tekee kaksi. Aluksi palkkioita tulee usein. JOs koira joissain tilanteissa kiihtyy yli eikä tee oikein, sitä ei huomioida. Vaatii paljon treeniä että koulutustaso on sellainen, että nähdessään esimerkiksi toisen innokkaan koiran vastaan tulemassa koira ei sorru vetämiseen tai poukkoiluun. Mutta sen saavuttaa sinnikkäällä harjoittelulla, nostamalla vaikeustasoa ja koiran oppiessa lisää palkkaamalla vain satunnaisesti helpoista perustilanteista ja tiheästi kun on haastava tilanne.
Mutta kannattaa myös miettiä miten "kurinalainen" koiran haluaa lenkeillä olevan. Itse teen niin, että koirat saa olla aika vapaasti ellen anna erityistä käskyä, kuten ohi, viereen, seiso tms. Muuten saavat kulkea pitkin pusikkoja flekseissään nuuhkimassa ja kytätä oravia puissa, eikä tarvi kulkea sotilaallisesti tokoseuraamisessa mun vieressä ;-) Me kun asumme kaupungissa ja pääasia liikunnasta on hihnalenkkeilyä, joten olisi aika karua jos siinä ei saisi olla edes vähän vapaa, silloin kun se ei ketään toista häiritse. Ohitustilanteisiin otan koirat käskyn alle.
Tokon harrastamista voin itse innokkaana harrastajana ja nytkin kahden tottelevaisuusvalion omistajan suositella kyllä :) Mutta sen sanon, että se että koira osaa ne tokoliikkeet, ei ole automaatti vielä siihen että se käyttäytyisi välttämättä yhtään siivosti muualla kuin tokokentällä, ihan erilaisissa tilanteissa. On valioita, jotka riistaviettisyyttään vetävät niin että henki korisee kun pupun näkevät, tai jotka räyhäävät vastaantulijoille koiralenkeillä jne. Mutta tokossa kyllä oppii koulutustavat, joilla sitten itse muokata myös koiran arkikäytöstä siellä missä on tarvetta.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 16:06"]
Hän on aktiivinen, jotensiksi pyrimme lenkittämään häntä usein ja pari tuntia kerrallaan.
[/quote]
Kuinka pitkä on lenkkien väli, eli lepoaika? Siis käyttekö esim 4krt päivässä, jolloin koira ulkoilee 8h/pvä?
Hei! Koiraa väsyttää aivotyöskentely enemmän kuin lenkit.. Aktivoi koiraa päivittäin puoli tuntia-tunti, rauhoittuu sillä :)
Vuoden ikäinen on vielä parhaimmassa vesseli-iässä. :) Aika auttaa tuohon kouhottamiseen, ja sitä odotellessa voit aivan hyvin mennä sieltä mistä aita on matalin. Ihan omien hermojen vuoksi. ;)
Tokoa kyllä suosittelen. Nautitte varmasti siitä molemmat, jos on hyvä porukka ja hyviä vetäjiä.