Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
uoh. Ystäväni valittaa oloaan (ylipainoinen ja liikkumaton)
02.04.2013 |
Ja kun neuvon häntä, valittaa, että saarnaan.
Hän usein valittelee, kuinka väsynyt on, housut kiristävät, on leveä lattaperä, ohuet ja löllöt käsivarret, vatsa ei toimi, turvottaa jne. Olen sitten kertonut hänelle faktoja, mitä kannattaa tehdä, miksi ja miten vaikuttaa.(kuntoilusta ja ravinnosta) ja myös riskeistä, mitä nämä nykyiset elintapansa aiheuttavat. Sitten hän valittaa, että saarnaan enkä hyväksy häntä sellaisena kun on.
Kumpi on oikeassa ja miten tämän ratkaisisi?
Kommentit (18)
Vaihdat puheenaihetta. Sano että olet jo koittanut neuvoa ja nyt puhutaan muusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän niille mitään saa sanoa. Kun kaverini aloitti sadannen laihiksensa, kysyin kannattaisiko jotain tehdä eri tavalla kun noi tiukat kuurit epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen. Vastaus oli että en voi ymmärtää kun olen normaalipainoinen. En tosiaan voikaan! Eikä hän voi ymmärtää että hänen tapansa laihduttaa ei toimi kun niitä yrityksiä on se sata.
Enää en sano mitään koskaan aiheesta, harmittaa kun hän sanoo.
Ystäväsi luultavasi ei halua kuulla sinulta ratkaisuja vaan työstää jotenkin pahoinvointiaan sinun kanssasi. En usko että kenelläkään lihavalla on nykypäivänä epäselvää, miten painoa saa pudotettua ja mitkä ovat ylipainon riskit.
Voit ehkä kysyä, että kaipaisiko ystäväsi tukea jos haluaisi alkaa laihduttamaan. Jos ei, niin anna olla. Lähinnä voit houkutella häntä vaikka uimaan tai kävelylle kanssasi, monesti ihminen on vain tottunut liikkumattomuuteensa ja liikkeelle lähtö on kynnyksen takana.
Mitä jos niiden saarnojesi sijaan ehdottaisit? Mennäänkö yhdessä kävelylle? Lähdetkö kanssani uimaan? Voidaan samalla jutella ja vaikka sauvakävellä. Haluatko hyvän salaattireseptin? Kokeilin eilen mahtavaa karppipizzaa jne. Näin et mitätöisi hänen tuntemuksiaan ilmoittamalla heti, että tuntemukset tulevat hänen omista toimistaan vaan yrittäisit tarjota ratkaisukeskeistä toimintaa.
Minäkin läskinä olen kuullut kaikki varoitukset, saarnat ja tavat laihduttaa ja kokeillut niistä useimpia, en tarvitse niistä ylimääräistä länkytystä vaan tukea, tsemppiä ja houkutusta. On helpompi pysyä oikeassa ruokavaliossa, kun voi tilittää jollekulle syömisiään, oloaan ja tuntemuksiaan.
On rasittavaa kuunnella valitusta, kun ei suostu ottamaan apua vastaan. Kun valittamallahan sitä rivien välistä pyytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot että:
Nyt tehdään sellainen sopimus, että minä en saarnaa ja sinä et ruikuta. Koska huonot olosi johtuvat ylipainostasi ja siitä että syöt vaan ja makaat, ja koska tulkitset mun neuvot saarnaamiseksi,
niin lopetetaan kumpikin tästedes jurnutukset näistä asioista.
Sopiiko ja ookoo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NIin no mul on vähän vastaava ystävä mut menen vaan mukaan valitukseen, Se haluaa vaan valittaa yhdessä:) Ei kai se niin vakavaa ole, kyllä mäkin jurnutan sille varmasti aina välillä jostain mitä se ei jaksa enää kuunnella:)
[quote author="Vierailija" time="02.04.2013 klo 22:35"]
On rasittavaa kuunnella valitusta, kun ei suostu ottamaan apua vastaan. Kun valittamallahan sitä rivien välistä pyytää.
[/quote]
En usko. Ystäväsi kaipaa lähinnä vain kuulevaa korvaa. Hän ei ole vielä siinä vaiheessa että tekisi asialle jotain. Etkä sinä voi siihen toista pakottaa. Yritä valaa toivoa, mutta älä opeta ylhäältäpäin. Se on alentavaa. Jos et jaksa kuunnella, vaihda puheenaihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.04.2013 klo 22:36"]
Sanot että:
Nyt tehdään sellainen sopimus, että minä en saarnaa ja sinä et ruikuta. Koska huonot olosi johtuvat ylipainostasi ja siitä että syöt vaan ja makaat, ja koska tulkitset mun neuvot saarnaamiseksi,
niin lopetetaan kumpikin tästedes jurnutukset näistä asioista.
Sopiiko ja ookoo?
[/quote]
Tämä kuulosta hyvältä ratkaisulta, täytyy kokeilla. :)
ap
Kaikki lihavat aina sanoo että tietävät kaiken laihdutuksesta. Miksi ne laihdutukset sitten on aina jotain tyyliin kaalikeittoa kaksi päivää, hirveä repsahdus ja laihdutuskuurin lopahtaminen?
Äitini juuri valitti pääsiäisenä että on lihonut hirveästi vaikka syö vaan leipää ja lämpimän ruoan kerran päivässä (paistelee yleensä voissa jotain paneroitua porsaanpihviä ja syö lisäksi perunoita). En sanonut mitään. On jotenkin ihan toivotonta yrittää kertoa mikä olisi terveellistä, kun tietous ravitsemuksesta on ihan päin honkia alusta asti. Hän mielestään syö kasviksia, kun laittaa suolakurkkuviipaleita niiden leipiensä päälle. Ja pienet pasteijat ei ole lihottavia, kun ne on pieniä (vaikka tihkuvat rasvaa ja hiilareita). Jatkuvaa napostelua ja raskaita ruokia eikä liikuntaa ollenkaan. Lisäksi juopottelua paljon. Ei minua ihmetytä ollenkaan hänen lihomisensa, mutta kun elämän tavoissa on melkein kaikki vinksallaan, niin miten siitä mitään neuvoo. Pitäisi laittaa koko elämä ihan uusiksi ja siihen harva pystyy. Parempi olla puhumatta mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se läski kaveri sanoo että, auta minua kun en tajua mitään miten laihduttaisin, niin silloin voit alkaa neuvoa. Muuten, ap, pidä turpasi kiinni. Osoita myötätuntoa kuten kunnon ystävän kuuluu, silloin kun ystävä sitä tarvitsee.
En käsitä tälläisiä ihmisiä jotka kuvittelevat että heidän kaverinsa haluavat aina heidän neuvojaan "rivien välistä"? On niin alentuvaa käytöstä, että minä en kyllä kauaa viitsisi olla tuollaisen ystävä, tai edes tuttava.
Todella tympeää tuokin sanoa päin naamaa että älä puhu ylipainostasi ja muusta pahasta olostasi, koska et tykkää kuunnella saarnojani, minä tulkitsisin kyllä tuollaisen ystävyyden katkaisemiseksi.
Ärsyttävää tuollainen ruikutus. Minulla samanlainen ystävä, lihavuuden lisäksi valituksen aiheita ovat raha ja ulkonäkö. No duh, kun syöt kaikki rahas. Olen erittäin tiukasti todennut etten viitsi kuunnella aiheesta enempää, sillä hänellä ei ole pienintäkään aikomusta asialle mitään tehdä. Tiedän että valituksella hän haluaa kerjätä tukea ja empatiaa, mutta en suostu ymmärtämään sitä että kolmikymppinen ei tajua ettei meidän ikäisillä ole enää sitä sitten joskusta, jolloin ne hyvät elämäntavat voi aloittaa.
Valituksen lisäksi joudun tietty kuuntelemaan, kuinka helppoa minulla on, kun EI TARVITSE tehdä mitään hoikkuuteni eteen. Mitä nyt kävelen työmatkat, syön roskaruokaa vain muutaman kerran vuodessa, jos syön kahvin kanssa pullan, se on lounaani, teen lihaskuntoliikkeitä joka aamu, en juo alkoholia... Mutta eihän tuollaisilla asioilla ole mitään merkitystä, koska geeneistähän tämä kaikki johtuu. Niin, äitini on lihava, minä en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 00:46"]
Ärsyttävää tuollainen ruikutus. Minulla samanlainen ystävä, lihavuuden lisäksi valituksen aiheita ovat raha ja ulkonäkö. No duh, kun syöt kaikki rahas. Olen erittäin tiukasti todennut etten viitsi kuunnella aiheesta enempää, sillä hänellä ei ole pienintäkään aikomusta asialle mitään tehdä. Tiedän että valituksella hän haluaa kerjätä tukea ja empatiaa, mutta en suostu ymmärtämään sitä että kolmikymppinen ei tajua ettei meidän ikäisillä ole enää sitä sitten joskusta, jolloin ne hyvät elämäntavat voi aloittaa.
Valituksen lisäksi joudun tietty kuuntelemaan, kuinka helppoa minulla on, kun EI TARVITSE tehdä mitään hoikkuuteni eteen. Mitä nyt kävelen työmatkat, syön roskaruokaa vain muutaman kerran vuodessa, jos syön kahvin kanssa pullan, se on lounaani, teen lihaskuntoliikkeitä joka aamu, en juo alkoholia... Mutta eihän tuollaisilla asioilla ole mitään merkitystä, koska geeneistähän tämä kaikki johtuu. Niin, äitini on lihava, minä en.
[/quote]
Voi nyyh nyyh! On todellakin parempi että et ole enää ystävä tämän läskin ystävän kanssa.
JuSt toi asenne, että helppoohan sul on kun olet hoikka, on tosi raivostuttAva! Olen hoikka koska teen tosi paljontöitä sen eteen. Liikuntaa ja itsekuria tää on.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2013 klo 23:43"]
Jos se läski kaveri sanoo että, auta minua kun en tajua mitään miten laihduttaisin, niin silloin voit alkaa neuvoa. Muuten, ap, pidä turpasi kiinni. Osoita myötätuntoa kuten kunnon ystävän kuuluu, silloin kun ystävä sitä tarvitsee.
En käsitä tälläisiä ihmisiä jotka kuvittelevat että heidän kaverinsa haluavat aina heidän neuvojaan "rivien välistä"? On niin alentuvaa käytöstä, että minä en kyllä kauaa viitsisi olla tuollaisen ystävä, tai edes tuttava.
Todella tympeää tuokin sanoa päin naamaa että älä puhu ylipainostasi ja muusta pahasta olostasi, koska et tykkää kuunnella saarnojani, minä tulkitsisin kyllä tuollaisen ystävyyden katkaisemiseksi.
[/quote]
Ystävälläni ei laihdutustieto ole ihan ajan tasalla. Kun hän välill äaloitta terveellisen elämän, se tarkoittaa: aamupalaksi muutama viipale leipää (päällisistä tingitään), lounaaksi kolme-neljä perunaa tai pari kauhallista pastaa/riisiä (lihasta/kalasta ja salaatista tingitään), päivälliseksi sama ja illalla tuo aamupala, tosin leipää 5 siivua. Välipalaan kahvin kanssa ei ota silloin munkkia/viineriä,m vaan pari pullaa. Lisäksi hän laskee kaloreita ja ajattelee, että kun kaleita tulee hitusen vähemmän, mitä hän laskureiden mukaan kuluttaa liikkumatta, ei tarvitse liikkua. Tuossa ruokavaliossahan myös ravintoaineiden saanti on todella puutteellista.
ap
Voin itse ylipainoisena sanoa, että valittamisella kaverisi hakee tukea ja tsemppaajaa. Et ehkä omaa mielestäsi saarnaa, mutta siltä se kaveriltasi tuntuu. Muista myös hyväksyä hänet läaskeineen päivineen.
Mun mielestä, voisit kysyä suoraan haluaako että olisit hänelle ns personal trainer. Käyttee yhdessä läpi ruokavalion ja menet hänen kanssaan kävelylle. Annat myös luvan soittaa kun alka liikaa tehdä mieli herkkuja.
Itse tarttisin juuri tällaista apua ja tsemppaajaa joka raahaa mnut ulos säällä kuin säällä ja auttaisi myös tuon ruokavalion kanssa. Itse olen niin umpikujassa etten selviä kevyempään elämään yksin. Valitettavasti minulla ei ole vara hankkia itselleni salikorttia ja sieltä ohjausta. Pakko pärjätä yksin.
Alue: Aihe vapaa
Mitenkö ratkaisisin?
Lopettaisin saarnaamisen. Jos ystävä valittaa huoliaan, on minulla velvollisuus kuunnella (kunhan ei koko aikaa valita). Kuunteluun ei liity neuvojen anto, jos toinen ei niitä pyydä.