Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö mun kertoa miehelle, etten rakasta häntä?
20.03.2013 |
Ollaan oltu yhdessä kymmenen vuotta, meillä on kaksi pientä lasta. Musta on tuntunut jo monta vuotta siltä, etten rakasta miestä ollenkaan. Hän on hyvä mies ja hyvä isä ja pitää huolta perheestään. Hänessä ei oikeastaan ole mitään suurempaa valittamista ja hänen kanssaan on ihan ok asua ja elää. Oon vaan alkanut miettimään, onko se väärin häntä kohtaan, ettei hänen vaimonsa rakasta häntä, vaikka hän niin luulee. Toisaalta pelkään, että hän haluaa erota, jos saa kuulla totuuden. Lasten vuoksi haluaisin pysyä yhdessä.
Mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (6)
tervetuloa real lifen pariin. ei se elämä ole jatkuvaa intohimoa ja huumaa. ei ole valkoisella ratsastavia prinssejä. ja marco björskin on homo.
älä tee yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap. Miksi haluaisit kertoa? Haluatko itse erota?
Ja mistä saat uskomuksesi, että hän rakastaa sinua? Ja olisi kamalan pettynyt, jos et rakasta häntä?
Ihmisillä on jotenkin nyrjähtänyt käsitys rakkaudesta. Se mielletään siksi värisyttäväksi, romanttiseksi ja kiihkeäksi ensiRAKASTUMISEKSI, joka keskimäärin tutkimusten mukaan kestää parisen vuotta. Ei sen enempää. Ja kun se rakastuminen haaltuu, tilalle kasvaa kumppanimaisempi ja rauhallisempi, toisen tunteva ja häntä kunnioittava rakastaminen. Ei kaikilla, mutta jos hyvin käy...
Oletko siis nyt ihan varma, että et rakasta? Ei se vaadi tosiaan mitään polvia hetkuttavaa värinää ja jatkuvaa himoa. Rakastumiseen liittyy ensijännitys, uutuudenviehätys ja epävarmuus omasta viehätyksestä, joten on ihan luonnollista, että se vaihe loppuu aika pian kun toiseen kunnolla tutustuu ja suhde syvenee.
Mieti, mihin joskus miehessä rakastuit. Näetkö - jos yrität - niitä piirteitä hänessä vielä? Voisiko romantiikkaa yrittää ihan aktiivisesti palauttaa elämäänne, se kun monasti tuppaa unohtumaan arjen pyörteissä. JOS siis nyt haluat ehkä vähän tehdä töitä suhteen piristämiseksi...
Jos teidän elämänne on kuitenkin ihan hyvää, älä kerro.
En usko, että haluaisin itse erota. Hän on minun ensimmäinen seurustelusuhteeni, enkä ole tainnut koskaan kunnolla olla rakastunutkaan häneen, ihastunut kyllä ainakin alkuvuosina. En odotakaan, että elämän pitäisi olla suuria tunteita koko ajan, mutta minusta tuntuu, etten tunne häntä kohtaan mitään. Hän on vain ok tyyppi, jonka kanssa asun.
Luulen, että hän rakastaa minua, koska osoittaa tunteitaan teoilla ja sanoilla. Siksi oma tunteettomuuteni niin pahalta tuntuukin.
ap
kyllä ne sinunkin tunteesi tulevat takaisin kun lapset isompia, koeta itse myös tehdä asioita ja sanoa. Mieti miehestäsi hyviä, komeita ja kiihottavia puolia, järjestä yhteistä aikaa, matka jne
niin ikävältä kuin Se kuulostaakin. Suora totuus on joskus lohduttava asia.