Ilkeä ekaluokkalainen tyttö, kasvaako pois ilkeilystä?
tyttöni luokalla on toinen tyttö, joka ilkeilee lähes kaikille luokan tytöille. Kiusaamista, haukkumista, tönimistä, seuraamista jne. Äidin kanssa olen puhunut samoin opettajana kanssa. Mikään ei tunnu auttavan. Käynyt meillä ja lapsi känyt siellä kun tunnetaan jo pidemmältä ajalta. Koulu puuttuu näihin juttuihin ja tytöt aina sanovat kiusaamisista opttajalle.
Loppuuko tuollainen ilkeily iän myötä vai jatkuuko ikuisesti? Saa tehostetettua tukea, mutta en tiedä millaista. Tunteiden käsittelyn kanssa ollut vaikeuksia jo tarhassa. Onneksi ei oltu samassa tarhassa. Osa luokan tytöistä ei enää leiki ilkeilijän kanssa koulussa eikä vapaa-ajalla ja koulmatkoillakin juoksevat ilkeilijää karkuun.
Kommentit (7)
Ei kasva, jos ei opeteta.
Sovitteko äidin kanssa säännöt? Onko koulu mukana säännöissä? Yksinkertaiset ja helpot noudattaa ovat parhaat eli esim. aina kun tyttö kiusaa (ja määritellään myös se kiusa eli töniminen, nimittely tms), leikit loppuvat siihen. Koulussa tyttö voisi joutua välitunnilta sisään, kotona kotiin sisälle ja kylässä pois kyläpaikasta. Kun kyse on ekaluokkalaisesta, tytön käytöstä on vielä helppo kontrolloida, ja kaikkien pitäisi osoittaa, mikä on epätoivottavaa käytöstä.
Toisaalta pitäisi todella jämäkästi myös puuttua siihen tytön kiusaamiseen (jätetään leikkien ulkopuolelle), koska vaikka tämäkin on seuraus tytön omasta käytöksestä, on se samalla juuri sitä kiusaamista, mitä tytölle yritetään opettaa, että ei saa tehdä. Luultavasti tyttö on huomannut, että saa huomiota kiusaamalla, kun kiltisti käyttäytymällä ei saa huomiota eikä pääse leikkeihin. Opettaja voisi puhua luokkalaisille, miten kaikki otetaan leikkeihin, kaikkia koskee samat säännöt ja jokainen, joka muita kiusaa, joutuu sitten loppuvälitunniksi vaikkapa sisälle.
JOs odotatte vain jotain mystistä kasvamista, niin saatte odottaa kauan. Lapset oppivat vain kasvattamalla.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2013 klo 09:09"]
tyttöni luokalla on toinen tyttö, joka ilkeilee lähes kaikille luokan tytöille. Kiusaamista, haukkumista, tönimistä, seuraamista jne. Äidin kanssa olen puhunut samoin opettajana kanssa. Mikään ei tunnu auttavan. Käynyt meillä ja lapsi känyt siellä kun tunnetaan jo pidemmältä ajalta. Koulu puuttuu näihin juttuihin ja tytöt aina sanovat kiusaamisista opttajalle.
Loppuuko tuollainen ilkeily iän myötä vai jatkuuko ikuisesti? Saa tehostetettua tukea, mutta en tiedä millaista. Tunteiden käsittelyn kanssa ollut vaikeuksia jo tarhassa. Onneksi ei oltu samassa tarhassa. Osa luokan tytöistä ei enää leiki ilkeilijän kanssa koulussa eikä vapaa-ajalla ja koulmatkoillakin juoksevat ilkeilijää karkuun.
[/quote]kasvaa, jos kasvatetaan. Ksvattamiseen kuuluu koko kylä ja tästä karkuunjuoksemisesta pitäisi myös tehdä loppu. Sekin on kiusaamista ja syrjäyttämistä.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2013 klo 09:35"]
Ei kasva, jos ei opeteta.
Sovitteko äidin kanssa säännöt? Onko koulu mukana säännöissä? Yksinkertaiset ja helpot noudattaa ovat parhaat eli esim. aina kun tyttö kiusaa (ja määritellään myös se kiusa eli töniminen, nimittely tms), leikit loppuvat siihen. Koulussa tyttö voisi joutua välitunnilta sisään, kotona kotiin sisälle ja kylässä pois kyläpaikasta. Kun kyse on ekaluokkalaisesta, tytön käytöstä on vielä helppo kontrolloida, ja kaikkien pitäisi osoittaa, mikä on epätoivottavaa käytöstä.
Toisaalta pitäisi todella jämäkästi myös puuttua siihen tytön kiusaamiseen (jätetään leikkien ulkopuolelle), koska vaikka tämäkin on seuraus tytön omasta käytöksestä, on se samalla juuri sitä kiusaamista, mitä tytölle yritetään opettaa, että ei saa tehdä. Luultavasti tyttö on huomannut, että saa huomiota kiusaamalla, kun kiltisti käyttäytymällä ei saa huomiota eikä pääse leikkeihin. Opettaja voisi puhua luokkalaisille, miten kaikki otetaan leikkeihin, kaikkia koskee samat säännöt ja jokainen, joka muita kiusaa, joutuu sitten loppuvälitunniksi vaikkapa sisälle.
JOs odotatte vain jotain mystistä kasvamista, niin saatte odottaa kauan. Lapset oppivat vain kasvattamalla.
[/quote]
Niin kaikkien kuuluisi kasvattaa ja sitä tässä yritänkin. Olen opettajalle laittanut viestiä tuosta leikistä ulos jättämisestä ja karkuun juoksemisesta koulumatkoilla, koska en sitä hyväksy enkä tiennyt tietääkö koulu. Tuo kuitenkin vaikuttaa kaikiin suhteisiin ja kasvattaa kiusamiskierrettä. Opettaja lupasi puhua asiasta luokassa miten ollaan kavereita. Aika vaikea on puuttua muiden tyttöjen käytöksen koulussa ja koulumatkalla kun en heitä näe enkä vanhempia. Toki tunnen jollain tavalla kaikki. En näe järkeväksi ryhtyä lähettälemään mitään joukkoposteja luokan vanhemmille koska tuntuisi ajojahdilta. Se on koulun tehtävä.
En myöskään saa koulusta tietoa tästä tytöstä. Kaiken olen kuullut äidiltään, lapsen kautta koulussa ja tutuilta. Lisäksi olen itse todistanut jo loptetussa harrastuksissa tilanteita. Eli tiedän tytön ikävästä luonteesta sen takia. Ja valmentajana pystyin puuttumaan tilanteisiin jollain tavalla. Lapseni mukaan tytön vanhemmat keskustelivat opetajan kanssa perjantaina ja äidin mukaan koulusta ollaan oltu yhteydessä näissä asioissa. Lapsi tietysti kertoo kotona vain osa, koska äiti ei esim tiennyt noista karkunjuoksuista. Äidin mukaan keskustelevat asioista kotona. Sitä millaisia rangaistuksia saa sitä en tiedä.
Tätä tyttö näen itse melko harvoin eikä lapsikaan vapaa-aikoina leiki pääasiallisesti hänen kanssaan koska tytöllä perheineen on iltaisin paljon harrastuksia ja oma lapseni ei ole iltapäiväkerhossa. Onneksi ovat eri ryhmissä (pyysin tätä jo kesän koulukeskustelussa) eli eivät kulje koulumatkojakaan kuin pari kertaa viikossa samaan aikaan. Olen myös pyytänyt opettajalta etteivät istuttaisi vierekkäin luokassa. Kaikkea tätä olen siis jo tehnyt etukäteen.
Ja koska koulu tietää näistä kiusaamisista kun tytöt kertovat opettajille en näe järkeväksi pommittaa opetttajaakaan tästä koko ajan s-postilla. Pitänee katsoa ensi kuussa hiihtoloman jälkeen muuttuuko tilanne miksikään ja sitten taas olla yhteydessä opettajaan ja äitiin. Koulu siis puuttuu mutta ei minusta riittävästi. Sisälle laittoa eivät käytä ainakaan lapsen mukaan. Tietyllä alueella kiusaminen aiheuttaa kiellon sinne menemiseen.
Ja sanottakoon että koulusta ei ole tullut ainoatakaan viestiä tästä kiusamiskuviosta eli en tiedä tietävätkö kaikki vanhemmat karkuun juoksemisesta ja leikkien ulkopuolelle jättämisestä, jos oma lapsi ei siitä kotona kerro. Toivottavasti kertovat sentään kiusaamisista. Minusta koulu yrittää liikaakin ratkaista asiaa sisäisesti, koska ei tunnu heidän keinoillaan ratkeavan.
Täytynee vaatia koululta keskustelua meidän vanhempien ja tytön vanhempien ja tyttöjen kesken koululla. Muita en oikein pysty keskusteluihin vaatimaan.
koulussa on erityisluokka, mutta tytön sinne siirtäminen tuskin ratkaisi mitään, kun olisivat kuitenkin samalla pihalla välitunnit.
t ap
Ja sanottakoon että normaalisti ihan kiva tyttö, mutta kun ilkeilykierrettä ei vain saa poikki millään.
Opettajalta varmistin että oma lapseni ei ole ainakaan aloittamassa näitä juttuja. Nytkin tekivät puolin ja toisin ystävänpäiväkortit. Eli haluaisi olla tyttöni kaveri ja oma tyttöni leikkii tytön kanssa välillä ilkeilystä huolimatta, mutta ilkeily vain saa turhan usein vallan.
ep