Kysymys äideille, joilla täysi-ikäinen masennusta sairastava lapsi:
Tuetteko vielä lastanne(henkisesti tai materialistisesti) vaikka onkin aikuinen? Jos, niin miten?
Kommentit (5)
Minun äitini ei tukenut. Käski vain olla kertomatta kenellekään, ettei saa syitä niskoilleen. Ei myöskään käynyt kanssani terapiassa, vaikka siitä olisi varmaan ollut aika iso apu. Onneksi mulla oli sentään edes mies. Yksin en olisi pärjännyt.
Minun vanhempani tukivat. Ostivat oman asunnon ja antoivat ruokarahaa. Auttoivat opiskelussa ja maksoivat vaihtovuoden ulkomailla. Olen todella kiitollinen vanhemmilleni, ja tietenkin myös miehelleni, joka sitten myöhemmin oli myös tukena. Nykyään menee hyvin, mutta ilman tuota apua varmaan paljon huonommin.
Lähipiirissäni masentuneen (muitakin mielenterveysongelmia oli) äiti osti asunnon, jossa tämä henkilö sai asua vastikkeen hinnalla. Ei kyennyt ikinä töihin, eikä mistään kuntoutuksistakaan ja hoidoista ollut apua, niin ilman tätä tukea olisi ollut todella heikoilla. Nyt sai elää sentään kohtuullisen elämän ongelmistaan huolimatta.
Varmaan tukisin. Miten masennus ilmenee ja milloin ja miten alkoi? Mitä hoitoa on saanut ja onko ollut apua? Mietin,kun vähän tuollaista saattaa olla edessä...