elatusmaksuista

Ei pidä paikkaansa, se on edelleen sopimusasia.

Jos voidaan perustella molempien kattavan osansa muulla tavoin kuin rahan siirtämisenä toisen tilille niin miksi pitäisi maksaa elareita? Elatusmaksu on kuitenkin sellaista, joka pitää voida perusteella eikä ole automaatio tietenkään.

Esimerkki;

Minulla lapseni asuu viikon, isällä seuraavan ja sitä rataa. Minä maksan lasten vaatteet, asumisen, tarvikkeet, ruoan, sähkön, veden, harrastukset jne. minun viikoiltani ja minun kodossani. Isä hoitaa osuutensa omalla viikollaan ja omasta kodistaan.

Molemmat siis kattavat lapsen elatustarpeen 50% ja 50% = 100%.

Mihin tarvittaisiin elatusmaksuja?

[quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 01:39"]

pitääkö paikkansa, että jos lapsi on puolet kuukaudesta isän ja puolet äidin luona niin kumpikaan ei ole velvollinen masamaan elatusmaksuja?

[/quote]

Ei pidä paikkaansa. Mieheni maksoi elareita edelleen 150e/kk, vaikka lapsi oli puolet ja puolet. Me myös hankimme kaikki varusteet ja vaatteet tänne. 

Millä perusteella? Jos kyseessä on teidän keskinäinen sopimuksenne, niin silloin ok. Muussa tapauksessa kuulostaa oudolta.

Ja samoin voi elatuksen hoitaa muutenkin vaikka tarvikehankinnoilla rahan sijaan jos ylipäätään katsotaan elatuskyvyn eritasoisuuden vuoksi tarvetta jollekin elatukselle olevan, siis sen oman kattamsien jälkeen.

Itse en maksaisi rahaa. Ostaisin (ostan) vaatteita, urheiluvälineitä, maksan harrastuksia.

Olen parempituloinen eli minulla katsotaan olevan enempi elatuskykyä.

Tosin, elatuskykykin on monesti valintakysymys. Se käykö töissä ja tienaako on valinta monelle eikä sillä kotiinjäämisellä ja vapaaehtoisella työttömyydellä voi tahallisesti alentaa omaa elatuskykyään ja maksattaa lasten elatusta sitten enempi toisella vanhemmalla.

Olen äiti. Isä ei halua rahaa minulta, koska tajuaa asian eettisyyden. Molemmat yhteisvastuussa lasten elatuksesta, koska lapset on yhdessä tehty ja saatu. Molemmat maksaa oman osuutensa elatuksesta elättämällä lapset 50% + 50%.

Ei kärsi kukaan. Vanhemmat omillaan ja elävät oman taloutensa mukaan rahastamatta toisella omia menojaan. Simple as that.

Olen vain kuullut eräältä tutulta tuollaisen väitteen, jonka asianajaja oli hänelle sanonut.

Ei minunkaan mielestäni kukaan ole velvollinen maksamaan erikseen vielä elareita jos molemmat vuoroviikoin kustantavat omasta pussistansa lapsen elatuksen ja muut mahdolliset menot.

-ap

Vastaaja 4/6. Miehesi maksoi elareita, koska allekirjoitti elatussopimuksen. Ei siksi, että hän täytyisi vaan koska hän allekirjoituksellaan suostui. Silloin kun voidaan perustella se elatus muullakin tapaa kuin rahansiirtona äidille niin ei, elatusmaksuja ei tarvitse maksaa. Sopimukseen ei tarvitse suostua. Toinen vanhemmista voi lähteä käräjöimään kyllä, mutta siellähän voidaan lyödä kuitit tiskiin siitä kuka maksaa ja mitä ja mikä on kenenkin elatuskyky. Kyse on siis siitä, saako lapsi tarvittavan elatuksen molemmilta vanhemmiltaan, ei vain toiselta. Voi myös tehdä oman ehdotuksen elatuksesta ym. tavoin.

Meillä tosiaan mies joutui maksamaan, koska oli elatuskykyisempi. Tosin hänkin tienaa vain 2200e/kk bruttona, mutta ex on työnvieroksuja, joka ei töissä jaksa käydä. Ei kuulema jaksa herätä. Me myös ostamme vaatteet tänne, koska äitinsä luota tulee vaatteilla jotka on joko liian pieniä tai kauhean isoja.

mulla olis vähän tähän tilanteeseen liittyvä kysymys myös! Meillä on jo tovin aikaa mennyt huonosti miehen kanssa ja jos ero tulee niin joudun ainakin siihen asti kunnes töitä löydän kääntymään sossun puoleen. Voivatko sielä alkaa urputtamaan jos tilillä ei näy elatusta ja sanon, ettei isä maksa, koska hän hoitaa omista rahoistansa lapsen elatuksen tämän ollessa hänen luonansa ja päinvastoin?

No olen minäkin elatuskykyisempi, mutta en silti maksa. Ei kaikkiin vastapuolen ehdotuksiin tai vaatimuksiin tarvitse suostua. Kunhan lapsi saa tarvittavan elatuksensa muutoin.

Vastaaja 6/9.

Sinä joka olet ehkä eroamassa ja joudut kääntymään sossun puoleen toimeentulotukea ajatellen: Voit vastata sossulle, että isä hoitaa elatuksensa tuomalla suoraan ruokaa ja vaatteita ja maksamalla vaikka lapsille taskurahaa/ muita menoja/harrastuksia omana elastuvelvollisuuden osuutenaan. Se miten lapsen vanhemmat sopivat elatuksen, on heidän asiansa. Ei se sossulle kuulu. Eikä kukaan ole velvollinen maksamaan eron jälkeen elatusmaksuja mitään tiettyä summaa ja rahana tilille. Kunhan lapsi saa omansa, tavalla tai toisella.

Mua aina hämmästyttää nämä samat virheluulot.

OIkaisuja yleisiin vääriin uskomuksiin aiheesta:

-lastenvalvoja EI määrää elatusmaksuja- lastenvalvoja käyttää laskukaavoissaan oikeusministeriön SUOSITUSTA, ei määräystä. Sellaista lakia ei olekaan, jossa tästä olisi jokin minimisumma taikka maksutapa määrätty. Ei ole minimielaria.

-kelan maksamaa elatustukea voi saada vain JOS on voimassaoleva elatussopimus, jota se maksava osapuoli rikkoo, jos ei siis ole elatussopimusta koskaan ollutkaan, ei voi saada elatustukeakaan paitsi niissä tapauksissa, joissa isyyttä ei ole tunnustettu koskaan.

-lapsilisät maksetaan yleensä sinne, jossa lapsi on kirjoilla. Jos isä muuttaa pois, on äiti oikeutettu saamaan YH-lisää lapsilisäänsä/-lisiinsä.

-Lapsi voi olla kirjoilla vain yhdessä osoitteessa jonka vuoksi lapsilisää ei voi jakaa kahtia ja sitä maksetaan vain yhteen kotiin jos 1 lapsi, useamman kohdalla voi sopia lasten kirjoilla olemisen tasapuoliseksi, jos lapsilisillä halutaan myös jakaa elatusta kuten suotavaa olisi

Riippuu täysin sitä mitä sovitte.. jos molemmat kustantavat vuorollaan lapsen elatusta ja tarpeita, voidaan sopia ettei elareita makseta.

Olen kuitenkin kuullut tapauksia joissa on suositeltu maksamaan elatusmaksuja vanhemmalla jonka luona lapsen virallinen osoite on. Perusteluna se että kun yksi sutten hankkii kaiken tarvittavan, on selkeämpää. Tällöin ns etävanhempi saa luonapitovähennyksen maksuun eli huomioidaan että huolehtii mm ruuasta ja perushygieniasta yms kun lapsi on luonaan. Mutta ei siis hanki esim vaatteita tms.

Ymmärtääkseni moni etä maksaa, vaikka lapset on puolet ajasta luona. Saahan se paperilla lähi lapsilisän, joka pitäisi kattaa esimerkiksi tuloeroista johtuva alempi elatusvastuu tai tavalliset harrastukset. Tietysti joskus tilanne on se, ettei etä osta ikinä mitään tai maksa mitään paitsi ruokkii hänellä, niin se satasen lapsilisä ei silloin kyllä riitä mihinkään.

Elareiden ongelma on, että niissä ei huomioida etän kuluja mitenkään tai sitä, miten se lähi sitä rahaa käyttää lapseen. Olen seurannut tilannetta kummaltakin puolen ja ei tilanteet ole ihan yksi yhteen. Tiedän lähiäitejä, jotka ei osta lapselle koskaan mitää ylimääräistä, lapset ei saa harrastaa mitään, viikkorahaa ei saa jne. Toisaalta hyvä ystäväni on lähi ja hänen lapsensa harrastaa kalliisti, kulkee hyvissä vaatteissa, pääsee matkoille jne. Hänen eksänsä ei maksa 50-50 -sopparin mukaan mitään elareita (koska kaveri ei jaksa tapella) ja todellisuudessa kaveri maksaa kaiken paitsi isäviikkojen ruuat. Jopa hoitomaksunkin äiti maksoi, eikä lapsilisä kattanut edes sitä.

Itse olen etäisän puoliso ja kyllä meille on lapsesta paljon kuluja. Lapsi haluaa viettää meillä paljon enemmän aikaa kuin sopimuksessa on. Käytännössä on kaikki viikonloput ja lomat päivästä päivään. Me ostamme vaatteet, annamme viikkorahat ja maksamme puhelimen. Meillä on asuntoa ostettaessa varattu lapselle oma huone, joten senkin puolesta kulut menee tasan. Tuntuu joskus oudolta, miksi tässä tapauksessa elaria maksetaan lainkaan. Ruokakulutkin menee melkein tasan, kun viikot on koulussa ja saa siellä aterian. Kaikki viikonloput ja lomat on meidän muonavahvuudessa. Esimerkiksi jouluna tuli meille joulujuhlapäivänä ja lähti loppiaisena. Oli siis 3 viikkoa meillä. Hiihtolomaksi tullee kuten syyslomaksi eli on 9 päivää putkeen. Viime kesänä tuli kevätjuhlailtana ja kävi juhannuksen jälkeen ekan kerran äidillään. Palasi parin päivän päästä ja seuraavan kerran kävi heinäkuun lopulla viikon äidillään ja sitten olikin koulun alkuun asti. Eli koulun lopusta koulun alkuun oli yhteensä 9 yötä äidillään, joka on huomattavasti vähemmän kuin etäsopparissa olisi toiseen suuntaan kesältä. Sen kun on tässä, kivahan lasta on nähdä. Mies vaan ihmettelee, miksi hän silti maksaa koko kesän täyttä elaria, vaikka äitinhän pitäisi lapsilisäkin tilittää tänne. Kuten aiemmin kirjoitin, niin asumiskulut lapsen osalta on kummassakin kodissa samat, joten sillä äidin rahahyötyä ei voi perustella.

[quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 01:57"]

Olen vain kuullut eräältä tutulta tuollaisen väitteen, jonka asianajaja oli hänelle sanonut.

Ei minunkaan mielestäni kukaan ole velvollinen maksamaan erikseen vielä elareita jos molemmat vuoroviikoin kustantavat omasta pussistansa lapsen elatuksen ja muut mahdolliset menot.

-ap

[/quote] Elatusmaksu on kuitenkin helpompi tapa kuin ainainen laskujen puolittaminen. Meillä ruoka ja asuminen menevät 50/50 mutta koska olen virallinen lapsen lähihuoltaja, kaikki laskut ja muut lapsen posti tulee meille. Ja koska minä maksan kaikki laskut, lääkärit, vakuutukset, synttärilahjat, vaatteet, fillarit, sukset jne, ja  harrastukset, lehdet ja kaiken, niin toki saan elatusmaksua. Lapsilisän satanen ei noihin riitä.

[quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 03:47"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 01:57"]

Olen vain kuullut eräältä tutulta tuollaisen väitteen, jonka asianajaja oli hänelle sanonut.

Ei minunkaan mielestäni kukaan ole velvollinen maksamaan erikseen vielä elareita jos molemmat vuoroviikoin kustantavat omasta pussistansa lapsen elatuksen ja muut mahdolliset menot.

-ap

Meillä kumpikaan ei maksa mitään elatusmaksuja. Isommat kulut sumplitaan suunnilleen tasan, tyyliin minä maksan päivähoidon ja vaatteita, isä vakuutukset ja harrastuksia. Kummatkin ollaan hyvätuloisia joten ei ole tarvetta kinastella rahasta.

Jos lähivanhempi lusmuaa kotona eikä mene töihin, on hänen elatuskykynsä nolla. Tällöin etävanhempi joutuu maksamaan elarit vaikka lapset asuisivat puolet ja puolet, asuinpäivistä saa vaan nimellisen vähennyksen elatusmaksuihin. Ja oman perheemme kohdalla on laskettu, että vaikka lapset olisivat suurimman osan kuussa etävanhemman luona, pitäisi etävanhemman silti maksaa isot summat. Laki ei ole reilu ja mahdollistaa kotona lusmuilun työssäkäyvän vanhemman kustannuksella. Sairasta eikö totta?

Aika harva tajuaa, että lapsesta on etälle muitakin kuluja kuin vain elarit ja myös lähillä on yhtäläinen elatusvelvollisuus kuin etällä.