Kaipaan niin paljon tupakanpolttoa, ei ole enää mitään rentoutumistapaa

Sama täällä. Mutta näin raskaana en voi ajatellakaan, että sortuisin. Itse olen vaihtanut jäätelöön :)

Rukoile

Rentoutuminen - tuo tekosyy joutilaisuudelle

Mene takapihalle ja hengittele syvään muutaman minuutin ajan, tuijottele taivaalle. Tai polta sädetikku.

Yritä olla ajattelematta. Yksi tuttu aloitti uudestaan 15 vuoden jälkeen ja sanoi syyksi, että 15 vuotta kiusasi itseään jokainen päivä ja päätyi siihen, ettei voi elää elämäänsä niin. Hurjaa ajatella, että riippuvuus on noin kamala. Parempi olla koskaan aloittamatta.

Voisitko ap ajatella, että vaikka 75-vuotiaana aloitat uudelleen, jos tekee mieli? Annat itsellesi jo nyt luvan siihen, että sitten saat röökailla loppuikäsi rauhassa.

No keksi joku korvaava rituaali. Juo hitaasti ja nautiskellen kuppi kuumaa, polta hetki kynttilää, kirjoita ajatuksia paperille, meditoi, tee vaikka alapääjumppaa...; ) Ei tää tietysti toimi siellä röökiringissä väristessä mutta ei kai siellä tupakoimaton muutenkaan voi enää pyöriä. Oikeasti, oot tehnyt maailman fiksuimman päätöksen - pysy siinä. Kiität itseäsi, kun mietit, että voit kuusikymppisenä tehdä muutakin kuin istua happiletkun kantaman päässä viikset nenän alla ja miettiä, miten ne viimeiset kolme elinkuukauttasi kulutat, ennenkuin kuolo korjaa kituvan.

Voithan sä ostaa kaupasta tutin ja mennä sitä imeskelemään parvekkeelle tai terassille 20 kertaa päivässä muutamaksi minuutiksi.

Mun rentoutumistapa on juoda rauhassa kupillinen teetä. Tämä n. 5 kertaa päivässä...

[quote author="Vierailija" time="31.03.2013 klo 22:35"]

Mun rentoutumistapa on juoda rauhassa kupillinen teetä. Tämä n. 5 kertaa päivässä...

[/quote]

Hyvä tapa. Tee. Etenkin kahden. 

Parempi, kuin kahden savukkeella. 

Pahinta on työpaikoilla tai koulutuksessa, kun muut rientävät savuille ja itse jää seisomaan paikoilleen sormenvälit tyhjinä savukkeesta. Tee on se joka pitää kiinni. Haittapuolena on kova hätä.

Tikkari? Sama oraalinen tyydytys, aikaakin menee saman verran. Ehkä löytyy vähäsokerinenkin versio.

Älä vaan anna periksi! Et polttanut lapsena, etkä kai aloittaisi tapaa uudestaan, jos saisit valita nyt? Lue se Stumppaa tähän! -kirja ja valitse vapaus siitä tupakasta, josta ainoa hyötyjä on lopulta valtio verotulojen muodossa, itse maksat siitä arkustasi joka tupakasta, hyötyä et siitä saa. Jokainen päivä ilman riippuvuutta kannattaa ja mitään et menetä sillä, että lopetat ajattelun siitä, että tupakka pelastaisi asiasi. Kaikki se raha, terveys, iho ym. käy lenkillä ja pysy vahvana! ( terkuin vaan toinen, jolla sama mieliteko kiusana ajoittain)

Olen lopettanut pari kuukautta sitten ja tiedän mitä tarkoitat. Oikein pelottaa kun kesä on tulossa, ja mulle rööki kuuluu kesään kuin mansikat ja jätski monille. Mutta joo, pidän niitä tupakanmittaisia taukoja itsekin teen parissa. Välillä menen ulos viemään roskat tms. ja olen vain hetken paikallani pihalla. 

[quote author="Vierailija" time="31.03.2013 klo 22:19"]

Yritä olla ajattelematta. Yksi tuttu aloitti uudestaan 15 vuoden jälkeen ja sanoi syyksi, että 15 vuotta kiusasi itseään jokainen päivä ja päätyi siihen, ettei voi elää elämäänsä niin. Hurjaa ajatella, että riippuvuus on noin kamala. Parempi olla koskaan aloittamatta.

Voisitko ap ajatella, että vaikka 75-vuotiaana aloitat uudelleen, jos tekee mieli? Annat itsellesi jo nyt luvan siihen, että sitten saat röökailla loppuikäsi rauhassa.

[/quote]

Mulla vähän sama.  Melkein joka päivä joutuu hillitsemään itsensä ettei polta vaikka en ole polttanut vuosiin.Kieltämättä aika masentava  kieltää itseltään tuo nautinto loppu elämän ajan.

Ajatelkaa, ettei se tupakka teille ollut nautinto milloinkaan, ettehän muutoin olisi halunneet lopettaa.

Minäkin suosittelisin lukemaan Stumppaa tähän- kirjan. Ei tarvitse ikävöidä tupakkaa sen jälkeen.

t. kirjan lukenut, kohta 2v polttamatta eikä kyllä ajatustakaan tarvitse mokomalle enää suoda.

Minä päätin että alan polttamaan, kunhan raskauteni on ohi.

Elämäni on hiton stressaavaa ja nykymeno rauhoittavien ym. kanssa ei ole yhtään terveempää. Syön makeaa stressiin, jonka vuoksi olenkin lihonut muodottomaksi- ja minä en oikeasti edes pidä makeasta! :/ Tupakka ei ainakaan lihota ja jos sitä polttaa lähinnä työpäivän aikana, lapsetkaan eivät juuri altistu.

7 vuotta ollut polttamatta ja niin se vaan edelleen tulee joskus mieleen, varsinkin kun jokin ärysttää, että voi vitsi kun edes polttais ja pääsis hermosavulle. Lihonut olen 10 kiloa näiden vuosien aikana ja mussutan karkkia melko paljon. Mutta mikä on hienointa, niin liikunnan harrastaminen, että voi tehdä jotain ilman että nuupahtaa heti alkumetreille. Ja hengityksen helppous ja ja ja.. En alkais kyllä uudelleen tupakoida vaikka mikä olis.

Itse olen lopettanut, aloittanut uudelleen ja sitten taas lopettanut. Sen olen oppinut, että vaikka se tupakka tuntuu rentouttavalta, se ei oikeasti ole sitä. Tupakoidessani olen jatkuvasti paljon levottomampi kuin tupakoimattomana. Tupakoivana olen rauhallinen ainoastaan polttaessani, nyt olen rento käytännössä aina. En kaipaa lainkaan sitä jatkuvaa hermostunutta oloa. 

Sinä, joka aikoo aloittaa tupakoinnin uudestaan raskauden jälkeen. Ai, että lapsia ei haittaa, jos vain töissä tupakoit? Sun vaatteissa, hiuksissa ja ihossa on tupakan hajun lisäksi syöpävaarallisia hiukkasia, jotka siirtyvät myös lapsiisi. Astma on yleisempää lapsilla, joiden perheenjäsenet polttavat, vaikka asunnossa sisällä ei poltettaisikaan. Lapsiasi varmasti haittaa myös se, että äiti ei jaksa touhuta ja liikkua, yskii aina räkäistä yskää, saa suurella todennäköisyydellä keuhkolaajentumataudin ja mahdollisesti myös rinta-, keuhko-, kurkunpää-, kohdunkaula- tai rakkosyövän, joiden kaikkien riskiä tupakointi lisää selvästi. Lisäksi mukana on häpeää, koska nykyään tupakointi liitetään alempaan sosiaaliluokkaan, huonoon koulutustasoon, köyhyyteen ja tyhmyyteen. Koulussa, neuvolassa, mediassa moititaan perheitä, joissa tupakoidaan ja lapsi saa siitä moitteesta osansa voimatta itse vaikuttaa asiaan. Eli on haittaa, sekä sinulle että lapsille.

oon ollu 4 v kohta savuron ja nyt ,ua oksettaa se hajukin jo. vielä oisko n. vuosi sitten teki mieli itsekkin mennä hermosavuille, mutta enään ei. mies polttaa, ja mua inhottaa olla sen lähellä kun se haisee koko aika vaikka olis välillä muutaman tunninkin polttamatta. yritän taivutella että lopettais edes kotona hiisamisen, niin vois josus kainaloon taas mennä ilman pääkipua :D musta on tullu herkkis.