Kauppalehti Optio ja naisjohtajat

Jos nyt vielä tarkennan hätäpäissä lähetettyä viestiä, että jos Aarni-Sirviö sanoo haluavansa nähdä enemmän naisia opiskelemassa teknistä alaa, matematiikkaa ja luonnontieteitä, onko näitä kahta jälkimmäistä alaa opiskelevilla naisilla hyvät mahdollisuudet päätyä johtotehtäviin? Ja jos on, niin millaisiin johtotehtäviin? Vai onko matikka ja luonnontieteet tuossa vain täytteenä...

Varmaan siinä vielä oli joku muukin epähuomio, mutta tuo tarkennus nyt ensin...

Ehkä äfämmät on tutkimuksen ja tuotekehityksen puolella, mahdollisesti johtotehtävissä? Mutta tokihan sillä varmaan on paljon merkitystä, että aineenopettajat on FM:iä. Mutta sekin vielä, että jos Optio käsittelee lähinnä pörssiyhtiöitä, niin juuri julkisella puolella johtotehtävissä olevat ei siellä näy.

Jaa niin totta, onko siis niin, että siellä "rahakkaamalla" teollisuuden (tai mikämuusanaonparempi) puolella on DI:t ja yliopistosta matemaattis-luonnontieteellisestä valmistuneet on julkisella puolella, koulutusalalla, virastoissa jne.?

t, ap

Mä oon tietojenkäsittelytieteen FM ja ihan samoissa asemissa on niin johto- kuin muiden tehtävien suhteen kokemukseni mukaan kuin alan DI:t. 

Mutta fakta on, että useimmat meistä harvoista alan naisista emme halua johtotehtäviin ,vaan tykkäämme tehdä asiantuntijaduuneja, joista jää vapaa-aikaa perheelle ja muulle elämällekin. Toisaalta projektipäällikköinä on kyllä paljon naisia verrattuna siihen miten vähän naisia suorittavissa tehtävissä on. Ylimmissä johtajissa on hyvin vähän naisia lukuunottamatta henkilöstöpuolta.

Kiitos tietojenkäsittelytieteen FM :). Jos vielä luet niin koetko itse että tässä on tasa-arvo-ongelma? Pitäisikö naisia saada sinne ylimpään johtoon? Noissakin artikkeleissa sanottiin, että valintoja täytyy tehdä ja kaikkea ei voi saada.

Ehkä tasa-arvo-ongelma on niin päin, että miehet työnnetään sinne myllyyn jossa ei riitä vapaa-aikaa perheelle ja muulle elämälle, vaikka naistenkin pitäisi ottaa siitä osansa eikä jäädä asiantuntijatehtäviin..? Joku muukin voi vastata :).

Oon fysiikan opiskelija ja en tiedä yhtään haluanko jatkaa tätä vai hakea johonkin muualle. En oikein saa kokonaiskuvaa tulevaisuuden mahdollisuuksista, ja siksi huolehdin tuota DI:n ja FM:n suhdetta työmarkkinoilla.

No juu ja henkilöstöpuolen lisäksi suurilla yrityksillä johdonmukaisesti on nainen viestintäjohtajana että naisetkin saa olla mukana. Se on eri vaikeaa ja Ahteen Hilkallakin on vaikeuksia lastentarhan opettajan koulutuksella.

Nokialta Suomisen Arja siirtyi Finnairille samoihin hommiin ja nykyinen on Taimen Maija. Presidentilla Heinosen Veera ja Nesteellä Carola Teir-Lehtinen tienasi mukavasti 3.6 miljoonaa v. 2006 ihan vaan tiedottelemalla. Koneella Korkeakosken Anne ja UPM:llä on myös kaikki naisia. Ok, yksi mies on eksynyt mukaan. Varsinaista operatiivista johtoa se ei ole.

 
Mediakontaktit

UPM:n viestintä palvelee mediaa puhelimitse numerossa UPM Media Desk 040 588 3284 ja sähköpostitse osoitteessa media@upm.com sekä etunimi.sukunimi@upm.com.

UPM, konserniviestintä
 

Pirkko Harrela, viestintäjohtaja
Puh. 0204 15 0588

Ari Voutilainen, johtaja, konserniviestintä
Puh. 040 671 9995 

Kaisu Lehtomaa, viestintäpäällikkö, mediasuhteet ja ulkoinen viestintä
Puh. 0204 1 5 0493

Asta Halme, viestintäpäällikkö, vastuullisuus ja ulkoinen viestintä
Puh. 0204 15 0638

Eteläesplanadi 2, Helsinki
Postiosoite: PL 380, 00101 Helsinki
 

UPM, Energia ja sellu

Sari Hörkkö, viestintäjohtaja
Puh. 0204 15 0797

Aili Piironen, viestintäjohtaja, Metsät ja puunhankinta
Puh. 0204 15 0221

Eteläesplanadi 2, Helsinki
Postiosoite: PL 380, 00101 Helsinki

UPM, Paperi

Ulla-Riitta Unkuri, viestintäjohtaja
Puh. 0204 15 0619
Eteläesplanadi 2, Helsinki
Postiosoite: PL 380, 00101 Helsinki

UPM, Tekniset materiaalit

Elisa Nilsson, viestintäjohtaja
Puh. 0204 16 7806
Tesomankatu 31, Tampere
Postiosoite: PL 53, 33101 Tampere

UPM Metsä

Nilla Hietamäki, viestintäpäällikkö
Puh. 0204 16 4609
Postiosoite: PL 32, 37601 Valkeakoski

[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 08:00"]

Olisi kiva tästä aiheesta keskustella laajemminkin, mutta huomioi kiinnittyi aiheeseen nyt just tämän lehden juttujen perusteella. Toimitusjohtajista oli juttua, ja haastateltavina menestyineitä naisia, Maarit Aarni-Sirviö, Maija-Liisa Friman ja Tiina Tuomela. Niina Kopola mainittiin. Kaikki diplomi-insinöörejä (vähintään). Aarni-Sirviöstä kertovassa jutussa sanotaan, että jos naisjohtajia halutaan lisää, naisia pitää saada enemmän teknilliselle alalle (teekkareiksi), ei ollut A-S:n lainaus. Toisaalla jutun mukaan Aarni-Sirviö haluaa nähdä "naisia opiskelemassa teknistä alaa, matematiikka ja luonnontieteitä, koska vientiteollisuutemme nojaa niihin".

Sitten oli kaavio jonka mukaan toimitusjohtajista 45% on kaupallinen koulutus, 43% tekniikan alan koulutus, 7% juridinen, ja 2% maatalouden, 2% valtiotieteen ja 2% lääketieteen koulutus, 5% koulutus ei tiedossa. Aarni-Sirviöstä kertovassa jutussa sanotaan, että johtoryhmien naiset on enimmäkseen markkinointi- tai henkilöstöjohtajia (näistä tehtävistä ei usein nousta tj:ksi tai hallitukseen).

Mua kiinnostaa erityisesti, miten luonnontieteet suhtautuu tähän. Ei mainittu tuossa tj:den koulutustaustalistauksessa luonnontieteellistä koulutusta, joten ei niitä sitten varmaan ole tj:nä. Onko yliopistossa matikkaa, fysiikkaa, kemiaa jne. lukeneet siis ihan eri porukkaa kuin DI:t? Kaikki opettajia?

[/quote]

Eikö Friman ollut se, joka Aspocompin sekoili? Kannattaa myös huomata, ettei Helsingin pörssissä listattujen firmojen toimitusjohtajina taida juuri nyt olla yhtään naista? Kaikki ovat pärjänneet todella huonosti: Aspocomp, Tiimari ja Oral esimerkkeinä. Tukitehtävissä varpusia kyllä on.

Analyytikkomies

Minustakin on hauskaa se, että naiset ovat aina ns. huttutehtävissä kuten viestinnässä, HR:ssä ja epämääräisissä brändijohtotehtissä ym. Osaamista edellyttävät tehtävät kuten rahoitus, lakiasiat ja operatiivinen johto on yleensä miesten hallussa.

Nainen

Käytännössä nainen "miesten alalla" on aina eri asemassa kuin se mies, koska naiselle osoitetaan alan sisällä oma naispaikkansa. Ei siinä koulutukset auta eikä lasikaton rikkominen, koska miesvaltaisen alan naiset katsovat olevansa parempia kuin muut naiset (hehän ovat rikkoneet rajoja ja valinneet toisin) eli tästä syntyy ero naisten välille. Miehet taas pitävät miesvaltaisella alalla naisia kaikkea muuta kuin tasa-arvoisina, eräänlaisina lemmikkeinä tms,

Asiasta on lukuisia tutkimuksia, joiden mukaan kyse ei ole miesten asenteista vaan miesten alalle lähteneiden naisten omista asenteista. Heille riittää, että he ovat "parempia" kuin muut naiset, ei välttämättä tasa-arvoisia miesten kanssa.

Hei kiva, en huomannut että oli tullut vastauksia :). Löytyisikö lisää vinkkejä noiden asenteisiin liittyvien tutkimusten löytämiseen? Huomaan itsessänikin tuon suuntaista ja huolehdin että mahtaako se johtaa alisuoriutumiseen. Ja miten tuollainen asenne yhdistyy siihen, jos kuitenkin osaa jotakin paremmin kuin usea mies, ja vaikka se hyvältä tuntuisikin, silti voi tulla jonnekin aivojen peränurkkaan ajatus, että en mä siis niinku kyllä sillai oikeesti niinku tajua paljonkaan mut tän yhden jutun nyt jotenkin oon tässä palloillessani tällai ajatellut mut siis ihan väärin tää varmaan niinku on siltiki.

Niin ja toinen juttu, eihän Suomessa ole sellaista tosiasiallista, käytännön johtamiskoulutusta paljonkaan tarjolla. On opettajan pedagogisten opintojen käytännön harjoittelu ja sitten on RUK. Moniko johtaja on käynyt jomman kumman, ja moniko RUK:n käyneistä on mies ja moniko opettajan pätevyyden saanut on nainen tai ei ole käynyt RUK:ta toimii opettajana?

Tai niin, en oikeasti usko että RUK tekisi pojista ja tytöistä johtajia. Uskon että sinne hakeutuu paljon sellaisia, jotka on muutenkin johtajatyyppisiä, ja jos heistä isoina tulee hyviä johtajia, he on varmasti saaneet muutakin harjoitusta pikkulapsesta saakka kuin yhden RUK:n.

Mulle ei oo kyllä tullut mieleenkään, että open pedagokisia pidettäisiin johtamiskoulutuksena!

Esim. partio tai monet muut harrastukset valmentavat kyllä.

Asiantuntijatehtävissä FM ja DI on samalla viivalla, mutta tutkintona DI on arvostetumpi ja periaatteessa auttaa paremmin uran alkuun. Mutta enemmän se on yksilöstä ja firmasta kiinni.

Se perimmäinen syy siihen, että naisia on (toistaiseksi) vähemmän ylimmän johdon paikoilla on tuo aiemmin mainittu halu pysyä asiantuntijana. Se vaan on näin. Naiset OVAT tällaisia.

Tämä kaikki tulee kuitenkin muuttumaan parin seuraavan vuosikymmenen aikana, kun naiset numeraalisesti tulevat ylittämään miehet akateemisesti koulutettujen lukumäärässä. Tämä koskee alaa kuin alaa. Ja samaan syssyyn tulee loppumaan problematisointi "naisen eurosta", koska pian tilanne tasaantuu jo tilastollisestikin. 

Näitä odotellessa :-)

No tarkoitin että jonkin virallista koulutusta tarjoavan lafkan tarjonnasta ei mulle ainakaan tule mieleen muuta. Täytyyhän opettajalla olla johtamistaitoja, että mistään tulee mitään, ja sitä vartenhan se käytännön harjoittelu on, että niitä treenataan. (Toisin sanoen oikea johtamiskoulutus on tosi vähissä, mahtaako sen puute jopa näkyä vai onko oikeasti niin, että harrastustoiminta kouluttaa ihan riittävästi ja loppu on sitten sisäsyntyistä?)

Kertokaa vielä kun mulla ei ole omaa kokemusta, että mitä se käytännössä tarkoittaa se asiantuntijatehtävissä oleminen?

No tuo nyt ei pidä paikkaansa. Pojat on poikia ja naiset naisia. Naisilta puuttua testosteroni melkein kokonaan ja sitä myötä draivi ja saavutukset. Jos ajattelee vaikka IT-alaa ja teollisuutta niin onhan se nyt ja tulee sattuneesta syystä aina olemaan miesten hallussa. Tiedealalla ja taloudessa samantyylistä "ongelmaa" ja älykkäitähän miehissä on merkittävästi enemmän ja se näkyy.

(Peukutin oman aiemman viestini. Kokeilin vain onko se mahdollista.)

Naiset käyttää energiaansa keskinäiseen tappeluun ja olemattomien asioiden veivaamiseen. Eivät myöskään ole innovatiivisia. Anna esimerkki naisen keksinnöstä (kodinhoidon ulkopuolella) tai naisen perustamasta menestyneestä yrityksestä?