Lue keskustelun säännöt.
Miehen tytär ja uusi vauva
03.03.2013 |
Hei! Olen ollut yhdessä mieheni kanssa nyt pari vuotta ja menimme naimisiin puoli vuotta sitten, nyt syntymässä yhteinen lapsi maaliskuun lopussa. Miehellä on aiemmasta suhteesta, joka päättyi jo 4 vuotta ennen tapaamistamme, 6 vuotias tytär. Mieheni ja lapsen äiti eivät ole koskaan asuneet yhdessä, ja tytön äidillä on yksinhuoltajuus.
Miehelläni on ollut ennen tapaamistani vaikeaa tavata tytärtään exänsä mustasukkaisuuden takia, ja hän on joutunut taistelemaan saadakseen edes lailliset tapaamiset toimimaan, tytär on ollut ja on hänelle tärkeä vaikka eivät ole siis koskaan yhdessä asuneetkaan.Nyt viimeisen vuoden tapaamiset ovat sujuneet hyvin, haluan tukea miestäni täysillä näissä tapaamissa joita on joka toinen vkl suunnilleen ja nyt ne ovat sujuneet hyvin. Mieheni viettää aikaa tyttärensä kanssa kahden kesken toivomuksestani, sillä olen itse kokenut samantapaisen tilanteen lapsena ja silloin toivoin aikaa isäni kanssa kahdestaan.
Nyt kun meidän yhteisen lapsemme laskettu aika on käsillä, olen alkanut miettiä, miten tapaamiset kannattaisi hoitaa tulevaisuudessa, kun meillä (minulla ja vauvalla) ei ole oikein paikkaa minne mennä tyttären vierailujen ajaksi (olen tähän asti lähtenyt pois vähän ajan kuluttua kotoamme jotta saavat olla kahdestaan). Olen onnellinen mieheni puolesta kun näyttää siltä että viimeinkin tapaamiset sujuvat ja välit ovat lähentyneet, mutta kun tytär on on tottunut saamaan isänsä kaiken huomion tapaamiskerroilla huolettaa se, miten tytär suhtautuu vauvaan ja miten välit sitten kehittyvät isällä ja tyttärellä, en haluaisi tyttären joutuvan tuntevan mustasukkaisuutta mutta en myöskään halua että meidän lapsemme joutuu ikävään asemaan tapaamisten aikana. Ei pieni vauva/taapero ymmärrä että isän "täytyy" tapaamiskerroilla keskittyä vain tyttäreensä joka muuten huolehtii hänestä päivittäin. Stressaan asiasta kovasti, sillä en halua lapsemme joutuvan kokemaan minkäänlaisia "hylkäämisen" tunteita (joita itse jouduin lapsena kokemaan).
En tiedä, mietinkö asiaa liikaa, mutta tunnen tietenkin olevani tilanteessa vastuullinen siitä mielessä että haluan omalle lapselleni parasta ja samalla tukea miestäni tyttärensä tapaamisissa. En usko, että tytär ymmärtää syntyvän vauvan olevan hänen siskopuolensa, hän on nähnyt minut vain kolme kertaa vuoden aikana eikä tiedä minun olevan raskaana. Olen pysytellyt taka-alalla, valmistanut ruokaa jne, ja sitten lähtenyt kotoamme jonnekkin omille asioille, tietenkin normaalit jutut olemme tytön kanssa jutelleet.
Miten toimisitte tilanteessani? Kun vauva syntyy voi olla että en edes voi lähteä kotoa mihinkään vähään aikaan mihinkään.... vauvan ja oman toipumiseni takia.Tilaakaan ei ole kaksiossamme niin paljon että voisin olla vauvan kanssa toisessa huoneessa tapaamisten ajan. En kuitenkaan halua olla mukana mieheni ja tyttärenkään tapaamisissa, eikä ole mielestäni myöskään oikein vaatia tytärtä nyt yhtäkkiä hyväksymään seuraani ja vielä uuuden vauvan läsnäolon tapaamisten aikana. Varsinkin nyt, kun niin monien vaikeuksien jälkeen ne näyttävät vihdoin sujuvan.
Kommentit (11)
Miksi olette salanneet raskauden ja uuden vauvan miehen tyttäreltä? Ilmeisesti kuitenkin olette, koska sanojesi mukaan, hän ei edes tiedä raskaudestasi.
Nyt on viimeisiä mahdollisia hetkiä kertoa vauvasta ja pikkusisaruksesta miehen tyttärelle. Itse tekisin niin, että painottaisin miten hän saa ihan ikioman pikkusiskon ja miten kivaa on kun voi iskän kanssa yhdessä hoitaa vauvaa. On tärkeää heti alusta asti vahvistaa sisarusten suhdetta. Mielestäni myös sinun on aika astua pikkuhiljaa tyttären elämään. Olet kuitenkin hänen äitipuolensa ja sisaruksen äiti.
Kun vauva syntyy, antaisin tyttären pitää vauvaa paljon sylissä, vaihtaa vaippaa ja vaatteita ja osallistua muutenkin vauvan hoitoon jos hän vain on siitä kiinnostunut. Painottaisin tyttärelle miten hyvä isosisko hän on ja että hän on teille kaikille kolmelle hyvin tärkeä. Mielestäni voisit myös kertoa, että sinusta olisi hauska tutustua häneen tarkemmin.
Kaiken tämän ohella kannattaa jatkaa miehen ja hänen tyttärensä kahden keskistä aikaa. Nyt se voisi enemmänkin olla sitä, että lähtevät yhdessä uimaan tai ulkoilemaan. Joka kerta, kun tytär tulee viikonlopuksi, kannattaa olla jotain aivan omaa heille kahdelle. Olisiko miehen mahdollista viikolla aloittaa esim. joku isä-lapsi -jumppa tai joku muu vastaava?
Miettisin sinuna myös asunnon vaihtamista kolmioon. Siitä saa yhden huoneen sisaruksille yhteiseksi. Mitä tulee siihen, että pelkäät ettei taapero ymmärrä, että isä viettää joka toinen viikonloppu kahdenkeskistä aikaa toisan lapsensa kanssa, niin aivan sama ongelma on ydinperheissäkin. Meilläkin taapero kiukkuaa oven takana jos mies rakentaa junarataa isompien lasten kanssa toisessa huoneessa eivätkä halua taaperoa sotkemaan leikkejään. Usein myöskään 2v ei ymmärrä miksi jompi kumpi vanhemmista lähtee vain yhden lapsen kanssa kaupungille ja jättää muut kaksi kotiin. Tsemppiä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikutat ihanalta ihmiselta. Kannattaisin tutustumista miehesi lapseen. Ei sinun tarvitse paeta kotoasi vaikka miehesi lapsi tuleekin sinne. Kylla 6 vuotias ymmartaa etta hanelle syntyy pikku sisarus. Hanki tytolle isosisko lahja vauvan synnytty
Kyllähän tytön täytyy tutustua sisarukseensa ja viettää aikaa hänen kanssaan, eikä sinun ja vauvan tarvitse poistua paikalta tytön vierailujen aikana. Isä ja tyttö voivat sitten viettää kahdenkeskistä aikaa jossain muualla, esim. ulkoilemalla. Selvää on, että elämä tulee muuttumaan vauvan synnyttyä.
Lapsi on miehen joten mielestäni tämä asia kuuluu hänen pähkäiltäväkseen.Ihan hienoa silti ap,että välität mutta ihmettelen ettei miehesi ole kertonut lapselleen että tälle tulee pikkusisko tai veli? Onko tähän ollut miehelläsi jokin erikoinen syy?
[quote author="Vierailija" time="03.03.2013 klo 13:02"]
Minä yrittäisin saada miehen tyttären tuntemaan itsensä osaksi teidän perhettään. Hänestä tulee isosisko ja ainakin minä tekisin kaikkeni, että hän saisi itsensä tuntemaan tärkeäksi juuri isosiskona ja ja teidän perheen jäsenenä. Antaisin isosiskon osallistua vauvan hoitamiseen (jos haluaa) ja sitten muistaisin kehua, miten hyvä ja taitava isosisko hän on.
nyt saa vähän sen kuvan että tyttö on teidän perheessä vieras, joka silloin tällöin käy kyläilemässä, ei perheenjäsen.
[/quote]
Näin onkin ollut, tyttären äidin vuoksi joka halusi mieheltäni "vain" lapsen lyhyen suhteen aikana (en viitsi ihan hirveän yksityiskohtaisesti kertoa tässä kaikkea) mutta siis mieheni ei vuosiin saanut tavata tytärtään ollenkaan, ja vuosi sitten sai tavata pari tuntia kerrallaan josta tapaamiset ovat nyt sitten pidentyneet. Eivät ole koskaan koko tyttären olemassolon aikana viettäneet esim. koko vkloppua yhdessä vaikka mieheni sitä onkin halunnut. Mieheni "pelkää" tyttärensä äidin taas lopettavan tapaamiset jos tekee jotain äidin mielestä "väärin" joten hän tekee kaikkensa tyttärensä viihtyvyyden eteen, tilanne on ollut tosi arkaluonteinen ja tuskaisa miehelleni pitkään.
Emme ole salanneet raskautta mitenkään mutta tytär ei esimerkiksi ymmärrä, että mieheni vanhemmat ovat hänen isovanhempansa (äitinsä on kertonut ettei isovanhempia ole)eikä oikein ymmärrä, kuka minä olen, emme tosiaan "uskalla" äitipuoli juttuja tytölle kertoa, äitinsä ei asiasta 100varmasti pitäisi.Luulen, että koko viikonlopun mittaisiin tapaamisiin on vielä vuosia aikaa joten emme "perheenä" varmaan tule aikaa viettämään pitkiin aikoihin. Tilanne olisi tietenkin täysin erilainen, jos tytär olisi ollut meillä joskus vaikka koko viikonlopun mutta äitinsä haluaa tyttären olevan "vierailija", vasta viime syksynä tytär sai tulla käymään meillä (siihen asti tapaamiset olivat puistossa, huvipuistoissa jne)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että että sinulla on asiasta aika iso trauma. Hienoa tietysti, että et halua tuota samaa miehesi tyttärelle.
Nyt olisi kuitenkin aika alkaa olla perheenä johon (pian) kuuluu neljä jäsentä. Korostakaa sitä, että tytöstä tulee nyt isosisko, hän osaa oman pikkusisaruksen. Ei mitään siskopuolijuttuja. Viestissä nro 3 oli monta hyvää neuvoa.
Mitä mieltä miehesi on tästä?
[quote author="Vierailija" time="03.03.2013 klo 13:15"]
Lapsi on miehen joten mielestäni tämä asia kuuluu hänen pähkäiltäväkseen.Ihan hienoa silti ap,että välität mutta ihmettelen ettei miehesi ole kertonut lapselleen että tälle tulee pikkusisko tai veli? Onko tähän ollut miehelläsi jokin erikoinen syy?
[/quote]
Ei varmaan mitään erityistä syytä, muuta kuin että hän on halunnut keskittyä ja nauttia ajasta tyttärensä kanssa ja pelkää koko ajan tekevänsä jotain väärin tapaamisten aikana... siis on tosi epävarma isän roolissaan jossa olen häntä yrittänyt tukea (vaikka ei minullakaan ole omia lapsia vielä). Vuosia kestävät taistelut tyttären tapaamisoikeudesta ovat mieheni jotekin lamaannuttaneet henkisesti isän roolissaan, ei siitä montaa kuukautta ole kun tyttären äiti sanoi tullessaan hakemaan tyttöä "ei xxx halua sinua enää parin vuoden kuluttua tavata, ei hän sinusta välitä" joka oli miehelle rankka paikka taas. Äiti oli jotenkin mustasukkainen, kun tapaaminen oli sujunut hyvin.Siitä ovat tyttären ja isän välit kyllä parantuneet entisestään mutta tilanne on "arkaluontoinen" edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.03.2013 klo 13:20"]
[quote author="Vierailija" time="03.03.2013 klo 13:02"]
Minä yrittäisin saada miehen tyttären tuntemaan itsensä osaksi teidän perhettään. Hänestä tulee isosisko ja ainakin minä tekisin kaikkeni, että hän saisi itsensä tuntemaan tärkeäksi juuri isosiskona ja ja teidän perheen jäsenenä. Antaisin isosiskon osallistua vauvan hoitamiseen (jos haluaa) ja sitten muistaisin kehua, miten hyvä ja taitava isosisko hän on.
nyt saa vähän sen kuvan että tyttö on teidän perheessä vieras, joka silloin tällöin käy kyläilemässä, ei perheenjäsen.
[/quote]
Näin onkin ollut, tyttären äidin vuoksi joka halusi mieheltäni "vain" lapsen lyhyen suhteen aikana (en viitsi ihan hirveän yksityiskohtaisesti kertoa tässä kaikkea) mutta siis mieheni ei vuosiin saanut tavata tytärtään ollenkaan, ja vuosi sitten sai tavata pari tuntia kerrallaan josta tapaamiset ovat nyt sitten pidentyneet. Eivät ole koskaan koko tyttären olemassolon aikana viettäneet esim. koko vkloppua yhdessä vaikka mieheni sitä onkin halunnut. Mieheni "pelkää" tyttärensä äidin taas lopettavan tapaamiset jos tekee jotain äidin mielestä "väärin" joten hän tekee kaikkensa tyttärensä viihtyvyyden eteen, tilanne on ollut tosi arkaluonteinen ja tuskaisa miehelleni pitkään.
Emme ole salanneet raskautta mitenkään mutta tytär ei esimerkiksi ymmärrä, että mieheni vanhemmat ovat hänen isovanhempansa (äitinsä on kertonut ettei isovanhempia ole)eikä oikein ymmärrä, kuka minä olen, emme tosiaan "uskalla" äitipuoli juttuja tytölle kertoa, äitinsä ei asiasta 100varmasti pitäisi.Luulen, että koko viikonlopun mittaisiin tapaamisiin on vielä vuosia aikaa joten emme "perheenä" varmaan tule aikaa viettämään pitkiin aikoihin. Tilanne olisi tietenkin täysin erilainen, jos tytär olisi ollut meillä joskus vaikka koko viikonlopun mutta äitinsä haluaa tyttären olevan "vierailija", vasta viime syksynä tytär sai tulla käymään meillä (siihen asti tapaamiset olivat puistossa, huvipuistoissa jne)
[/quote]
Tämä selventi tilannetta paljon. Todella, todella kamalalta äidiltä kuulostaa tytön äiti. Todella toimii vastoin lapsen parasta. Onko miehesi todistanut isyytensä? Maksaako elatusmaksuja tai muuta? Jos ei, kannattaa yrittää edetä näissä asioissa.
Mitä jos miehesi ja tyttären äiti istuisivat alas ja rauhallisesti juttelisivat miten olisi parasta toimia. Miehesi voisi kertoa rakastavansa tytärtään ja haluavan olla hänelle läsnäoleva ja hyvä isä.
Mutta varmasti vaikea ja herkkä tilanne. Tuollaisen ihmisen kanssa on vaikea sovitella asioita kun selvästikään ei ole kovin fiksu ihminen kyseessä.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2013 klo 13:04"]
Miksi olette salanneet raskauden ja uuden vauvan miehen tyttäreltä? Ilmeisesti kuitenkin olette, koska sanojesi mukaan, hän ei edes tiedä raskaudestasi.
Nyt on viimeisiä mahdollisia hetkiä kertoa vauvasta ja pikkusisaruksesta miehen tyttärelle. Itse tekisin niin, että painottaisin miten hän saa ihan ikioman pikkusiskon ja miten kivaa on kun voi iskän kanssa yhdessä hoitaa vauvaa. On tärkeää heti alusta asti vahvistaa sisarusten suhdetta. Mielestäni myös sinun on aika astua pikkuhiljaa tyttären elämään. Olet kuitenkin hänen äitipuolensa ja sisaruksen äiti.
Kun vauva syntyy, antaisin tyttären pitää vauvaa paljon sylissä, vaihtaa vaippaa ja vaatteita ja osallistua muutenkin vauvan hoitoon jos hän vain on siitä kiinnostunut. Painottaisin tyttärelle miten hyvä isosisko hän on ja että hän on teille kaikille kolmelle hyvin tärkeä. Mielestäni voisit myös kertoa, että sinusta olisi hauska tutustua häneen tarkemmin.
Kaiken tämän ohella kannattaa jatkaa miehen ja hänen tyttärensä kahden keskistä aikaa. Nyt se voisi enemmänkin olla sitä, että lähtevät yhdessä uimaan tai ulkoilemaan. Joka kerta, kun tytär tulee viikonlopuksi, kannattaa olla jotain aivan omaa heille kahdelle. Olisiko miehen mahdollista viikolla aloittaa esim. joku isä-lapsi -jumppa tai joku muu vastaava?
Miettisin sinuna myös asunnon vaihtamista kolmioon. Siitä saa yhden huoneen sisaruksille yhteiseksi. Mitä tulee siihen, että pelkäät ettei taapero ymmärrä, että isä viettää joka toinen viikonloppu kahdenkeskistä aikaa toisan lapsensa kanssa, niin aivan sama ongelma on ydinperheissäkin. Meilläkin taapero kiukkuaa oven takana jos mies rakentaa junarataa isompien lasten kanssa toisessa huoneessa eivätkä halua taaperoa sotkemaan leikkejään. Usein myöskään 2v ei ymmärrä miksi jompi kumpi vanhemmista lähtee vain yhden lapsen kanssa kaupungille ja jättää muut kaksi kotiin. Tsemppiä :)
[/quote]
Hyviä neuvoja, mutta tytön äiti ei anna tavata tyttöä viikolla, nytkin tosiaan nihkeästi 7-8 tuntia joka toinen vkl aiemman parin tunnin sijaan. Hän on yksinhuoltaja joten mies ei asiaan voi vaikuttaa muuten kuin niin että tytär haluaa viettää aikaa isänsä kanssa ja pyytää äidiltään saada nähdä isäänsä enemmä tulevaisuudessa (näin varmaan tuleekin käymään) ja luulen silloin että äitinsä kuitenkin haluaa lapsensa parasta ja antaa heille enemmän tapaamisaikaa. Joku tuossa sanoinkin että minulla on asiasta trauma, niin varmaan onkin, mutta en kestäisi katsoa mieheni surua jos meidän lapsemme syntymän takia mieheni ja tyttärensä välit huononesivat joten asia mietityttää.
En tiedä, miksi tunnen tungettelevani, jos sanon tyttärelle että haluaisin tutustua paremmin tms, tai esittelen vauva pikkusiskona hänelle... pelkään että nyt tapahtuu liikaa asioita kerralla hänelle ja se vaikuttaa heidän väleihinsä. Toisaalta, pakkohan asiasta on tytölle kertoa jotenkin kun vauva tänne "ilmestyy" :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin myös sitä, että miehesi voisi vaivihtaa soittaa lastenvalvojalle ja kysellä miten hänen kannattaisi edetä. Soittamisesta ei ainakaan ole mitään haittaakaan.
Ymmärrän miten vaikea tilanne on. Vähän kuin eläisitte veitsen terällä. Teillä on varmaankin pelko siitä, että jos tyttö alkaa hehkuttamaan onneaan ja miten kivaa on kun on pikkusisarus, tytön äiti säikähtää ja kieltäytyy tapaamisistaan kokonaan. Koittaisin siis edetä niin, että mies ja tytön äiti saisivat sovittua jonkin kirjallisen tapaamisaikataulun. Miehesi voisi soittaa hänelle ja kysyä voisiko tulla ihan vain juttelemaan siitä miten tytön äiti haluaa asioissa edettävän.
Minä yrittäisin saada miehen tyttären tuntemaan itsensä osaksi teidän perhettään. Hänestä tulee isosisko ja ainakin minä tekisin kaikkeni, että hän saisi itsensä tuntemaan tärkeäksi juuri isosiskona ja ja teidän perheen jäsenenä. Antaisin isosiskon osallistua vauvan hoitamiseen (jos haluaa) ja sitten muistaisin kehua, miten hyvä ja taitava isosisko hän on.
nyt saa vähän sen kuvan että tyttö on teidän perheessä vieras, joka silloin tällöin käy kyläilemässä, ei perheenjäsen.