Lue keskustelun säännöt.
Äitini jaksaa surra ja valittaa kun meillä on vain rivitalokoti.
30.03.2013 |
Sitten kehuu kuinka sillä ja sillä sukulaisella tms. on omakotitalo. Ja jos sitten kerron jonkun ihastelleen kotiamme niin se on kuulemma valehtelua tyyliin "kyllähän teille nyt voi sanoa mitä tahansa". Siis oikeasti tuo on tosi raivostuttavaa.
Kommentit (18)
No onhan tuo aika surkeaa asua rivarissa. Se on ns. wannabeomakotitalo. Kun rahat ei riitä okt:hen, pitää ostaa rivari. Rivarissahan tunnetusti yhdistyvät kerrostalo- ja omakotiasumisen huonot puolet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vähän samaa, paitsi me asumme vielä prolemmassa vaihtoehdossa, kerrostalossa (Helsingissä). Äiti aina kauhistelee, että hän ei kyllä kestäisi tuollaisia yhteisiä tiloja kuten rappuja ja pesutupia, ei tuommoisissa pitäisi kunnon ihmisten joutua asumaan. Mulla ja miehelläni taas ei ole mitään kiinnostustakaan omakotiasumiseen.
Meidän mamma se jaksoi pitkään itkeä, kun minulla ei ollut sitä miestä eikä lapsia. Ei auta, vaikka pärjään hyvin ja opiskelin pitkään. Nyt on onneksi vähän vähentynyt nämä kommentit.
Mulla on asiat vielä huonommin, meillä on vaan kerrostaloasunto. Isältäni lipsahti etten ole pystynyt muuta hankkimaan, ok-talo olisi pitänyt olla. Olin ällikällä lyöty, mielestäni meillä on kaikki hyvin, mulla vakityö ja lapset ovat terveitä, pärjäävät koulussa,on kavereita ja harrastuksia.
Mutta ei omakotitaloa...
Ala harmittelemaan hänen kanssaan sitä että ei vaikka ole varaa isompaan taloon kun oeltte köyhiä. Itse olen huomannut ku tavallaan lähden mukaan teatrlaalisesti valitukseen tulee hiljaista. Ja kannattaa lisäksi korostaa kuinta hyvin muilla on teihin verrattuna. Kun äotisi säälii sinua voi jotenkin ehkä hyötyä siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisille ne kulissit ja tittelit on tärkeintä maailmassa.
Ei mitään väliä jos oikeasti ollaan rahattomia, hirveä ressi, viha ja vitutus jos vaan on se omakotitalo ja 2 uutta autoa.
Minun äitini ei millään ymmärtänyt miksi, oi miksi jäin kotiäidiksi kun 1. lapsi syntyi.
Siitä jaksoi jauhaa mutta en jaksanut aina selitellä ja perustella valintaani niin annoin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Mutta kerran sitten puhelimessa alkoi kysellä että koskakohan pääsen tästä vankilasta ulos... siis mitäh...mistä vankilasta??? Miten oma koti/ oma valinta voisi olla vankila!
Silloin suutuin niin että paiskasin luurin korvaan ja yllätys yllätys se tehosi ;) ei enää tullut kotiäitiydestä valituksia.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 18:48"]
Mulla on asiat vielä huonommin, meillä on vaan kerrostaloasunto. Isältäni lipsahti etten ole pystynyt muuta hankkimaan, ok-talo olisi pitänyt olla. Olin ällikällä lyöty, mielestäni meillä on kaikki hyvin, mulla vakityö ja lapset ovat terveitä, pärjäävät koulussa,on kavereita ja harrastuksia.
Mutta ei omakotitaloa...
[/quote]
Meillä äiti suree kanssa meidän asuntoa. Onhan se kamalaa, kun muut tuttavat kehuskelevat lastensa rakennushommilla ja vastaavilla eikä äiti ilkeä sanoa, että hänen tyttärensä asuu pienessä kerrostaloasunnossa perheensä kanssa. Sitten se soittaa meille ja kertoo, kuinka se ja tämä kehuskeli lapsensa asunnolla ja hän nieleskeli kyyneliä ja oli urheasti hiljaa. Just.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sun vanhemmat jostain maalta? Nää on jotain maalaisten touhotuksia, että kerrostalossa tai rivitalossa asuminen olisi jotenkin kamalaa ja että kaikki haluaisivat omakotitaloon.
Olen asunut koko lapsuus- ja nuoruusikäni omakotitalossa ja sain ihan tarpeekseni siitä työleiristä. Mikään ei ole sen helpompaa kuin kerrostalossa asuminen, varsinkin, kun lunta on tullut tänä talvena ihan riittävästi. Nautin!
Ei äidilles ole tainnut tulla oikeita vastoinkäymisiä elämään.
tv. syvän sairastanut rivitaloasukas
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitisi on syystä surullinen sekä sinun puolestasi että toki myös omasta puolestaan, kun ei ole osannut kasvattaa kunnon ihmistä. Rivarissahan asuu paskiainen, tämänhän kaikki tietää.
Joillakin nyt on vaan fiksaatio omakotitaloon.. Mikäs siinä jos semmosen saisi talkkarin kera Helsingin keskustassa. Halvalla tietenkin. Ihme surkuttelua äidiltäsi. Itse arvostan kerrostaloasumisen vaivattomuutta. Naapureista joskus kuuluu elonmerkkejä, mutta omakotitaloalueella sitten muut melut. Mopot pörrää ja koirat ulkotarhoissa haukkumassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo oli hyvä vinkki tuo valitukseen yhtyminen. Itke ja vongu, että kaverit saivat niin ja niin paljon perintöä.... Ehkäpä loppuu pahin valitus siihen.
Toisaalta: joillekin ulkoinen pärjääminen on todella tärkeätä. Mietin vain joskus mielessäni, että kuinka tiukoilla ihmiset elelevät ja makselevat noita lainojaan taloistaan ja autoistaan. Itse käytän "ylimääräiset" rahat mieluimmin matkoihin ja ajelen tyytyväisenä vanhalla kurtullani uuden auton sijaan. Tästä saa välillä kuulla kuittailuja, mutta näin meillä ; )
Joo..meilläkin anoppi sitä omakotitaloa meille kaipaa enemmän kuin me. Me ollaan tyytyväisiä tähän rivitaloasuntoon joka ei ole ihan keskustan ytimessä. Ollaan kyllä harkittu omakotitaloa, mutta myös siinä ohella sitä, että jos muutettaisiinkin ihan keskustaan johonkin kivaan kerrostaloon (joka alkaa kyllä oleen jo kuopattu idea). Tässä ollaan niin kauan, että tiedetään mitä halutaan. Kun ensin osaisi päättää, että missä kaupungissa sitä edes haluaa asua..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mieheni äiti taas on niin kateellinen siitä, että ollaan saatu omakotitalo hankittua. Meillä on keskivertoa suurempi perhe ja siksi päädyimme omakotiasumiseen. Aina sitä valittamista joku keksii, koskaan ei miellytä kaikkia. Ajatelkaa nyt kuin sairasta, että vanhempi voi kadehtia lastaan!
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 18:34"]
No onhan tuo aika surkeaa asua rivarissa. Se on ns. wannabeomakotitalo. Kun rahat ei riitä okt:hen, pitää ostaa rivari. Rivarissahan tunnetusti yhdistyvät kerrostalo- ja omakotiasumisen huonot puolet.
[/quote]
Haha! Tällä meidän rivitaloasunnon hinnalla saisi pari kolme kivan kokoista omakotitaloa kehyskunnasta ja 1-2 omakotitaloa täältä Helsingistäkin. Tällä alueella emme kylläkään silloin voisi asua.
En ole missään vaiheessa halunnut omakotitaloon, emmekä tule koskaan sellaiseen muuttamaan. Liikaa vaivaa.
Tottakai äitejä hävettää kun eivät ole onnistuneet kasvattamaan sellaisia lapsia jotka pärjäävät elämässä. Näkeehän sen tälläkin palstalla mammojen keskusteluissa jos joku murehtii kun oma lapsensa ei vielä 5-vuotiaana osaa lukea. Heti ilmaantuu läjä haukkujia kertomaan, että kasvatuksessa se vika on kun lapsi on tyhmä.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 18:34"]
No onhan tuo aika surkeaa asua rivarissa. Se on ns. wannabeomakotitalo. Kun rahat ei riitä okt:hen, pitää ostaa rivari. Rivarissahan tunnetusti yhdistyvät kerrostalo- ja omakotiasumisen huonot puolet.
[/quote]
Äiti, oletko se sinä?
Minun äitini aina surkuttelee kun minulla ei ole vakituista työpaikkaa. Eikä ole koskaan ollutkaan. Työtön en silti ole ollut koskaan. Ja meillä on muka myös aina kauuuuuhean sotkuista, vaikka suht tavallinen röykkiötön koti. Muutenkin meidän huushollissa on aina jotain vialla. En ole kuunnellut hänen juttujaan vuosikausiin, mutta samanlaisina ne jatkuvat aina vaan. Ja sitten hänellä sellainen mielikuvitussankari kuin 'normaalit ihmiset', jotka tekevät kaikki asiat toisin kuin minä.